Turvealan reilu siirtymä – usein kysytyt kysymykset

Jos et löydä vastausta kysymykseesi, ota meihin yhteyttä. Yhteystiedot löytyvät artikkelin alta.

Sitran toimien lähtökohdista

1. Miksi Sitra on toteuttanut selvitysprojektin turpeen käytöstä?

Päästöjen vähentämisellä on kova kiire – ilmastokriisin vaikutukset tuntuvat ja näkyvät jo. Suomi voi menestyä vain ottamalla ilmastonmuutoksen lähtökohdaksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Sitran Ilmastoratkaisut-avainalue kokoaa tietoa ilmastoratkaisuista, jotka tuottavat myös hyvinvointia Suomelle.

Sitran tulevaisuustyön taustalla on visio reilusta ja kestävästä tulevaisuudesta, hyvinvoinnin seuraavasta erästä. Visio tarjoaa edistyksellisen yhteiskuntapolitiikan suuntaviivoja tähdäten reiluun ja kestävään tulevaisuuteen. Hyvinvoinnin seuraava erä on Sitran visio Suomelle, mutta se on myös visio, johon omalla työllämme tähtäämme.

Turpeen käytön selvittämisen syitä ovat tarkemmin muun muassa seuraavat seikat:

• Vuonna 2018 turpeen poltto vastasi 11,7% Suomen ilmastopäästöistä ja lähes 15,7 prosenttia energiasektorin päästöistä.
• Polton päästöjen lisäksi vuonna 2018 turvetuotantoalueista aiheutui päästöjä noin 1,8 Mt.
• Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä edellyttää päästöjen pikaista vähentämistä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, myös turpeen osalta.
• Usean viimeaikaisen analyysin mukaan turpeen energiakäytöstä luopuminen on keskeinen ja yksi kustannustehokkaimmista tavoista hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi (ks. esimerkiksi Koljonen ym. 2020, Seppälä ym. 2019, Sitra & McKinsey 2018 – lähteet löytyvät työpaperista).
• Siirtymä hiilineutraaliin energiajärjestelmään on tärkeää tehdä reilusti. Tämä tarkoittaa, että alueita ja ihmisiä tulee tukea muutoksessa.
• Yllä mainittujen seikkojen johdosta Sitra on tuottanut yhteenvedon turpeen käytön vaikutuksista talouteen, työllisyyteen, ilmastoon ja ympäristöön sekä haastatellut ihmisiä, jotka työskentelevät alalla. Selvityskokonaisuus tukee Suomea hallitussa ja oikeudenmukaisessa siirtymässä hiilineutraaliin kiertotalouteen.

2. Mikä on Sitran mandaatti tehtyihin toimiin ja selvityksiin?

Sitra on itsenäinen ja riippumaton eduskunnan alainen rahasto, jonka toimintaa ohjaa laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta. Sitran ylin päättävä elin on eduskuntaryhmien edustajista koostuva hallintoneuvosto.

Sitran työn tähtäimessä on perustamisestaan, vuodesta 1967 asti, ollut huomisen menestyvä Suomi – etenkin reilu ja kestävä tulevaisuus. Lain mukaan Sitran tehtävä on ”edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja”.

Sitran toimintaa ohjaa kahdeksan vaikutustavoitetta. Selvitystyö edistää erityisesti kahden vaikutustavoitteen saavuttamista: maapallon kantokykyyn sopeudutaan sekä yksilöille ja yhteisöille luodaan vaikutusmahdollisuuksia.

3. Hallitusohjelmassa on linjaus, jonka mukaisesti on perustettu laaja-alainen työryhmä, jota TEM vetää. Tämän ryhmän työ on käynnissä. Miksi Sitra on nyt tehnyt oman selvityksen etunenässä?

Laaja-alaisen turvetyöryhmän tehtävänä on selvittää, miten turpeen käyttöä voidaan suunnata hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin, kun turpeen energiakäyttö hallitusohjelman mukaisesti vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä. Työryhmän tulee lisäksi esittää keinoja, joilla muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja niin, ettei se vaaranna sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta.

Sitran toimeksiannosta selvitettiin, millaisia vaikutuksia turpeen käytöstä nykyisellään aiheutuu ilmastolle, luonnolle, taloudelle ja työllisyydelle. Samoin selvitettiin, millaisia vaikutuksia turpeen käytöstä luopuminen aiheuttaisi. Selvitys käynnistettiin vuoden 2020 alussa. Lisäksi Sitran selvityskokonaisuuden osana toteutettiin laadullinen haastattelututkimus turvealan yrittäjille ja elinkeinonharjoittajille.

Työ- ja elinkeinoministeriön vetämän laaja-alaisen turvetyöryhmän työ ja Sitran työ turvealan reilun siirtymän edistämiseksi täydentävät toisiaan ja tuovat arvokasta tietoa reilun siirtymän tueksi.

Selvitysten toteutuksesta

4. Miten selvitysprojekti turpeen käytöstä toteutettiin?

Suomen ympäristökeskus Syke kokosi yhteen tiedon vaikutuksista, joita turpeen käytöllä on ilmastoon, ympäristöön, talouteen ja työllisyyteen. Lisäksi selvityksessä arvioitiin, millaisia vaikutuksia turpeen käytöstä luopumisella olisi. Syken selvitys perustuu kirjallisuuskatsaukseen sekä mallinnukseen.

Lisäksi toteutettiin laadullinen haastattelututkimus turveyrittäjien keskuudessa. Haastatteluilla selvitettiin turvealan yrittäjien kokemuksia ja ajatuksia tulevaisuudesta. Haastatteluihin osallistui 18 turvetuotannon parissa työskentelevää yrittäjää kevään 2020 aikana. Haastateltaville annetun kirjallisen ja suullisen ohjeistuksen mukaan heiltä pyydettiin ajatuksia siitä, mitä erityisesti olisi otettava huomioon, jotta muutos olisi oikeudenmukainen, ja että aineistoa tullaan hyödyntämään selvitystyössä, joka käsittelee päästövähennysten alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Haastattelututkimuksen toteutti Sitowise Oy.

5. Miten haastattelututkimukseen valittiin turveyrittäjät?

Haastattelututkimuksen tavoitteena oli kerätä ymmärrystä pienten turvetuotantoalueiden omistajien ja turvetuotantoon profiloituneiden urakoitsijoiden kokemuksista, näkemyksistä ja mielipiteistä nykytilanteeseen sekä tulevaisuuteen liittyvistä ajatuksista. Sitran työryhmä valitsi kohderyhmät tutkimuksen tavoitteen mukaisesti.

Haastateltavia etsittiin useista lähteistä, mm. aluehallintovirastojen Lupa-tietopalvelusta, Koneyrittäjät ry:n avustuksella, sanomalehtiartikkeleista, internetistä ja jo löytyneiden haastateltavien kautta lumipallomenetelmää käyttäen.

6. Kerrottiinko haastateltaville turveyrittäjille, mihin heidän vastauksiaan käytetään?

Haastateltaville kerrottiin etukäteen kirjallisesti ja suullisesti haastattelun aluksi, että aineistoa tullaan hyödyntämään selvitystyössä, joka käsittelee päästövähennysten alueellista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Heitä pyydettiin haastatteluissa kertomaan, mitä heidän mielestään tulisi huomioida, jotta päästövähennykset toteutettaisiin sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla.

7. Miksi työpaperia varten ei kuultu alan suuria toimijoita ja etujärjestöjä, kuten Vapoa, Bioenergia ry:tä tai Koneyrittäjien liittoa?

Sitran työpaperi pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen tekniseen raporttiin ”Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa” sekä laadulliseen haastattelututkimukseen, jossa selvitettiin turvetuottajien kokemuksia ja näkemyksiä alan nykytilanteesta sekä tulevaisuuteen liittyvistä odotuksista.

Haastattelututkimuksen kohderyhmänä olivat turvetuottajat, eli alan yrittäjät ja elinkeinonharjoittajat. Haastatteluun osallistui 18 henkilöä viiden eri maakunnan alueelta. Laadullisen haastattelututkimuksen tavoitteena oli kuulla alan yrittäjiltä ja elinkeinonharjoittajilta, mitä he ajattelevat alan tulevaisuudesta ja sekä siitä, mitä tulisi ottaa huomioon, jotta yhteiskunnan muutos olisi oikeudenmukainen.

Haastattelututkimuksen kohderyhmään eivät kuuluneet alan etujärjestöt tai suuret yritykset, kuten valtionyhtiö Vapo. Etujärjestöt ja suuret yritykset osallistuvat jo nykyisellään aktiivisesti julkiseen keskusteluun energiapolitiikasta ja alan tulevaisuuden näkymistä.

Selvitystyön tarkastelu tulevaisuuden mahdollisista kehityspoluista

8. Mikä on skenaarioiden rooli tehdyssä selvitystyössä?

Skenaariot ovat havainnollistuksia tulevaisuuden mahdollisista kehityspoluista, eivät ennusteita tulevasta kehityksestä eivätkä politiikkatoimien vaikutusarvioita. Selvitystyössä skenaarioiden tarkoitus oli mahdollistaa investointitarpeiden, biomassan käytön muutosten ja työllisyysvaikutusten tarkastelua, kun turpeen energiakäytöstä luovutaan.

9. Miten on päädytty arvioon, että ilman lisätoimia 2035 energiaturvetta käytettäisiin 12 TWh?

Kyse ei ole ennusteesta tai Sitran arviosta turpeen käytölle vuonna 2035. Turpeen käytön kehitys riippuu monista asioista, kuten ilmastotavoitteista, politiikkatoimenpiteistä, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnan kehityksestä, vaihtoehtoisten teknologioiden hintakehityksestä, energiantarpeen kehityksestä sekä yritysten strategioista ja kestävyyssitoumuksista.

Selvitystyössä skenaarioiden (joissa turvetta korvataan biomassalla, lämpöpumpuilla ja tuulivoimalla) tarkoitus oli mahdollistaa vaikutusten tarkastelu, jolloin skenaarioiden havainnollistamia kehityksiä tulee verrata niin sanottuun perusskenaarioon.

Perusskenaarion taustasta tarkemmin alla:

• Skenaariot tehtiin osana Suomen ympäristökeskuksen selvitystyötä keväällä 2020, ja ne perustuvat selvitystyön hetkellä saatavilla olleisiin aineistoihin (Skenaarioita ja niiden oletuksia on avattu teknisessä raportissa alkaen sivulta 109).
• Selvitystyössä keväällä 2020 perusskenaarion pohjana hyödynnettiin viimeisintä saatavilla olevaa kansallista WEM (with existing measures) -skenaariota Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys -hankkeesta (Koljonen ym. 2020).
  • Tämä skenaario perustuu energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) puitteissa laaditun vertailuskenaarion lähtökohtiin.
  • Skenaario on luotu hyödyntäen energiajärjestelmämallia, joka maksimoi kuluttajien ja tuottajien yhteenlaskettua taloudellista ylijäämää.
  • Skenaario ei huomioi uusia ilmastotavoitteita vuoden 2020 jälkeen. Keskeisiä oletuksia skenaariolle ovat päästöoikeuden hinta (15 €/tCO2 vuonna 2020, 30 €/tCO2 2030 ja 90 €/tCO2 vuonna 2050), bruttokansantuotteen kasvu (2-3% vuodessa), talouden palveluvaltaistuminen ja väestönkehitys (5,8 miljoonaa asukasta 2030 mennessä).
  • Skenaario on laadittu vuonna 2016, ja se onkin jo selvästi hieman vanhentunut. Skenaario tullaan päivittämään uuden energia- ja ilmastostrategian laatimisen yhteydessä.
• Keväällä 2020 tehdyssä selvitystyössä katsottiin, että suoraan turpeen käyttöön vaikuttavia jo päätettyjä toimenpiteitä on WEM-skenaarion laatimisen jälkeen lähinnä Suomen pitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Peruskorjausstrategian oletettiin pienentävän turpeella tuotetun kaukolämmön kysyntää asuin- ja palvelurakennuksissa 30 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna Koljosen (2020) WEM-skenaarioon, ja turpeesta luovuttavan asuin- ja palvelurakennusten erillislämmityksessä. Näin päädytään perusskenaarioon, jossa energiaturpeen käyttö (sisältäen sähkön, lämmön ja teollisuushöyryn tuotannon sekä teollisuuden ja maatalouden rakennusten lämmityksen) on vuonna 2035 noin 12 TWh.

10. Toisen arvion mukaan energiaturvetta olisi käytössä vuonna 2035 enää 3 TWh. Miksi eri luvut poikkeavat toisistaan?

Selvitystyöt on tehty toisistaan huomattavasti poikkeavilla tavoilla. Sitran työpaperissa mainittu luku ei ole ennuste tai arvio energiaturpeen käytön määrästä vuonna 2035. Käytön kehitys riippuu monista tekijöistä (ks kysymys yllä), eikä arvion laatiminen ollut työn tavoite.

Afryn skenaariossa turpeen oletetaan vähenevän nykyisten laitosten minimitasolle 2035 (Raportin sivu 65). Sitran tilaamaan selvityksen perusskenaarion pohjana oleva Koljosen (2020) WEM-skenaario perustuu energiajärjestelmän kustannuspohjaiseen mallinnukseen (skenaarion tärkeimmät oletukset on kuvattu edellisessä vastauksessa), kun taas Afryn skenaariossa turpeen käytön kehitys perustuu oletukseen.

Alle on koottu tarkempia huomioita:

• Sitran tilaaman selvityksen perusskenaarion mukaan energiaturpeen käyttö (sisältäen sähkön, lämmön ja teollisuushöyryn tuotannon sekä teollisuuden rakennusten lämmityksen ja prosessit) ilman lisätoimia olisi 2035 noin tasolla 12 TWh. Luku ei ole Sitran ennuste tai arvio energiaturpeen käytön määrästä vuonna 2035, sillä kehitys riippuu monista tekijöistä, eikä tällaisen arvion laatiminen ollut työn tavoite. Perusskenaariota käytetään työssä vaikutusten vertailukohtana skenaarioille, joissa turpeen käytöstä luovutaan 2035 mennessä.
• Afryn tekemän selvityksen perusskenaariossa turpeen käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa vähenee tasolle 3 TWh vuonna 2035. Tämä perustuu oletukseen siitä, että turpeen käyttö vähenee kaukolämmön ja sähköntuotannossa tekniselle minimitasolle vuonna 2030, ja että käyttö loppuu 2040 mennessä (Raportin sivu 65). Arviossa ei tarkastella turpeen muuta käyttöä, kuten teollisuushöyryn tuotantoa. (Teknisellä minimitasolla viitataan tyypillisesti määrään, jota olemassa olevan kattilakannan käyttäminen edellyttää. Joissakin kattiloissa ei voida ilman investointeja lopettaa turpeen polttamista kokonaan, kun turvetta käytetään yhtenä osana polttoaineseoksessa, mutta uudet kattilat voidaan suunnitella ja rakentaa toimimaan ilman turvetta.)

11. Mikä on EU:n päästökaupan rooli?

Käytettävissä olevissa skenaariotarkastelussa on tarkasteltu energiatuotannon kehitystä tietyin oletuksin. Näissä tarkasteluissa päästöoikeuden hinnaksi on oletettu 25-30 euroa. Skenaariotarkastelujen perusteella ei voida olettaa, että yksin päästöoikeuden hinta 25-30 euroa per tonni johtaisi automaattisesti turpeen käytön merkittävään vähentymiseen vuoteen 2030 tai 2035 mennessä.

Tarkemmin:

• Euroopan päästökauppajärjestelmä ei ole linjassa 1.5 asteen tavoitteen kanssa ja järjestelmä vaatii merkittäviä uudistuksia (ks. esim. The role of the EU ETS in increasing EU climate ambition)
• Toukokuussa 2020 päästöoikeuksien ylijäämä oli lähes 1,4 miljardia oikeutta. Tämä lähes vastaa päästökauppasektorin alaisten laitosten vuosittaisia päästöjä. Päästöoikeuksien ylijäämän poistaminen ja tätä kautta markkinoiden kiristyminen vaativat siis merkittäviä uudistuksia järjestelmään.
• Päästökauppajärjestelmän kehittäminen on keskeisessä osassa Euroopan uudessa kasvuohjelmassa (European Green Deal), mutta komissiolta ei vielä ole tullut kattavaa esitystä siitä, miten päästökauppajärjestelmää olisi tarkoitus uudistaa. Päästökauppajärjestelmän kehitykseen, mukaan lukien päästöoikeuden hintakehitys, liittyy siis epävarmuuksia.

Turpeen korvaamisesta ja huoltovarmuudesta

12. Miten hoidetaan tällä hetkellä turvetta käyttävien kaupunkien energiahuolto jatkossa? Onko tähän ehdottaa konkreettisia toimintamalleja?

Turpeen rooli kaupunkien energiantuotannossa vaihtelee. Turpeen käyttöä on monessa paikassa jo vähennetty, useimmiten korvaamalla turvetta biomassalla. Kestävä biomassa (kuten teollisuuden sivuvirrat ja hakkuutähteet) onkin hyvä energialähde osana kaukolämmön tuotannon kokonaisuutta, mutta sitä ei riitä korvaamaan kaikkea nyt poltettavaa turvetta. Onkin järkevää ottaa käyttöön kasvavassa määrin myös kokonaan polttoon perustumattomia ratkaisuja, joita on listattu työpaperissa sivuilla 16-17.

Ratkaisujen hyödyntämismahdollisuudet voivat vaihdella alueellisesti, ja siksi kokonaisratkaisut ovat aina tapauskohtaisia. Hyviä esimerkkejä ratkaisujen käyttöönotosta löytyy kuitenkin jo paljon, ja uusia ratkaisuja kehitetään koko ajan. Esimerkiksi Mäntsälässä, Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Kuopiossa tuotetaan kaukolämpöä datakeskusten, jäteveden tai isojen kiinteistöjen hukkalämmöstä.

13. Kuinka paljon turpeen korvaamiseen liittyvät investoinnit maksaisivat?

Selvityshankkeen teknisessä raportissa tarkasteltiin investointitarpeita kahdelle esimerkkiskenaarioille. Niissä turpeesta luopumisen aiheuttamat lisäinvestointitarpeet energiantuotantoon ovat yhteensä noin 1-1,6 miljardia euroa 15 vuoden aikana.

Skenaariot eivät ole Sitran ennusteita, vaan perustuvat nyt käytössä olevaan teknologiaan ja hintatietoihin. Skenaarioissa ei esimerkiksi ole pystytty ottamaan huomioon ratkaisuja, jotka ovat nyt pilotointivaiheessa ja siten vasta muutaman vuoden päästä kaupallisessa käytössä.

On myös erittäin todennäköistä, että uuden teknologian hinnat tulevat laskemaan ajan kuluessa – näin on käynyt esimerkiksi tuulivoiman ja sähköautojen kanssa.

14. Jos turpeesta luovutaan, valuvatko suomalaisten aiemmin kotimaiseen energiaan käyttämät rahat ulkomaille?

Turvetta voidaan korvata kestävillä kotimaisilla ratkaisuilla, jotka luovat työpaikkoja ja tukevat paikallistaloutta.

On tärkeää huolehtia Suomen ja sen alueiden elinvoimasta myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kun turpeesta luovutaan hallitusti, alueiden on mahdollista siirtyä hiilineutraaliin kiertotalouteen niin, että vaikutukset talouteen ja työllisyyteen ovat mahdollisimman myönteiset.

Kun turpeen käyttöä korvataan, positiivisia työllisyys- ja talousvaikutuksia luovat osaltaan esim. uuden energiantuotantokapasiteetin rakentaminen ja huolto sekä energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät remontit. Lisäksi tekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa mm. soiden ennallistamiseen ja kiertotalouteen liittyviin toimiin eri aloilla – esimerkiksi kierrätetyn raaka-aineen käsittelyyn. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimalat tuovat alueelle käyttövaiheen aikana (20 vuotta) lähes 17 000 henkilötyövuoden verran työtä. 

Biomassan käytön ennakoidaan jatkuvan energiantuotannossa tulevaisuudessakin. Biomassan käytöllä on työllistävä vaikutus hankintaketjun eri osissa.

Myös esimerkiksi hajautetun energiantuotannon edistämiseen liittyy uusia työ- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

15. Onko huoltovarmuusnäkökulmaa käsitelty Sitran selvitystyössä lainkaan?

Kyllä on. Sitran toimeksiannosta laadittu Suomen ympäristökeskuksen tekninen raportti ”Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa” käsittelee huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä alaluvussa 3.3.6 ”Turpeen nykyinen rooli huoltovarmuuspolttoaineena”.

Sitran työpaperi, joka on laadittu Syken teknisen raportin ja turvetuottajien haastattelututkimuksen pohjalta, käsittelee huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä alaluvussa 2.5 ”Miten huoltovarmuuden käy?”