Suomi tarjoaa: Ilmastokriisin hämmästyttävät ratkaisut, olkaa hyvät!

Uutta menestystä etsivät!

Palauttakaa jälleen mieliinne pohjoismainen kokeilulaboratorio nimeltään Suomi. Sieltä nimittäin kuuluu hyvää: Ratkaisut, joita tarvitsemme selättääksemme meitä uhkaavan eksistentiaalisen ilmastokriisin, ovat jo juurtumassa hyvää vauhtia suomalaiseen arkeen.

Pieni kansakunta (maailman paras koulutus, Nokia, joulupukki, sauna, Martti Ahtisaari, muistattehan?) on muutamia vuosia testaillut geniaaleiksi osoittautuneita talouden ja arjen ratkaisuja, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin ja ihmiskunnan menestystarinan jatkumisen – maapallon kantokyvyn rajoissa. Maailman tarvitsemat kiertotalouden kiertotalouden mukaiset elämäntavat ovat jo täyttä totta Pohjolassa.

Vauraus syntyy Suomessa nyt aivan uudella tavalla

Taloutemme selkäranka on pysynyt samana miltei vuosisadan. Olemme tehneet neitseellisistä luonnonvaroista lyhytikäisiä tuotteita, joita mahdollisimman suuren voiton toivossa olemme yrittäneet myydä mahdollisimman paljon. Yleismaailmallinen käsitys edistyksestä on perustunut kasvavaan kulutukseen – liukuhihnalta on pitänyt saada yhä tehokkaammin ja nopeammin yhä enemmän ja edullisemmin tavaroita toisensa jälkeen.

Hukumme tavaroihin, ja niihin tarvitun materiaalin heitämme pois käsistämme, silmistämme, ajatuksistamme. Hukkaa syntyy aivan liikaa. Sitran ja European Climate Foundationin uraauurtava selvitys osoittaa, kuinka tämän on muututtava, jos haluamme pysäyttää maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen. Keskeiset materiaalit on saartava kiertämään nykyisen hylkäämisen sijaan. Samalla saamme säilytettyä niihin sitoutuneen arvon ja valjastettua sen hyvinvoinnin rahoitukseen.

Nyt tietenkin kysytte, miten tämä tehdään. Siihen meillä on hyviä uutisia: se tehdään suomalaisilla (ja ehkä vähän muillakin) kiertotalouden ratkaisuilla. Olemme Suomessa päättäneet tavoitella vaurautta uusin keinoin –  uudenlaisella, tehokkaammalla taloudella ja totaalisella ajattelutavan muutoksella. Muutoksen aalto pyyhkii parhaillaan suomalaisten yritysten ansaintalogiikoita, hallintoa kuin koululaisiakin.

Siirrymme diginatiiveista jo kiertotalousnatiiveihin

Jo 1990-luvulta lähtien matkapuhelin ja digitalisaatio ovat kuuluneet suomalaisten sanastoon. Maa, joka yhdisti langattomasti maailman ihmiset, synnytti diginatiivien sukupolven. Nyt menemme vielä pidemmälle: digitalisaation äidinmaidossaan imeneet kasvavat jo kiertotalousnatiiveiksi. Kiertotalouden mukaista ajattelua, toimia ja liiketoimintaa opetetaan nyt kymmenille tuhansille lapsille ja nuorille – pelkästään yhden talven aikana kiertotalousopetukseen osallistuu yhden ikäpolven verran nuoria. Olemme harppaamassa suomalaisissa kouluissa – niissä, joissa vuosi toisensa jälkeen on pokattu maailman parhaan opetuksen palkintoja – uuteen, ennennäkemättömään aikakauteen.

Kiertotaloudesta ei tule yhden ammattiryhmän juttu, vaan uusi, kestävän menestyksen oppi läpäisee kaikki oppiaineet ja luokka-asteet. Tulkaa vaikkapa kurkkaamaan Yrityskylää – kokemuksellista oppimisympäristöä, joka koululaisten oma yhteiskunta, pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan ja saa palkkaa tekemästään työstä. Sielläkin kiertotalous lymyilee ja kannustaa samalla oppimisympäristössä esittäytyviä yrityksiä miettimään omaa kiertotalouden liiketoimintamallia, joka pitää tulovirran kunnossa myös tulevina vuosikymmeninä.

Samaan aikaan rakennetaan itseään kiihdyttävää kiertotalouden oppimista: opettajiksi opiskelevat ohjaavat omia oppilaitaan tekemään kiertotalouskeksintöjä. Turha varmaan mainita, että Suomen opettajien ammattijärjestö omisti vuoden 2017 opettajien retkioppaansa pelkästään kiertotaloudelle?

Laitamme edelläkävijäyritysten ja -kuntien opit jakoon

Mihin suomalaiskoululaiset sitten kiertotalousretkillään tutustuvat? Muun muassa niihin kymmeniin ja satoihin yrityselämän ja hallinnon kiertotalousratkaisuihin, jotka ovat syntyneet Suomi-laboratoriossa. Ja tämän laboratorion tuloksia emme pidä vakan alla, vaan laitamme ne jakoon. Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalla lukuisten yritysten uudet ansaintalogiikat inspiroivat toisia yrittäjiä, kuntien kilvoittelu toisella listalla kiertotalouden mukaisissa hankinnoissa ja teoissa vie suomalaista hallintoa kiertotalouteen – puhumattakaan siitä, että Suomen hallitus on vienyt hallitusohjelmaan naulatun strategisen sitoutumisensa kohti käytännön toimia, konkreettiseksi toimenpideohjelmaksi. Inspiraatioksi ja pohjaksi hallitukselle on toki toiminut Sitran johdolla vuonna 2016 koottu maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta.

Parhaat käytännöt monistetaan surutta

Taloutemme suurin murros vuosisatoihin on siis jo vauhdissa, mutta se on vaatinut raakaa työtä. Sitä olemme Sitrassa tehneet – riippumattomana, omarahoitteisena ja suoraan eduskunnan alaisena tulevaisuustalona. Olemme tuoneet yhteen niin hallinnon, yrityselämän, tutkimuksen kuin kolmannenkin sektorin väkeä.

Yhdistävä tekijä kaikelle toiminnallemme on ollut skaalautuvuus – se, että sama kiertotalouden innovaatio voidaan ottaa käyttöön lähes missä muualla tahansa. Noh, nykyisenkaltaisen matkapuhelimen käytön synnyinmaana tämä ajatus ei ole vieras. Ja kun mittakaavasta puhutaan, ei pidä unohtaa raskasta teollisuutta – siellähän ne maapallomme ja tulevaisuuden taloutemme kannalta tärkeät miljardit materiaalitonnit kiertävät.

Jotta saamme materiaalien käytön suljettuihin kiertoihin, skaalaamme muun muassa jättimäisen Tornion terästehtaan niitä teollisia symbiooseja, joita teollisuuden toimijat ovat jo vuosikaudet kehittäneet auttaakseen toistensa tuloksen tekemistä ja luonnonvarojen säästämistä. Nämä opit muodostavat pohjan kansalliselle teollisen kiertotalouden osaamis- ja koulutuskeskukselle, joka vie oppeja kaikkien suomalaisten teollisten toimijoiden käyttöön.

Aivan oikein, myös harvaan asutussa piskuisessa Suomessa, poronhoitoalueellakin kiertotalouden vaatima yhteistyö ja symbioottiset suhteet ovat mahdollisia. Ja nyt kun porot tulivat puheeksi, niiden teurasjätteiden hyödyntäminen korkeamman arvon tuotteina on yksi osa suomalaisen kiertotalouden kehittämistä. Olemme sivumennen sanoen myös uudistamassa koko ruokajärjestelmäämme kiertotalouden mukaiseksi.

Kokekaa pohjoisen laboratorion ihmeet!

Kun kokonainen yhteiskunta tekee rajua, mutta välttämätöntä muutosta tavoitellen hyvinvoinnilleen uudenlaista rahoituspohjaa, sen kuvaamiseen eivät riitä muutamat rivit. Joten, te uutta menestystä etsivät, tulkaa tutustumaan! Ja koska ymmärrämme, että aina ei ole mahdollisuutta tulla tänne napapiirin tuntumaan, me jaamme oppejamme kanssanne mielellämme myös lämpimämmissäkin olosuhteissa.

Kokoamme jälleen kerran paitsi suomalaisia, myös kaikkia maailman parhaimpia kiertotalouden ratkaisuja perustamaamme World Circular Economy Forumiin. Tällä kertaa kokoonnumme syksyllä Aasiassa, kun WCEF2018 aukeaa 22. lokakuuta Yokohamassa, Japanissa. Koolla on yli 1000 kiertotalouden edelläkävijää ja asiantuntijaa ympäri maailmaa.

Poimi parhaat ratkaisut ja luo uutta, kestävää menestystä!