Tulevaisuuden sivistys tarvitsee monia ääniä – näin musta feminismi hyödyttää kaikkia

Lontoossa asuva feministikirjailija Minna Salami perusti Ms Afropolitan -bloginsa vuonna 2010 ja alkoi kirjoittaa ja puhua mustasta feminismistä. Aluksi hän kohtasi paljon epäluuloa. Häntä kutsuttiin jopa militantiksi.

Kun Salami tarjosi esseeteostaan kustantajille, hän sai kuulla, että hänen kirjansa on ”liian afrikkalainen”. Suvaitsevaisetkin ihmiset kokevat helposti epämukavuutta, kun puhutaan kolonialistisesta historiasta, mustien vapautumisesta ja europatriarkaatin vallasta.

Viime vuosina #metoo ja Black Lives Matter ovat tuoneet sukupuoleen ja etnisyyteen liittyvää eriarvoisuutta julkiseen keskusteluun ja lisänneet ymmärrystä siitä, että kyse on meidän yhteisistä haasteistamme.

Minna Salami avaa kirjassaan Aistien viisaus (Sensuous Knowledge) mustan feminismin näkökulmia tietoon ja valtaan. Hän hahmottelee yhteisymmärrykselle rakentuvaa maailmankatsomusta, jossa epätasa-arvoisuuksien korjaaminen tekee kaikkien elämästä parempaa. Salami osallistuu kesäkuun 17. päivänä Sitran Sivistys+-aamukahveille. Verkossa järjestettävä tilaisuus käsittelee oivalluksia, joita musta feminismi voi antaa sivistyskeskustelulle.

”Englanninkielisen teokseni alaotsikko on a black feminist approach for everyone. Siitä aion puhua: mitä kaikki voivat hyötyä tästä näkökulmasta”, Salami kertoo.

Asioiden yhteyksien ymmärtämistä

Suomalais-nigerialainen Minna Salami on monen kulttuurin kasvatti ja kokenut monta kertaa, ettei kuulu joukkoon. Hän eli lapsuutensa Nigeriassa, nuoruutensa Ruotsissa, ja nyt hän asuu Britanniassa. Hän ei ole asunut Suomessa, mutta hänen äitinsä oli suomalainen. Äiti omalta osaltaan auttoi Salamia löytämään mustan feminismin: hän oli innokas lukija ja antoi tyttärelle kiinnostavia kirjoja luettavaksi.

Salami sanoo, että mustat naiset ovat kautta historian kohdanneet epätasa-arvoa, joka on erilaista kuin mustien miesten tai valkoisten naisten kohtaama epätasa-arvo. Epätasa-arvoisuuteen vaikuttavat sekä sukupuoli että ihonväri, usein myös luokka-asema.

Musta feminismi tarkastelee näitä eriarvoisuuden tekijöitä. Usein puhutaan myös intersektionaalisesta feminismistä, joka ottaa huomioon syrjinnän eri ulottuvuudet. Jos parannetaan sorretuimpien asemaa, paranee monien muidenkin asema. Se hyödyttää myös rodullistettuja miehiä, kaikkia naisia ja yhteiskunnan huono-osaisia taustasta ja sukupuolesta riippumatta.

”Mustat naiset ovat eläneet monella tapaa ulkopuolisina ja elävät yhä tänä päivänä. Historiassa meiltä on kirjaimellisesti estetty pääsy vallan instituutioihin ja koulutukseen. Ulkopuolisuuden vuoksi meidän on pitänyt luoda toisenlaisia tietämisen järjestelmiä”, Salami sanoo.

Näitä tietämisen tapoja ovat muun muassa taide, runous, tanssi, kehollisuus ja kertomukset. Salamin mukaan musta feminismi katsoo yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti. Viheliäisten ongelmien ratkaisuun tarvitaan asioiden yhteyksien ymmärtämistä ja halua elää sopusoinnussa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa.

”Musta feminismi on äärettömän tärkeää juuri nyt, kun monet yhteiskunnan ryhmät ovat vasta heräämässä kaiken yhteyteen”, Salami sanoo.

Perinteisen sivistyskäsityksen purkamista

Aamukahvien toinen puhuja, kulttuurimedia Ruskeat Tytöt ry:n toiminnanjohtaja Jasmina Amzil pohtii sivistyksen ja feminismin suhdetta Suomessa. Ruskeat Tytöt -verkkojulkaisu normalisoi ruskeiden naisten näkökulmia mediassa ja huomioi myös sukupuolen moninaisuuden.

Ruskea tarkoittaa rodullistettuja ihmisiä, joita Suomessa usein ulkonäön tai nimen perusteella kutsutaan vaikkapa etnisiksi vähemmistöiksi tai ulkomaalaistaustaisiksi. Ruskea-termi on sen käyttäjille tapa määritellä itsensä muiden antamien luokittelujen sijaan.

Amzil kertoo, että hänen suhteensa sivistyskäsitteeseen on ristiriitainen ja hän puhuu siitä keskustelutilaisuudessa.

”Puhun omasta suhteestani sivistykseen ruskeana, ei pelkästään suomalaisena eikä pelkästään eurooppalaisena ihmisenä. Jonkin käsityksen mukaan Eurooppa on ollut sivistyksen kehto, mikä on tarkoittanut sitä, että sivistys on myös toiminut välineenä ja perusteluna käyttää hyväksi muita maita”, Amzil sanoo.

Sivistykseen pitää olla helppo osallistua

Sivistys liitetään vahvasti koulutukseen, mutta koulujärjestelmä ei Amzilin mukaan edelleenkään ota huomioon kaikkea elämää. Vaikka yhdenvertaisuuteen sitoudutaan puheiden tasolla, se ei ole kaikessa koulutuksessa sisäänrakennettua.

”Se näkyy esimerkiksi siinä, mitä historiaa me opiskelemme tai mistä näkökulmista koulussa puhutaan vähemmistöistä. Koulujärjestelmän sukupuolikäsitys on yhä tosi binäärinen, ja koulutus on hyvin valkonormatiivista. Koulutusjärjestelmän tehtävä on siirtää, uusintaa ja luoda tietoa, ja siksi sitä pitää tarkastella ja uudistaa jatkuvasti.”

Amzil korostaa, että yhteiskunta on jo moniääninen. Eri asia on se, kenen ääni nousee merkittäväksi. Häntä kiinnostaa se, miten ja keneltä tieto siirtyy, kenelle ja miten: esimerkiksi tukeeko kulttuuri tiedon siirtymistä vanhemmalta ikäpolvelta nuoremmille. Sivistyskäsitykseen liittyy helposti kahtiajakoa. Jos jokin on sivistystä, mikä nähdään ei-sivistykseksi?

”Omasta mielestäni sivistykseen kuuluu osallisuus johonkin yhteiseen. Sivistys on sellaista, mihin on helppo osallistua. Jos se tarkoittaa pelkästään akateemista sivistystä, se on tosi ulossulkevaa”, Amzil sanoo.

Europatriarkaatti rajoittaa sivistystä

Minna Salami on kirjoittanut laajasti europatriarkaatista, joka hallitsee maailmaa ja sulkee ison osan ihmisistä ulkopuolella. Salami ei tarkoita europatriarkaatilla vain tiettyä valtaapitävien joukkoa, vaan yhteiskunnassa vallitsevaa tietämisen ja tiedon tuotannon järjestelmää. Europatriarkaatti on luonut paljon osaamista ja vaurautta, mutta se myös toimii todellisen sivistyksen ja viheliäisten ongelmien ratkaisun esteenä.

”Europatriarkaatti suosii miehiä ja eurooppalaista perimää. Mutta se suosii myös binäärisyyttä ja hierarkioita ja suhtautuu pakkomielteisesti mittaamiseen ja saavutuksiin. Sitä voisi sanoa tiedon tuotannoksi, joka tekee meistä robotteja. Robotteja on helpompi kontrolloida kuin ihmisiä.”

Vaikka valkoiset miehet ovat keränneet valtaa, se ei tarkoita, että europatriarkaatti olisi hyvä edes valkoisille miehille. Tekninen ja taloudellinen edistys ovat osaltaan johtaneet ekokatastrofiin, ja elämän mielekkyys ja merkitys ovat monilta hukassa. Salamin mukaan europatriarkaatin valta ilmenee esimerkiksi siinä, kuinka maailma pyörii algoritmien, valvontakapitalismin, tilastojen ja mittaamisen pohjalta.

”Haluan painottaa, että nuo asiat ovat hyvin tärkeitä, mutta jos edistyksemme sivilisaationa pohjautuu vain niihin, emme sisällytä mukaan sitä, mitä merkitsee olla ihminen.”

Sivistykseen kuuluu olennaisesti tunne merkityksestä ja päämäärästä.

”Sivistys auttaa kansalaisia, yksilöitä, ryhmiä ja yhteisöjä löytämään merkityksellisyyttä ja ymmärtämään maailmaa ympärillään”, Salami sanoo.

Lähemmäs maata, kehoa ja yhteisöä

Minna Salami on Britanniassa mukana aktivistien, tutkijoiden ja taiteilijoiden kollektiivissa Perspectivassa, joka tutkii ja edistää syvällisempää ajatusta sivistyksestä. Taide on esimerkki toisenlaisesta tietämisestä. Taide voi selittää asioita, joihin analyysit ja tilastot eivät riitä.

Salami mainitsee, että vapautta voi koettaa mitata, mutta tanssiesitys voi kertoa vapautumisen tunteesta enemmän ja vaikuttaa meihin syvällisemmin. Suomi on onnellisuusindeksin kärjessä, mutta jos katsoo näytelmän sisusta ja periksiantamattomuudesta, se voi avata suomalaista mielenmaisemaa ja suomalaisten suhdetta onnellisuuteen ihan eri tavalla kuin mitatut kriteerit.

”Molemmat tietämisen tavat ovat hyödyllisiä, mutta taide voi välittää tietoa, jonka todella sisäistämme, joka pysyy meissä ja joka muuttaa meitä.”

Myös Ruskeiden Tyttöjen Jasmina Amzil haluaa pohtia toisenlaisen sivistyksen mahdollisuuksia.

”Haluaisin kysyä, viekö meidän matkamme kohti sivistystä meitä lähemmäs maata, kehoa ja yhteisöä vai kauemmas niistä. Suppea käsitys sivistyksestä vie näistä kauemmas. Hyvinvointimme koostuu maan eli luonnon ja ympäristön hyvinvoinnista, fyysisestä hyvinvoinnista ja yhteisöjen hyvinvoinnista”, Amzil sanoo.

Salamin mukaan feminismi on vasta alussa. Kaikki, mitä naiset ovat saavuttaneet, on tapahtunut europatriarkaatin kehyksessä, eikä ole pohdittu, voisiko maailma näyttää kokonaan toisenlaiselta.

”Olemme työskennelleet sen eteen, että naiset voivat osallistua kaikkeen siihen, mitä miehet haluavat. Minua kiinnostaa, millaisia poliittisia järjestelmiä, millaista koulutusta, millaista mainontaa ja millaista yritysmaailmaa erityisesti naiset voisivat haluta – miltä näyttäisi naiskeskeinen maailma. En sano, että sellaiseen on mentävä, mutta näitä kysymyksiä täytyy pohtia, jotta ymmärrämme, elämmekö edelleen patriarkaatissa vai emme.”