Sitran suosituksia kestävän budjetin pohjaksi

Marinin hallitus kokoontuu syyskuun puolivälissä neuvottelemaan vuoden 2021 budjetista. Yhteisillä euroilla on rakennettava kestävää tulevaisuutta.

Budjetin ja lisätalousarvioiden on edistettävä siirtymää hiilineutraaliin ja luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan kiertotalouteen. Valintoja tukee Kestävä elvytys -työryhmän laatima kriteeristö, jonka avulla toimenpiteiden kestävyyttä voidaan arvioida. Hallitus on sitoutunut hyödyntämään kriteereitä vuoden 2021 talousarvioesityksen arvioinnissa.

Sitra nostaa esiin keinoja, joilla Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin kiertotalouteen ja vahvistaa samalla kansantaloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia. Keskeisessä roolissa on kestävän kehityksen verosiirtymän toimeenpano.

1. Joudutetaan siirtymää uuteen energiajärjestelmään

Kriisin keskellä voimme jouduttaa Suomen energiajärjestelmän uudistumista. Energiatehokkuus, tuulivoiman nopea kasvu sekä lämmityksen, teollisuuden ja liikkumisen sähköistäminen ovat murroksen keskeisiä ajureita.

Energiatehokkuusparannukset parantavat kilpailukykyä ja tuovat työpaikkoja. Vuoden 2021 budjetissa asumisen energiatehokkuuden tukien, kuten kotitalousvähennyksen, energia-avustuksen sekä öljylämmityksestä luopumisen tuen määrärahoja tulee kasvattaa.

Lisäksi energiajärjestelmän uudistumista tulee nopeuttaa kasvattamalla energiatukivaltuuksia kokonaisuudessaan 100 miljoonalla eurolla vuodelle 2021. Polttoon perustumattomien kaukolämmöntuotantoteknologioiden kokeilua ja käyttöönottoa tulee nopeuttaa esimerkiksi jyvittämällä niille energiatuesta osuus tai jakamalla tukea tarjouskilpailumuotoisesti. Tämä edistäisi osaltaan kivihiilen ja turpeen korvaamista kaukolämmön tuotannossa.

2. Nopeutetaan vähäpäästöisen liikenteen läpimurtoa

Koronakriisi on vaikuttanut vahvasti liikkuvuuteen sekä Suomen sisällä että kansainvälisesti. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja poistamaan ne 2045 mennessä. Keskeiset ratkaisut ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen, henkilöliikenteen laaja sähköistäminen ja raskaan tieliikenteen siirtyminen bio- ja synteettisiin polttoaineisiin.
Vuoden 2021 budjetissa uusien käyttövoimien edistämistä tulee nopeuttaa tukemalla voimakkaammin sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamista julkisiin tiloihin, koteihin ja taloyhtiöihin sekä tukemalla biokaasun tankkausinfrastruktuurin rakentamista. Kestävän liikkumisen infrastruktuuria tulee edistää korottamalla investointitukea kuntien joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin hankkeille esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman suositusten mukaisesti.

Liikenteen verotuksen työryhmän suositukset tarvittavista verotoimista päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi tulee niiden valmistuttua lähtökohtaisesti toimeenpanna täysimääräisesti.

3. Tehdään kiertotaloudesta uusi normaali

Kiertotalous on keskeinen työkalu, jonka avulla voidaan elvyttää taloutta, luoda uutta työtä ja hillitä ekologista kriisiä. Merkittävien hyötyjen aikaansaamiseksi tulee luoda 300 miljoonan euron rahoituskokonaisuus, josta rahoitetaan TKI- ja demonstraatiotukea, rakennetun ympäristön kehittämistä sekä koulujärjestelmän ja elinikäisen oppimisen kehittämistä.

Sitran ehdottaman TKI- ja demonstraatiotukirahoituksen suuruus on 296 miljoonaa euroa ja se voidaan kytkeä esimerkiksi Business Finlandissa käynnissä oleviin ohjelmiin, kuten Bio & Circular Finland -ohjelmaan. Ensisijaisesti tulee huomioida toimialat, joille on mahdollista saada aikaan kokonaisia uusia arvoketjuja (esimerkiksi muovit, puu- ja kierrätyskuitutekstiilit, elektroniikka, kiinteistö- ja rakennusala, maatalouden ratkaisut ja metsäteollisuus).

Rakennetun ympäristön, luonnonvarojen sekä maa- ja merialueiden käytön suunnittelu on avainasemassa hiilineutraalin kiertotalouden saavuttamisessa. Rakennetun ympäristön kehittämiseen, kuten alueiden käytön suunnitteluun, materiaalikehitykseen ja tuotesuunnitteluun tulee varata kaksi miljoonaa euroa. Tukea voidaan jakaa esimerkiksi TEM:in olemassa olevien rahoituskanavien kautta tutkimus- ja kehitystyöhön niin materiaali-, tuote- kuin liiketoimintatasolla.

Lisäksi kiertotalousrahoitusta tulee varata koulujärjestelmän ja elinikäisten oppimispolkujen rakentamiseksi niin, että hiilineutraalin kiertotalouden osaaminen levittyy laajasti eri aloille. Koulutuksen osuus kiertotalouskokonaisuudesta on kaksi miljoonaa euroa, ja se tulee suunnata ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämiseen sekä järjestökentän aktivointiin.

4. Vauhditetaan kestävän kehityksen verosiirtymää

Kestävän kehityksen verosiirtymää vauhdittamalla voidaan saavuttaa hyötyjä kansantalouden ja ympäristön kannalta. Vaikuttaakseen päästöihin verosiirtymän pitää olla riittävän mittava, vuositasolla vähintään 1,5 miljardia euroa vuonna 2023. Siksi kokoluokaltaan satojen miljoonien reippaita askeleita tulee ottaa jo nyt.

Osana kestävän kehityksen verouudistusta tulee siirtyä haittatuista hyötytukiin. Ympäristölle haitalliset vero- ja muut tuet ovat monilta osin kansantaloudellisesti tehottomia ja ilmaston kannalta vahingollisia. Niitä tulee muuttaa vaiheittain hiilineutraalia kiertotaloutta, innovaatioita ja talouden uudistumista edistäviksi tuiksi, kuten yllä on esitetty. Hallitus on jo linjannut haittatukien osittaisesta uudelleen kohdentamisesta. Työtä kannattaa jatkaa asettamalla tavoitteeksi remontoida tukia vuosittain vähintään 150 miljoonan euron verran.

Vuoden 2021 budjetissa on tärkeää aloittaa VM:n esityksen mukaan asteittainen luopuminen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveronpalautuksesta. Samoin tulee toimia päästökauppakompensaation osalta. Lisäksi tulee tehdä muutoksia liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotukseen siten, että aloitetaan asteittainen luopuminen kevyen polttoöljyn verohuojennuksista ja luovutaan asteittain energiaturpeen veroedusta esimerkiksi vuoteen 2025 mennessä.

Valtiovarainministeriön ehdotus sähköveroluokan II laskemisesta EU:n minimitasoon ja kaukolämpöä tuottavien lämpöpumppujen siirtämisestä sähköveroluokkaan II on merkittävä ja kannatettava kaukolämmön ja teollisuuden sähköistymistä edistävä toimenpide. Myös merituulivoiman kiinteistöveron alentaminen vie kehitystä toivottuun suuntaan.