12 peruskysymystä työn tulevaisuudesta

Sitran analyysistä tulevaisuuteemme vaikuttavista megatrendeistä kumpuaa seuraava tulevaisuuskuva:

”Teknologinen kehitys ja laajamittainen kulttuurinmuutos mahdollistavat aineettoman hyvinvoinnin ja talouden valtavan kasvun. Useat perushyvälle elämälle välttämättömät palvelut pystytään tuottamaan lähes nollakustannuksin energiantuotannon ja digitalisaation lyötyä itsensä voimalla läpi vuoteen 2040 mennessä. Eletään monessa mielessä yltäkylläisyyden yhteiskunnassa, jossa iloa ihmisten elämään tuottavat merkityksellinen tekeminen, toisten ihmisten kanssa oleminen, tiede, taide, viihde, kokemukset ja elämykset.”

Voimme perustellusti väittää, että sekä työntekemisen sisällöt, että työn merkitys kansalaisille on muuttumassa monin eri tavoin. Jotta voisimme siirtyä kohti ylläolevaa positiivista visiota, on suhdettamme työhön mietittävä uudelleen.

Tässä artikkelissa haluan pohtia työn ja työmarkkinoiden tulevaisuuden kannalta tärkeitä peruskysymyksiä ja vaihtoehtoja tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta.

“

Ennakoinnin keskeinen haaste on ymmärtää näiden 12 muuttujan ristikkäiset vaikutukset tulevaisuudessa.

Alla esittelen 12 erilaista tulevaisuuden työn ja työelämän isoa peruskysymystä, joiden osalta olemme risteysasemalla suomalaisessa yhteiskunnassa.

Jos osaisimme arvioida päätöksenteossa näiden peruskysymysten ristivaikutukset riittävän huolellisesti, voisimme esittää tasapainoisen tulevaisuuden työvoima- ja sosiaalipolitiikan toimintamallin Suomelle. Pahimmassa tapauksessa työmarkkinapolitiikkamme ja sosiaalipolitiikkamme perustuvat lähinnä arvailulle, väärille perususkomuksille ja populismille.

1. Keinoälysovellutukset, robotisaatio ja yritysmaailma

Teknologiakehityksessä on käynnissä poikkeuksellisen voimakas muutosvaihe. Käsitteet kuten Teollisuus 4.0, keinoäly, robotisaatio, digitalisaatio ja monet muut teknologista kehitystä kuvaavat käsitteet ovat eri yhteyksissä esillä yhteiskunnan päättäjien puheissa. Osa teknologisista muuttujista on disruptiivisia eli häiritseviä. Erityisesti keinoälyn ja lohkoketjujen kehittyminen askarruttaa monia yhteiskunnallisia päättäjiä.

Vaihtoehto a. Älykkyyttä lisäävät keinoälysovellutukset, robotisaatio ja lohkoketjut (blockchain) tulevat laajassa mittakaavassa käyttöön yritysmaailmassa. Tämän suuntainen teknologiakehitys mullistaa työmarkkinoita.

Vaihtoehto b. Älykkyyttä teknologiat eivät tule laajassa mittakaavassa käyttöön yritysmaailmassa ja merkittävää työmarkkinoiden mullistukset jäävät näkemättä.

2. Yrittäjyyden kuormittavuus ja säätelymekanismit

Suomessa on käyty viime vuosina aktiivista keskustelua yrittäjyyden tulevaisuudesta ja erityisesti säätelystä ja ohjausmekanismeista, jotka liittyvät työllisyyteen. Uutena keskusteluteemana ovat olleet kevytyrittäjyys ja yrityksiä auttavat digitaaliset tukipalvelut.

Vaihehto a. Kevytyrittäjyys, jossa byrokratia on minimoitu järkevällä digitalisaatiolla, kehitetään uutena sosiaalisena innovaationa Suomessa huipputasolle. Tämä mullistaa työelämän Suomessa ja mahdollistaa pienten ja keskisuurten yritysten työllistämisen.

Vaihtoehto b. Raskas yrittäjyysmalli, jossa kaikenlainen byrokratia ja lomakkeiden täyttö lisääntyy eikä asioita helpoteta pienyrittäjille järkevällä digitalisaatiolla, ei kehity juurikaan Suomessa. Tämä muuttaa työelämän vaikeammaksi yrityksille ja niiden työntekijöille ja estää pieniä ja keskisuuria yrityksiä työllistää työntekijöitä.

3. Kasvua ilman uusia työpaikkoja vai ei?

Tieteellisessä taloustutkimuksessa on jo aika pitkään keskusteltu talouskehityksestä, jota luonnehtii kasvu ilman uusia työpaikkoja. ”Jobless growth” on vakiintunut taloustieteilijöiden keskusteluteema.

Vaihtoehto a. Kasvua ilman uusia työpaikkoja -ilmiö syvenee taloudessa ja työmarkkinoilla. Taustalla ovat tuottavuuden nousu uusien teknologioiden ja innovaatioiden myötä.

Vaihtoehto b. Teknologinen kehitys ja innovaatiot tuottavat tilalle uusia työpaikkoja – kasvua ei synny ilman, että työpaikkoja samalla syntyy.

4. Ilmastonmuutoksen ja globalisaation aiheuttamat väestöliikkeet

Lukuisat tutkimukset jo 1990-luvulta lähtien ovat nostaneet esille ilmastonmuutoksen ja muiden globalisoitumistekijöiden merkityksen väestöliikkeille (esimerkiksi Cardiff University, Migration Policy Institute, Strauss Center ja World Economic Forum).

Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuttoaallon taustalla nähdään olevan monimutkaisia mekanismeja, jotka lisäävät ihmisten tarvetta muuttoliikkeisiin ja pyrkimystä parempaan elämään. Periaatteessa globalisaatio voi myös lisätä maastamuuttoa Suomesta ulkomaille ja näin se voi viedä myös työpaikkoja Suomesta. Näiden globalisaatioon liittyvien muuttujien vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavissa.

Vaihtoehto a. Globalisaation ja ilmastonmuutoksen hallitsemattomuus johtavat mittaviin väestömuuttoliikkeisiin maailmassa. Väestö hakeutuu aktiivisesti alueille, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat helpommin hallittavissa kuten Pohjoismaihin ja Suomeen. Tämä muuttaa Suomenkin ja muiden Pohjoismaiden työmarkkinoita merkittävästi.

Vaihtoehto b. Ilmastonmuutoksen hallitsemattomuus ei johda väestömuuttoliikkeisiin. Väestö ei hakeudu aktiivisesti uusille alueille eivätkä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat muutokset työmarkkinoilla ole kovin merkittäviä. Tässä tilanteessa globalisaatio voi jopa lisätä maastamuuttoa Suomesta ulkomaille.

5. Downshiftaaminen ja intohimotyönteko ilmiönä

Suomessa työelämäkeskusteluissa on esillä ollut downshiftaaminen ja intohimotyö. Ihmisten asenne työntekemiseen vaihtelee. Jotkut haluavat tehdä työtä intohimoisesti. Jotkut haluavat leppoistaa elämäänsä ja antaa työntekemiselle pienemmän roolin. Tässä yhteydessä on myös puhuttu kevytyrittämisestä.

Vaihehto a. Downshiftaaminen yleistyy huomattavasti ilmiönä Suomessa. Merkittävä osa nuorista ei pääse kiinni työelämään ja he kokevat downshiftaamisen mielekkäänä vaihtoehtona intohimotyöntekemisen sijaan.

Vaihtoehto b. Elämän leppoistaminen trendinä heikkenee. Merkittävä osa nuorista pääsee kohtuullisessa ajassa kiinni työelämään ja he kokevat intohimotyöntekemisen mielekkäänä vaihtoehtona downshiftaamisen sijaan.

6. Työpaikan takaava koulutus Suomessa

Aikaisemmin monissa ammateissa hyvä koulutus takasi vakaan työelämän ja selkeän urakehityksen. Nykyisin monetkaan pitkätkään ammatilliset koulutukset eivät takaa pysyvää työpaikkaa. Monet työntekijät sinnittelevät pätkätöiden piirissä.

Keskustelua prekariaatista on käyty jo pitkään. Prekariaatti on termi, jolla tarkoitetaan tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten luokkaa. Motivoituminen koulutukseen ei ole nykyisin itsestään selvää, koska hyväkään korkeakoulutus ei takaa pysyvää työpaikkaa. Tämä on näkynyt korkeakoulutettujen kasvaneessa työttömyydessä. Kaikki eivät ehkä halua sitoutua elinikäiseen opiskeluun.

Motivaation turvaamiseen on kehitetty erilaisia työkaluja ja tulevaisuudessa ei ole nähtävissä työntekijöiden motivoitumisongelmien vähenemistä – etenkin, jos työmarkkinoiden näkymät ovat epävarmoja. Määräaikaisuudet eivät riitä täyttämään ansiosidonnaisen saamiseen vaadittavaa työssäoloehtoa ja keikkatyötä tekevä tulkitaan usein yrittäjäksi. Koulutukseen hakeutuminen työttömänä ei ole kovin helppoa Suomessa.

Vaihtoehto a. Koulutus tulee jatkossa takaamaan hyvät työnsaantinäkymät enemmistölle kansalaisista. Hyvä perus- ja ammatillinen koulutus takaavat työpaikan vakauden. Tämä takaa motivaation kouluttautua hyvin.

Vaihtoehto b. Koulutus ei tule jatkossa takaamaan hyviä työnsaantinäkymiä tai takaa työpaikan vakautta. Tämä heikentää nuorten motivaatiota kouluttautua hyvin.

7. Korkeakoulutettujen ja osaajien aivovuoto Suomesta ulkomaisille työmarkkinoille

Suomi menettää päteviä tutkijoita kiihtyvässä tahdissa ja osaamistase on selvästi miinuksella. Tällä hetkellä Suomi menettää osaajia vahvoihin tiedemaihin – Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Ruotsiin, Saksaan. Myös Norja on kasvattanut suosiotaan osaajien keskuudessa viime vuosina. Korkeasti koulutettujen ja tutkijakoulutuksen saaneiden aivovuoto alkaa olla todellinen ongelma Suomelle. Jokainen huippuosaajahan on potentiaalinen kasvuyrityksen perustaja tai start-up-yrityksen liiketoimintamallin kehittelijä.

Vaihtoehto a. Korkeatasoisen koulutuksen saaneiden asiantuntijoiden hakeutuminen Suomesta ulkomaille yleistyy. Tämä nakertaa pohjaa talouskasvulta.

Vaihtoehto b. Korkeatasoisen koulutuksen saaneiden asiantuntijoiden hakeutuminen Suomesta ulkomaille ei yleisty johtuen mm. lisääntyvistä koulutus- ja T&K-panostuksista Suomessa. Tämä luo uutta pohjaa talouskasvulle ja työpaikkojen lisääntymiselle Suomessa.

8. Perustulojärjestelmän tyylinen sosiaalitukia muokkaava järjestelmä

On sanottu, että perustulo on 2000-luvun suuri sosiaalinen innovaatio. Onnistunut perustulouudistus voisi luoda lisää työtä, reittejä ulos köyhyydestä ja mutkattoman sosiaaliturvan pientuloisille. Suomessa on käynnissä kokeilut perustulojärjestelmästä. Perustulojärjestelmä nähdään eräänä tärkeimpänä sosiaalisena innovaationa ja jopa pohjoismaisen hyvinvointivaltion turvaajana tulevaisuudessa.

Vaihtoehto a. Perustulojärjestelmän tyylinen sosiaalitukia muokkaava järjestelmä otetaan Suomessa käyttöön asteittain ennen vuotta 2025.

Vaihtoehto b. Sosiaalitukia muokkaava perustulojärjestelmä tyssää vastustukseen, eikä sitä oteta Suomessa käyttöön.

9. Kansantalouden ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteet

Euroopan unionin julkilausumat tavoitteet ovat ”Growth, Jobs and Investments”. Viimeaikaisessa keskusteluissa näiden tavoitteiden rinnalle on esitetty tavoitteita hyvinvoinnista, onnellisuudesta ja itsensä toteuttamisesta. Useat tutkimukset ovat raportoineet tuloksia, joiden mukaan talouskasvu ei välttämättä takaa hyvinvointia tai kansalaisten onnellisuutta. Talouskasvu ei myöskään välttämättä takaa lisää työpaikkojakaan. Vuonna 1962 julkaistussa artikkelissa Arthur Okun osoitti, että kolmen prosentin kasvu BKT:ssa merkitsee työttömyyden alenemista yhdellä prosentilla. Nyt ns. Okunin laki ei näyttäisi olevan yksiselitteisesti enää voimassa. Talouskasvun hiipuminen hyvin alhaiselle tasolle tekee toki edelleen uusien työpaikkojen syntymisen varsin vaikeaksi.

Vaihtoehto a. Euroopassa politiikan kenttää värittävät taloudelliset tavoitteet talouskasvu, työpaikat ja investoinnit. Nämä kolme taloustavoitetta ovat keskeisiä edelleenkin tulevaisuudessa Euroopan unionin politiikassa ennen vuotta 2030.

Vaihtoehto b. Euroopassa politiikan kenttää värittävät tulevaisuudessa sosiaaliset ja laadulliset tavoitteet hyvinvointi, onnellisuus ja itsensä kestävä toteuttaminen. Nämä kolme kestävän kehityksen tavoitetta ovat keskeisiä jo aivan lähitulevaisuudessa Euroopan unionin politiikassa ennen vuotta 2030.

10. Ay-liikkeen rooli palkansaajien ja työntekijöiden etujen turvaajana

Suomessa on käyty pitkään keskustelua ay-liikkeen roolista työmarkkinoilla. Suomalaista työelämää ovat varjostaneet nollasopimukset ja yt-neuvottelut – eritysesti nuorten työntekijöiden joukossa. Nuoret polvet kasvavat nykyisin maailmassa, jossa yhä useamman on koottava elantonsa palasista ja monista eri projekteista.

Ay-liike, jossa on yhä vallalla vakiintunut käsitys palkkatyöstä, on haasteiden edessä. Monet muutkin muutokset – kuten globalisaatio ja digitalisaatio – luovat haasteita ay-liikkeelle.

Vaihtoehto a. Ay-liikkeen rooli työmarkkinoilla ja palkansaajien etujen turvaajana säilyy jotakuinkin nykyisen kaltaisena. Automaatio ja robotisaatio eivät muuta ay-liikkeen neuvotteluasemaa merkittävästi. Mahdollinen perustulojärjestelmäkään tai sen sosiaalipoliittinen sovellutus ei muuta ay-liikkeen asemaa nykyisestä tilanteesta.

Vaihtoehto b. Ay-liikkeen rooli työmarkkinoilla muuttuu. Automaatio ja robotisaatio muuttavat merkittävästi ay-liikkeen neuvotteluasemaa. Myös mahdollisen asteittaisen perustulojärjestelmän (tai sosiaalispoliittisen sovellutuksen) toteutus tulee muuttamaan ay-liikkeen neuvotteluasemaa.

11. Verotuksen painopiste

Verotus ja sen rakenne ohjaa ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä. Jos työn tekemistä verotetaan paljon, työntekeminen muuttuu vähemmän palkitsevaksi. Jos yrittäjiä verotetaan paljon, tämä taas vähentää kannustimia yrittäjyyteen. Jos energian ja materiaalien käyttöä verotetaan paljon, tämä verotuksen painopiste luo kannustumia energian ja materiaalien käytön säästöön. Verotuksen painopiste on yksi tärkeä muuttuja, joka vaikuttaa myös työelämään ja työntekemisen palkitsevuuteen. Se vaikuttaa myös kulutukseen ja investointeihin. Tällä hetkellä useat asiantuntijat näkevät, että työstä ja työllistämisestä pitäisi verotuksessa siirtyä kohti kuluttamista ja haittaverotusta.

Vaihtoehto a. Verotuksen painopiste on tulevaisuudessa työn verotuksessa.

Vaihtoehto b. Verotuksen painopiste on tulevaisuudessa pääoman verotuksessa.

Vaihtoehto c. Verotuksen painopiste on tulevaisuudessa materiaalien ja energian käytön verotuksessa.

Vaihtoehto d. Verotuksen painopiste on tulevaisuudessa keinoälysovellutusten ja robottien käytön verotuksessa.

12. Ihmisten motivoituminen ammatilliseen ja korkeampaan koulutukseen

Motivaatio kouluttautua päteväksi työntekijäksi työmarkkinoille on yksi keskeinen muuttuja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Motivaatiotekijät eivät ole kaikilla opiskelijoilla täysin kunnossa ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Vaihtoehto a. Kun uudet teknologiset ja tieteen innovaatiot tulevat käyttöön, ihmisten motivaatio hakeutua ammatilliseen ja korkeampaan koulutukseen heikkenee. Kun robotit ja keinoälysovellutukset tekevät asioita selvästi paremmin kuin ihmiset, tämä heikentää ihmisten motivaatiota hakea koulutusta joihinkin ammatteihin ja vaativiin tehtäviin. Keinoälysovellutusten ja robotisaation tuomia hyötyjä ei haluta saada käyttöön, koska sosiaaliset kannustimet eivät tue tämän suuntaista käyttäytymistä

Vaihtoehto b. Kun uudet teknologiset ja tieteen innovaatiot tulevat käyttöön, ihmisten motivaatio hakeutua ammatilliseen ja korkeampaan koulutukseen nousee. Kun robotit ja keinoälysovellutukset tekevät asioita paremmin kuin ihmiset, tämä nostaa ihmisten motivaatiota hakea koulutusta tehtäviin, joita robotit eivät osaa. Keinoälysovellutusten ja robotisaation tuomia hyötyjä halutaan käyttöön, koska sosiaaliset kannustimet tulevat tämän suuntaista käyttäytymistä.

***

Voimme perustellusti väittää, että nämä työelämään liittyvät ajurit määräävät työelämän kehityksen suuntaa kompleksisten vuorovaikutussuhteiden välityksellä. Pelkkien trendien pohjalta kokonaisvaltaista analyysiä on vaikea esittää ja siksi meidän olisi syytä ymmärtää eri järjestelmien kompleksisuutta ja ristivaikutuksia. Kompleksisuusajattelun mukaan syyn ja seurauksen suhdetta ei aina pystytä havaitsemaan monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden vuoksi.

Ristivaikutusanalyysi

Jotta voisimme edetä kohti kirjoituksen alussa esitettyä visiota, on syytä käydä laajempi keskustelu työn ja työntekemisen tulevaisuudesta. Mielekäs ja merkityksellinen elämä on perinteisesti liittynyt työn eetokseen ja työn tekemiseen eri muodoissaan. Nyt monet työhön liittyvät perususkomuksemme ovat kyseenalaistettu. Myös monet talousjärjestelmäämme, koulutukseen ja sosiaaliseen turvaan liittyvät perususkomuksemme ovat kyseenalaistettu. Siksi nyt olisi tärkeää esittää relevantteja isoja kysymyksiä ja miettiä peruskysymystemme riippuvuuksia ja ristiin kytkentöjä.

“

Emme automaattisesti etene kohti positiivista visiota vaan joudumme laatimaan älykkään polun ja strategian, joka johtaa sitä kohti.

Voimme Suomessa arvioida tulevaisuuden työelämää ristivaikutusanalyysin pohjalta. Tässä tekstissä olen esittänyt ajatuksia siitä, miten se voitaisiin tehdä. Ristivaikutusanalyysi voi koostua sekä laadullisesta että määrällisestä tulevaisuuden tarkastelusta. Usein ristivaikutusanalyysia sovelletaan skenaarioiden laadintaan, jolloin joukkoa asiantuntijoita pyydetään arvioimaan jokin tapahtuman toteutuman todennäköisyyttä sekä sitä, kuinka todennäköistä on jonkin tapahtuman toteutuminen, jos muut tapahtumat toteutuvat tai eivät toteudu.

Voisimme ehkä miettiä huolellisemmin skenaariopolkuja, jotka vievät meitä kohti toivottua visiota? Emme automaattisesti etene kohti visiota vaan joudumme laatimaan älykkään polun ja strategian, joka johtaa sitä kohti. Ristivaikutusanalyysi ottaa siis huomioon ilmiöiden syy-seuraussuhteet, joita analysoidaan matemaattisesti. Menetelmä auttaa myös arvioimaan ristikkäisten trendien vaikutusta kehityksen suuntaan. Tämä on asia, joka usein jätetään tekemättä.

Ristivaikutusanalyysin soveltaminen on asiantuntijoille erityisen haastavaa, koska osana sitä on tehtävä paljon vaikeita arvioita ilmiöiden riippuvuuksista. Toisaalta on ymmärrettävää, että tulevaisuuden työ ja työelämä eivät välttämättä hahmotu realistisesti pelkän lineaarisen ajattelun kautta. Siksi olisi uskallettava arvioida todellisuutemme kompleksisuutta – ymmärtäen kehitysprosesseihin liittyvät epävarmuudet ja riskit. Elämme tänään epävakaisuuden, epävarmuuden, kompleksisuuden ja häilyvyyden maailmassa. Tästä huolimatta meidän on kyettävä tekemään päätöksiä – joko informoidusti tai sitten ei. Jokainen voi henkilökohtaisesti miettiä, kumpi vaihtoehto on parempi.

Jos haluamme saavuttaa toivottavan visiomme, se edellyttää näinä päivinä ankaraa ajatustyötä ja eri päätöksenteon vaihtoehtojen tunnistamista. Pelkkä hyvä tahto ei riitä hyvän päätöksenteon pohjaksi. Huolellinen analyysi kokonaistilanteesta on välttämätön.

Taustakirjallisuutta

Blanning, Robert W.  & Reinig, Bruce A. (1999) Cross-impact analysis using group decision support systems: an application to the future of Hong Kong. Futures, 31(1):39-56.

Godet, Michel, Coates, J.F. & UNESCO (1994) From Anticipation to Action: A Handbook of Strategic Prospective. Future-oriented Studies. UNESCO Publishing.

Panula-Ontto, Juha (2016) AXIOM Method for Cross-Impact Modeling and Analysis. Informaatiotieteiden yksikkö. Tampereen yliopisto. Verkkojulkaisu täältä.

Panula-Ontto, Juha, Luukkanen, Kaivo-oja, Jari, Majanne, Yrjö & Vehmas, Jarmo (2016) Complex energy futures. The use of Express Cross-Impact Technique (EXIT) with participatory expert workshops to analyse complex systems and interactions. 2016 International Conference on Advances on Clean Energy Research, ICACER 2016. Verkkojulkaisu täältä.

van der Duin, Patrick (2016) Foresight in Organizations: Methods and Tools. Routledge Advances in Management and Business Studies. Taylor & Francis.