sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tilaisuus: Sitra järjesti 8.3.2022 verkkokeskustelun datataloudesta osana Sivistys muutoksessa -keskustelusarjaa. Kaksi muuta keskustelua käsitteli ekologista jälleenrakennusta ja demokratiaa.
Ketkä keskustelivat: Mukaan keskusteluun kutsuttiin tietoyhteiskunnan asiantuntijoita, tutkijoita, avoimen datan kehittäjiä ja sivistystyön toimijoita.
Miksi keskusteltiin: Päätöksiä kaikilla elämän aloilla perustetaan yhä enemmän suuriin datamääriin. Globaalit teknologiajätit hallitsevat datan ja tietojärjestelmien markkinoita. Datatalous on edennyt pitkälti teknologisen kehityksen ja talouden päämäärien ehdoilla. On tarpeen pohtia, millaista yhteiskuntaa, hyvinvointia ja demokratiaa haluamme edistää datatalouden avulla.
Mitä keskusteltiin: Nostoja keskustelusta on koostettu yhteen niin tekstinä kuin Tussitaikureiden kuvituksena alla.
Lähtötilanne: Datatalous perustuu talouskasvu-uskoon ja uskoon datan neutraaliudesta
Nykyinen datatalous perustuu pitkälti teknologia- ja talouskasvu-uskoon. Data nähdään loputtomana luonnonvarana, joka on näennäisesti ilmaista. Tietojärjestelmien käyttäjät, ihmiset ja organisaatiot, eivät näe tarpeeksi selvästi, mitkä ovat datan keruun ja luovuttamisen vaikutukset hyvinvointiin ja demokratiaan.
Tavoittelemme datan avulla kattavaa tietoa ja hyviä päätöksiä. Datan käyttö on kuitenkin aina valintoja. Jopa niin neutraaliksi mielletty palvelu kuin kaupunkiliikenteessä opastava reittisovellus vaikuttaa ympäristöön ja kaupunkitilaan: minne ruuhkat kertyvät ja missä on helppo liikkua. Paikkatiedolla voidaan tehdä paljon hyvää, mutta sen avulla voidaan myös hyökätä ydinvoimalaan.
EU:ssa halutaan toteuttaa datataloutta arvojen pohjalta. Komissio haluaa datan palvelevan ihmistä, osallisuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. Lainsäädännöllä halutaan teknologiajätit sääntelyn piiriin. Käytännössä kuitenkin mennään markkinatalouden ehdoilla. Kaikki Suomen julkiset toimijatkin tukeutuvat työssään usein muutamaan isoon yritykseen, kuten Googleen tai Microsoftiin. Datatalouden arvojen määrittelyssä on käynnissä kamppailua EU-kansalaisten ja valtioiden ja yritysten intressien välillä.
Tulevaisuus: Datatalouden tärkeimmiksi arvoiksi tulee ottaa ihmisten hyvinvointi, kestävyys ja osallisuus
Kysymykseen siitä, miten sivistys voi tukea datataloutta ja kilpailukykyä, heräsi vastakysymys: miten datatalous ja kilpailukyky voivat tukea sivistystä?
Laaja-alainen sivistys tulee nähdä itseisarvona sen sijaan että se alistetaan työkaluksi, jolla edistää teknologiaa ja talouskasvua. On keskusteltava siitä, miten datatalous voisi lisätä hyvinvointia, demokratiaa ja kestävyyttä.
Yhteistyö vie kohti reilumpaa datataloutta. Esimerkiksi pienen kunnan on vaikea keskustella digijätin kanssa. Suomessa tarvittaisiin yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä. Ihmiset tulee nähdä datatalouden toimijoina, kun he nyt ovat asiakkaita tai jopa tuote, kun heidän dataansa myydään mainostajille.
Datataloudessa pitää olla tilaa eettiselle pohdinnalle. Data ei ole neutraalia. Päätösten perustaminen dataan vaikuttaa aina käsitykseemme maailmasta ja ihmisistä. On arvioitava, nousevatko myös heikommassa asemassa olevien näkökulmat esille ja mihin oletuksiin data perustuu. On pohdittava, kenen arvot toimivat datan hyödyntämisen pohjalla ja kuinka kattavaa dataa ihmisistä on oikeus kerätä.
Tarvitsemme laajaa yleissivistystä ja mahdollisuuksia osallistua. Datan avulla kansalaiset ovat pystyneet haastamaan poliitikkoja: esimerkiksi väestödatan pohjalta on kyseenalaistettu koulujen lakkauttamispäätöksiä. Kansalaisten pitää kehittää osaamistaan, mutta datataloudessa pärjääminen ei ole vain yksilöiden vastuulla. Tarvitaan helppokäyttöisiä työkaluja ja selkeää tietoa, jotta on mahdollista ymmärtää, miten dataa yhteiskunnassa käytetään.
Millaista sivistystä tarvitsemme hyvän datatalouden edistämiseen?
“Hyvän datatalouden edistäminen edellyttää osaamista niin organisaatioilta kuin yksilöiltä kansalaisina ja kuluttajina. Datatalouden mahdollisuuksien lunastaminen ja riskien ehkäisy vaativat kykyä ymmärtää oikeudet ja velvollisuudet, mutta myös taitoa löytää, hyödyntää, hallinnoida, luvittaa ja kerätä dataa kestävällä tavalla.”
Toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke
”Datatalous tarvitsee rinnalleen humaania ja ihmislähtöistä sivistystä, jotta muun muassa osallisuus, reiluus ja eettiset näkökulmat tulevat huomioiduksi. Parhaimmillaan hyvä datatalous edistää myös ekososiaalisen sivistyksen keskeisiä tavoitteita.”
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna, Kansalaisopistojen liitto
