sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Helsingissä, kulttuuritehdas Korjaamolla 19.9.2012 järjestetyssä Varaslähtö tulevaan –tapahtumassa vauhditettiin maaseudun merkityksistä kumpuavaa osallistavaa, kestävää ja älykästä kasvua rakentamalla ideoista toimintaa kokeilukulttuurin keinoin. Tapahtumassa konkretisoitiin ja motivoitiin toiminnaksi Sitran, maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2011 käynnistämän Maaseutu Suomi-strategiassa -prosessin tuloksia – uusia ajattelun, yhteistyön ja tekemisen tapoja sekä kannustusmalleja. (Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa –julkaisu)
Päivä rakentui seminaarimaisesta alkuosasta, jossa maaseudun roolia kestävien ratkaisujen taloudessa käsiteltiin alustuksin ja keskustelun keinoin. (Videotallenteet löytyvät tapahtumasivulta) Iltapäivän työskentelyosio puolestaan rakentui konkreettisten kokeilujen ympärille. Korjaamolla oli 10 eri kokeiluaiheisiin pureutuvaa työskentelypistettä (Avoin innovaatioympäristö, Maaseutu Hub, Aluelämpö-lähienergiaratkaisu, Kierrätysmaatalous, Kokeilukulttuuri, Uudet maaseutuosakkuudet, Palveluintegraattoritoiminta, Sparraava neuvonta, Kannustava hallinto, Kokeiluraha), joilla työstettiin eteenpäin uusia toimintamalleja käynnistettyjen kokeilujen pohjalta.
Työskentelyn tuloksissa korostuu tarve uusille toimintatavoille
Varaslähtö-tapahtumaa oli mahdollista seurata myös etänä live-lähetyksenä omalta työkoneelta käsin sekä osallistua samojen teemojen työstämiseen online-työpajassa. Tapahtuman työskentelyosion tavoitteena oli kytkeä meneillään olevat kokeilut ja kokeilukulttuuri osaksi suurempaa muutosta, jota Maaseutu Suomi-strategiassa prosessilla on tavoiteltu eli ratkaisuja kestävän kasvun luomiseen.
Sekä työskentelypisteillä Korjaamolla että online-työpajassa arvioitiin kunkin aiheen tärkeyttä kestävän kasvun vauhdittamisen kannalta, tunnistettiin esteitä toiminnan valtavirtaistamisen osalta ja listattiin portinvartijatahoja sekä muotoiltiin ratkaisuja siihen, miten toimintatapoja saadaan levitettyä. Kokeilukulttuuri ja kokeilukehittäminen nousivat tärkeimmiksi läpileikkaaviksi teemoiksi sekä tapahtumassa Korjaamolla että verkkotyöskentelyssä.
Seuraavaan tulososioon olemme koonneet yhteen sekä työskentelypisteiden että online-työpajan tulokset aihe kerrallaan. Erilliset tuloskoosteet löytyvät verkosta näistä linkeistä: Online-työskentelyn tulokset ja työskentelypisteiden tulokset.
Kokeilukulttuuri haastaa suunnittelusta tekemiseen (Lue lisää täältä!)
Kokeilukulttuuri ja kokeilukehittäminen nousivat tärkeimmiksi ja eniten puhuttaviksi aiheiksi sekä tapahtumassa Korjaamolla että verkkotyöskentelyssä. Käytäntöön, tekoihin kannustavan kokeilukehittämisen valtteina osallistujat pitivät etenkin nopeutta, asiakaslähtöisyyttä ja uuden luomista sekä ketteryyttä, riskien hallintaa ja validointia. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että tällä hetkellä kokeilu eli idean konkreettinen validointi on yksi heikoimpia lenkkejä uusien käytäntöjen syntymisessä. Haasteina nousivat esiin etenkin nykyiset rahoitusinstrumentit, jotka eivät salli epäonnistumisia missään määrin. Lisäksi kokeilukehittämistä pidetään vielä outona eikä siihen liittyvää asennetta ymmärretä. Osallistujat pitivät erittäin tärkeänä, että kokeilukulttuuria saadaan mukaan myös tutkimukseen. Online-työpajan osallistujista kaikki kokivat kokeilukulttuurin mukaisen tekemisen joko melko tai erittäin tärkeäksi. Kaikki heistä koki myös itse voivansa edistää kokeilukulttuuria.
Kannustava hallinto mahdollistaa (Lue lisää kokeilusta!)
Palvelumuotoilun keinojen kautta hallinnon kannustavaa roolia työstänyt osallistujajoukko määritteli tavoitteeksi tehdä Suomesta sähköisen asioinnin mallimaa, joka on sujuva, nykyaikainen, ihmismyönteinen, tasapuolinen ja ideoita pulppuava maa, missä hallinto edistää asioita ja ihmisellä on omistajuutta omassa asiassaan ja rajoittamisen sijaan tehdään asioita.
Kestävän kasvun vauhdittamisessa kannustavalla hallinnolla on mahdollistajan rooli. Käyttäjälähtöiset sähköiset asiointipalvelut nähtiin tärkeinä sekä hallinnollisen tehostumisen ja sujuvuuden, ajankäytön tehostumisen että yrittäjyyden kannustamisen ja elinvoimaisuuden vahvistumisen kannalta. Verkkotyöskentelyssä lähes kaikki osallistujat kokivat palvelumuotoilun keinojen hyödyntämisen sähköisen asioinnin kehittämisessä tärkeäksi. Osallistujien näkemykset kuitenkin jakautuivat sen suhteen millaisena he pitävät sähköistä asiointia hallintoasioissa. Siinä missä lähes puolet piti sähköistä asiointia helppona ja jokapäiväisenä, koki myös lähes puolet sen olevan uutta ja haastavaa. Kannustavan hallinnon toimintamalleja edistävään yhteistyöhön pitäisi saada ministeriöt ja päättäjät, mutta myös tietohallintojen vastuuhenkilöt ja neuvontajärjestöt, hallinto ja kansalaiset sekä uudenlaisia tietotekniikan toimijoita, joilla on osaamista ja ketteriä menetelmiä.
Sparraava neuvonta vauhdittamaan kasvua (Lue lisää kokeilusta!)
Uutta ja innovatiivista vihreän talouden liiketoimintaa käynnistävät ja harjoittavat toimijat tarvitsevat kasvun vauhdittamiseen sparraavaa neuvontaa. Se on uusien toimintamallien hyödyntämistä ja sparrausta, jossa oleellista on verkottaminen ja yritysten, ihmisten ja liiketoiminnan kehittämisen yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen. Kasvun vauhdittamiseen ei välttämättä tarvita lisäresursseja tai rahaa. Verkko-osallistujista lähes kaikki pitivät alkaville kasvuyrityksille suunnattuja uudenlaisia sparraavia palveluja erittäin tärkeinä tai melko tärkeinä. Kaikkein keskeisimpänä asiana nähtiin konkreettinen apu ideoiden eteenpäin viemisessä. Tärkeässä roolissa sparraavan neuvonnan toimintatapojen käyttöön ottamisessa ovat kaikki yritys- ja neuvontapalvelut sekä kehittäjätoimijat kuten esim. ProAgria, ELYt, tilitoimistot, järjestöt ja esim. muotoilutoimistot.
Ketterä kokeiluraha kannustaa luomaan uutta (Lue lisää kokeilusta!)
Kokeilurahaa osallistujat pitivät tärkeänä kasvun vauhdittamiseksi ja uusien ideoiden viemiseksi käytäntöön. Oleellista on rahoitusmuodon ketteryys ja joustavuus. Kokeiluraha on nyky-yhteiskunnan Pop-up solution työllistymiseen ja yritysten kasvuun. Se mahdollistaa riskin ottamisen, liikkeelle lähtemisen kevyesti testaamalla, kannustaa uuden luomiseen ja yrittämiseen sekä omien voimavarojen löytämiseen. Kokeilurahaa ja kokeilukehittämistä tulisi viedä eteenpäin ministeriöissä (MMM, TEM, YM), uusissa EU-ohjelmissa, ELYissä, Tekesissä, Leader-toimintaryhmissä sekä bisneskouluissa. Kokeiluraha-instrumentin sisällyttäminen seuraavaan Manner-Suomen maaseutuohjelmaan nähtiin keskeisenä. Kokeiluraha-instrumentin jatkokehittämiseksi ehdotettiin Sitran, MMM:n ja TEMin yhteistä panostusta. Verkkotyöskentelyssä kaikki osallistujat painottivat pienen ja hallinnollisesti ketterän kokeiluraha-instrumentin tärkeyttä. Instrumentin suurimmaksi eduksi nähtiin mahdollisuus testata ideaa käytännössä nopeasti ilman suurta byrokratiaa.
Palveluintegraattori yhdistää palvelut, tekijät ja asiakkaat (Lue lisää kokeilusta!)
Palveluintegraattoriaihe herätti suurta mielenkiintoa sekä Korjaamolla että online-työskentelyssä. Palveluintegraattorit nähtiin vahvasti kestävän kasvun vauhdittajina. Niiden vahvuus on yhteistyön rakentamisessa sekä eri alojen yritysten, yrittäjien ja huippuosaamisen että yrittäjien ja kuluttajien välille. Keskeistä palveluintegraattori-toiminnalle on markkinaymmärrys: Pitää tuntea asiakkaiden tarpeet, kehitystrendit ja kilpailijat. Palveluintegraattoritoiminnan edistämiseen tarvitaan toimijoita, jotka osaavat/tuntevat sekä kysynnän että tuotannon, yhteistyöstä kiinnostuneita yrittäjiä, OSKEt ja isot matkailunedistämishankkeet/-toimijat Lisäksi tarvitaan yrittämisen integraattorikulttuuria opetukseen eri oppilaitoksissa sekä yrittäjien verkottumista jo olemassa oleviin verkostoihin, markkinointiorganisaatioihin sekä sähköisiin ratkaisuihin.
Avoin innovaatioympäristö – yhteiskehittelyllä uutta (Lue lisää kokeilusta!)
Palvelujen kehitystä ja yhteiskehittelyä sosiaalista mediaa hyödyntäen pidettiin tärkeänä uutta luovana toimintamallina. Yhteisöllistä mediaa ei tulisi nähdä vain markkinointi- tai tiedotuskanavana vaan uudenlaiseen vuoropuheluun ja uusiin verkostoihin mahdollistavana vuorovaikutteisena mediana. Haasteet liittyvät sekä asenteisiin että yrityskulttuuriin. Puuttuu sekä osaamista yhteisöllisen median hyödyntämisestä että tietoa hyvistä käytännöistä. Portinvartijoina avointen innovaatioympäristöjen hyödyntämisessä listattiin yrittäjät, asiantuntijaorganisaatiot ja organisaatioiden some-osaajat. Sekä julkisen sektorin että yrittäjien tulisi viedä asiaa eteenpäin. ”Menestystarinat esille” oli työskentelyyn osallistuneiden yhteinen toive. Myös Online-työpajassa sosiaalisen median hyödyntäminen uusilla tavoin sai vankan kannatuksen. Lähes kaikki verkkovastaajat kokivat sosiaalisen median vaikuttavana kanavana, joka mahdollistaa uudenlaista vuoropuhelua ja verkostoja eri toimijoiden välillä.
Maaseutu Hub – kokeilukulttuurin keidas (Lue lisää kokeilusta!)
Kokeilujen ja uusien ratkaisujen luomiseksi ja mahdollistamiseksi tarvitaan avoimia, eri toimijoita törmäyttäviä ympäristöjä. Hubit nähtiin kokeilukulttuurin keitaina, joissa saa ja voi tehdä toisin. Kestävän kasvun vauhdittamista hubit palvelevat kasvattamalla käytössä olevia resursseja jakamalla. Oleellista on niin materiaalisten resurssien, tietopääoman, osaamisen kuin sosiaalisen pääoman ja verkostojen jakaminen. Hub-tyyppisten toimintamallien rakentamistyöhön tarvitaan yrityksiä, yhteisöjä, Leader-ryhmiä, kuntia virkamiehiä ja järjestöjä. Ennen kaikkea mukaan tarvitaan fasilitointitaitoisia ihmisiä, jotka pystyvät yhdistämään ihmisiä yli siilojen. Online-työpajassa korostettiin lisäksi, että tällaisiin matalan kynnyksen avoimiin innovaatiofoorumeihin ovat kaikki tervetulleita. Osallistujat ideoivat kokeilulle myös jatkoa: Hub-aiheiset kokeilut olisi koottava yhdelle foorumille, josta löytäisi kokemuksia, saisi oppia ja eväitä vastaaviin toteutuksiin.
Aluelämpö-lähienergiaratkaisut marginaalista valtavirtaan (Lue lisää kokeilusta!)
Alueellisten energiaratkaisujen edistämiseksi tulisi koota yhteinen alusta (platform), josta löytyy toimintamalleja ja yleiset sopimuspohjat sekä kokoaa yhteen kokemuksia, tutkimusta ja aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Käynnissä olevan kokeilun pohjalta syntyneen toimintamallin kautta osallistujat linjasivat myös viestinnän ja asiakasvuoropuhelun merkitystä. Oleellisena pidettiin sitä, että hankkeissa on heti alusta oma puolueeton projektipäällikkö, joka vastaa toimintamallin mukaisesta toteutuksesta ja hyvän vuoropuhelun rakentamisesta eri toimijoiden välillä. Erittäin tärkeänä pidettiin myös viestintää ja keskustelua alueellisten ratkaisujen hyödyistä kansallisella tasolla. Verkko-osallistujia puhuttivat etenkin lähienergiaratkaisujen haasteet. Lähes kaikki verkko-osallistujat olivat sitä mieltä, että kaikkein kriittisintä on sääntelyn uudistaminen siten, että lähienergiaratkaisujen toteutus on paitsi mahdollista myös kannattavaa.
Kierrätysmaatalous mahdollistaa öljyriippumattoman maatalouden (Lue lisää kokeilusta!)
Hyödyntämällä öljykasveja, lantaa, kasvijätteitä, järviruokoa, poistokalastusta ja vaikkapa leviä, voidaan irtaantua öljynkäytöstä polttoaineiden ja energian käytössä. Alueellisella yhteistoiminnalla energian ja polttoaineiden tuotanto ja kulutus voidaan toteuttaa mahdollisimman suurella omavaraisuusasteella. Haasteena on, että kierrätysmaatalous on käsitteenä tuntematon. Kierrätysmaatalouden edistämiseen tarvitaan viestintää, hallintoa, käyttäjäyrittäjiä, kokonaisvaltaista neuvontaa ja tutkimusta. Kierrätysmaatalous tulee saada mukaan myös koulutukseen. Kierrätysmaataloutta viedään eteenpäin saamalla hyvät käytännöt kaikkien nähtäville, kierrätysravinteet isompaan rooliin uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä ja ajatukset mukaan maatalouspolitiikan 2014–2020 valmisteluun.
Uudet maaseutuosakkuudet – ideat ja tekijät saman buumin alle (Lue lisää kokeiluista!)
Peltodiili- ja pop-up ruokatori -kokeilujen kautta aihetta työstänyt joukko piti tärkeimpänä tulonjaon kohdistumista uusien toimintamallien kautta aiempaa paremmin. Yksinkertaistettuna viesti oli: kysyntä on kasvussa, välikädet pois, mahdollisuudet maaseudulle ja uudet toimijat mukaan. Oleellisena pidettiin maaseudun ja kaupungin suhteen muutosta. Verkkotyöskentelyssä osallistujat näkivät ko. kokeilujen suurimpina etuina kuluttajien kiinnostuksen kasvattamisen ruuan alkuperää kohtaan. Verkossa nousi esiin vahvasti myös se, että suuri osa suomalaisista ostaa edelleen halvinta mahdollista ruokaa, jolloin lähiruokatorit voivat jäädä vain ”helsinkiläisten jutuiksi”. Yhtä mieltä oltiin siitä, että ruuan arvostus nousee konkreettisen tekemisen kautta. Haasteena nähtiin sirpaloituminen. Tekijöiden ja ideoiden saamiseksi saman buumin alle tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja – uutta verkostoitumista ja esim. sosiaalisen median hyödyntämistä uusin tavoin. Tarvitaan myös tekijöitä, jotka luovat toimintaedellytyksiä. Tekijöitä ja portinvartijoita ovat tuottajat, maanomistajat, yrittäjät, Leader-ryhmät, MTK, MMM, TEM, Pellervo ja ihmiset itse sekä maalla että kaupungeissa ja uudenlaiset toimijat.
