Uskottavat vaalit vaakalaudalla – 12 nostoa demokratian tilaa kuvaavasta raportista

Tätä vuotta on kutsuttu vaalien supervuodeksi, sillä ympäri maailmaa käydään ennätyksellinen määrä vaaleja. Niissä pääsevät äänestämään jopa puolet maailman äänioikeutetuista. Vuosittainen International IDEA -instituutin tekemä Global State of Democracy 2024 -raportti kuitenkin paljastaa, kuinka vaalien uskottavuutta haastetaan ympäri maailman yhä ärhäkämmin. Raportti kantaakin tänä vuonna nimeä “Strengthening the Legitimacy of Elections in a Time of Radical Uncertainty”.

IDEA-instituutin raportin mukaan demokratian tila on hälyttävä. Vuosi 2023 oli kahdeksas perättäinen vuosi, jolloin useammassa valtiossa demokratian tila ennemmin heikkeni kuin parani. Tämä on pisin peräkkäinen lasku vuodesta 1975 lähtien. Vaalit ovat yksi voimakkaimmin tällä hetkellä heikkenevä demokratian indikaattori. Vaalien uskottavuus on maailmanlaajuisesti uhattuna, sillä yhä harvempi äänestää ja vaalituloksia kyseenalaistetaan tarkoitushakuisesti yhä useammin.

Vuosi 2023 oli edustukselliselle demokratialle historiallisen huono vuosi. Julkinen luottamus vaaleihin on uhattuna, koska opportunistiset ja populistiset poliitikot levittävät vaalien mustamaalaamiseen pyrkiviä valheellisia narratiiveja ilman totuuspohjaa. Ilmiö on ollut viimeisen vuoden aikana näkyvillä useissa kansainvälisesti seuratuissa vaaleissa, kuten Brasilian ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa sekä Intian ja Ranskan parlamenttivaaleissa.

Raportti listaa kahdeksan keskeistä uhkaa vaaleille: epädemokraattiset vaaliuudistukset, vaalihallinnon riitatilanteiden ratkaisemisen haasteet, petokset ja korruptio, väkivalta, verkkohäirintä, luottamuksen puute, luonnonkatastrofit, sekä sukupuoleen perustuva syrjintä ja väkivalta.

Suomi on pysynyt demokratioiden kärkikastissa kaikkien raportin mittaaman neljän osa-alueen osalta. Lehdistönvapaudessa Suomessa on kuitenkin tapahtunut tilastollisesti merkittävää laskua sekä 10 vuoden että 20 vuoden aikajänteellä.

Koostimme raportista neljä havaintoa presidentinvaaleja käyvän Yhdysvaltojen näkökulmasta, neljä nostoa yleisesti vaaleihin ja demokratiaan liittyen sekä vielä neljä kysymystä tulevaisuussilmälaseilla.

Neljä nostoa Yhdysvaltojen demokratian näkökulmasta

1. Epäluottamus vaaleja kohtaan kasvaa

Vaaliprosessien politisointi on heikentänyt luottamusta vaaleihin Yhdysvalloissa. Yhden kyselytutkimuksen mukaan alle puolet yhdysvaltalaisista on sitä mieltä, että vuoden 2020 presidentinvaalit olivat vapaat ja reilut. Vähemmän koulutetut ja nuoret luottavat vaaleihin vähemmän kuin hyvin toimeentulevat. Naiset taas luottavat Yhdysvalloissa vaaleihin miehiä heikommin.

2. Epäusko politiikkaa kohtaan lisääntyy

Ihmisten usko politiikkaan on heikentynyt kaksien viimeisten Yhdysvaltain presidentinvaalien myötä. Suurin osa amerikkalaisista tuntee olonsa vihaiseksi ja uupuneeksi puhuessaan politiikasta. Poliittinen debatti on muuttunut vähemmän kunnioittavaksi ja vähemmän faktapohjaiseksi.

3. Polarisaatio ja poliittisen väkivallan uhka on nousussa

Jakolinjat demokraattien ja republikaanien äänestäjien välillä ovat kasvaneet. Demokratian tila vaihtelee voimakkaasti osavaltioiden ja jopa yksittäisten äänestysalueiden välillä. Jopa kymmenes yhdysvaltalaisista on avoin poliittiselle väkivallalle. Entiseen presidenttiin Donald Trumpiin kohdistuneet salamurhayritykset korostavat demokratiaan kohdistuvia jatkuvia uhkia.

4. Presidentillä on vaikutusta demokratian tilaan

Trumpin kaudella monet demokratiaindikaattorit heikkenivät Yhdysvalloissa. Bidenin kaudella demokratian tilassa on ollut parannuksia, mutta kaikki demokratian osa-alueet eivät ole toipuneet takaisin aiemmalle tasolleen. Vaaleihin ehdolle asettuvia esimerkiksi pelotellaan.

Neljä nostoa yleisesti vaalien ja demokratian näkökulmasta

1. Äänestäjät ovat huolissaan erityisesti äänestysprosessista ja ääntenlaskennasta…

Raportin mukaan äänestäjät ovat eniten huolissaan vaalien näkyvimmistä osista: äänestysprosessin ja ääntenlaskennan luotettavuudesta. Tämä huoli johtuu siitä, että näistä vaaliprosessin osista äänestäjillä on itsellään kokemusta. Äänestysprosessiin ja ääntenlaskentaan liitetyt ongelmat ovat ylivoimaisesti yleisin perusta, joilla vaalituloksia haastetaan oikeudessa. IDEAn kyselytutkimuksessa 11/19 maassa alle puolet vastaajista luotti maansa viimeisimpiin vaaleihin, mikä on huolestuttavaa. 

2. …Kun taas vaaliasiantuntijat ovat huolissaan varsin eri aiheista

Asiantuntijat pitävät vaalikampanjarahoitusta sekä puolueiden ja ehdokkaiden tasapuolista medianäkyvyyttä vaalien suurimpina huolenaiheina. Nouseva ongelma on digitaalinen vaalikampanjointi, joka vie suuren osan vaalibudjeteista ja on heikosti säänneltyä. Raportti suosittelee digitaalisen kampanjoinnin tuomista tiukemman sääntelyn piiriin. 

3. Autoritaariset valtiot väärinkäyttävät digitaalisia ympäristöjä 

Erilaiset digitaalisen sorron muodot ovat autoritaaristen hallintojen uusi lempiväline oman valtansa pönkittämiseen, eivätkä demokratiatkaan ole näiltä suojassa. Tällaiseen sortoon kuuluvat esimerkiksi sensuuri, vakoilu, valetiedon levittäminen ja informaatiomanipulaatio. Vuonna 2023 kansallisia internetin sulkemisia oli enemmän kuin koskaan aiemmin. 

4. Tiedon luotettavuus sosiaalisessa mediassa horjuu

Sosiaalisen median alustoja, kuten Facebookia, X:ää ja TikTokia, ei ole rakennettu tukemaan demokraattista keskustelua. Alustojen ongelmia ovat mm. sisällön moderoinnin puutteet ja vihapuhe. Tekoälypohjaiset luokittelualgoritmit, jotka vaikuttavat keskeisesti eri sisältöjen näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa, pysyvät käytännöiltään edelleen hyvin läpinäkymättöminä. Informaatiovaikuttamisen kylvämän epäluottamuksen vuoksi kansalaisten on yhä hankalampaa tietää, millaiseen tietoon ja – jopa vaalitulokseen – voi luottaa. 

Neljä nostoa tulevaisuuden näkökulmasta

1. Mitä, jos vaalien luotettavuuden valheellinen kyseenalaistaminen johtaisi seuraamuksiin?

Epäluottamus vaaleja kohtaan on raportin mukaan paljon vaaleja laajempi ilmiö. Jos vaalit koetaan epäluotettaviksi, voi tämä heijastua myös laajempana tyytymättömyytenä yhteiskuntajärjestelmää kohtaan. Poliitikoilla on erityinen vastuu olla levittämättä valheellisia narratiiveja vaalien luotettavuudesta. Demokratioissa tulisi ennakoivasti viestiä, että perusteeton luottamuksen horjuttaminen vaaleihin johtaa seuraamuksiin. Media taas voisi keskittyä tällaisten väitteiden faktantarkistukseen.

2. Mitä, jos äärimmäiset sääolosuhteet estävät ihmisten siirtymisen äänestyspaikalle?

Vaalitutkimuksien mukaan sääolot vaikuttavat ihmisten haluun mennä äänestämään. Ilmastokriisillä on vielä suorempi vaaleihin: esimerkiksi Intiassa kymmeniä vaalityöntekijöitä on kuollut kuumuuteen. Vaaleja voi olla vaikeaa järjestää ja äänestäjiä saada uurnille, kun ilmaston ääriolosuhteet lisääntyvät.

3. Mitä, jos eettiseen vaalikampanjointiin sitoutumisesta tulee ilmiö?

Autoritaariset valtiot ja jotkin demokratiat käyttävät digitaalisia ympäristöjä sensuuriin ja valetiedon levittämiseen. Toisaalta myös toivoa herättäviä esimerkkejä on nähtävissä. Kaikki EU-parlamentissa edustetut puolueet allekirjoittivat vuoden 2024 parlamenttivaalien alla yhdessä sovitut toimintaperiaatteet edistääkseen reilua ja eettistä kampanjointia EU-vaalien alla myös digitaalisissa ympäristöissä.

4. Mitä, jos epävarmuuden aika onkin demokratian suuri mahdollisuus?

Epävarmuuksien aika lisää kontrollin tarvetta, mutta tämä voidaan nähdä myös demokratian mahdollisuutena osoittaa arvonsa. Demokraattiset prosessit auttavat luovimaan vaikeista ajoista eteenpäin, hyödyntämään kansakunnan voimavaroja sekä edistämään aloitteellisuutta ja yritteliäisyyttä. Esimerkiksi Ukrainan sota on saanut monet Itä-Euroopan maat tähyämään EU:ta kohti, mikä on vahvistanut niiden demokratiakehitystä monilla mittareilla.