3 syytä, miksi Suomi hyötyisi kiertotalouden mukaisista EU:n sisämarkkinoista

Artikkelia päivitetty lukuvinkkien osalta 27.6.2024

EU:n sisämarkkinat ovat eurooppalaisen yhteistyön kruununjalokivi ja tärkein yhdentymisen merkkipaalu. Sisämarkkinat täyttivät hiljattain 30 vuotta. Niitä tulee kuitenkin edelleen kehittää, jotta hyödymme ihmisten, pääoman, palveluiden ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta.

Viime vuosina kiertotalous on alkanut nivoutua osaksi EU:n sisämarkkinakehitystä, sillä kiertotalousraaka-aineiden, sivuvirtojen, tuotteiden ja palveluiden tulee liikkua maasta toiseen, jotta kiertotalousratkaisujen skaalahyödyt saavutetaan. Kiertotalous nousee merkittävään rooliin myös EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, luontokadon torjunnassa ja EU:n omavaraisuuden ja resilienssin kasvattamisessa. Kiertotalouden arvioidaan tuovan myös merkittävästi investointeja ja työpaikkoja.

Kiertotalouden markkinapotentiaali on merkittävä

Esimerkiksi Maailmanpankki arvioi, että kiertotalous voi kasvattaa valmistavan teollisuuden uudelleenvalmistusmarkkinaa 100 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 31 miljardin euron markkinasta ja samalla päästöt vähenevät huomattavasti. Puolestaan VTT ja Suomen tekstiili ja muoti ry ovat arvioineet, että kiertotalous voisi tuoda Suomen tekstiilialalle 1,2 miljardin investoinnit ja 17 000 uutta työpaikkaa.

EU:ssa materiaalien kiertotalousaste ei ole kuitenkaan merkittävästi noussut, kertoo Euroopan ympäristöviraston EEA:n uusin State and Outlook of circular economy 2024 -raportti. Tämä johtuu osin siitä, että kiertotalousmateriaaleille ei ole tarpeeksi kysyntää, kiertotalouden periaatteiden mukaiset palvelut eivät ole riittävän kehittyneitä ja sisämarkkinoilla on esteitä.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

hankkeet

Millaisesta tulevaisuudesta EU:ssa päätetään?

julkaisut

Sitran ehdotukset paremman Euroopan ja Suomen rakentamiseksi

Näitä kaikkia voidaan ratkoa kehittämällä sisämarkkinoita. Sisämarkkinoiden uudistamista ehdotti myös selvitysmies Enrico Letta, jonka laatimaa raporttia EU käsitteli huippukokouksessa torstaina (pdf, englanniksi). Aihe on aiempaakin ajankohtaisempi kesäkuun alussa järjestettävien eurovaalien ja syksyllä 2024 kautensa aloittavan uuden komission myötä.

Koostimme kolme nostoa, miksi Suomi hyötyisi sisämarkkinaraportin ehdotuksista:

1. Suomessa on merkittävää kiertotalousosaamista ja paljon vakiintunutta kiertotalousliiketoimintaa etenkin investointihyödykkeissä sekä merkittävästi suunnitelmia teollisen mittakaavan kiertotalousinvestoinneille.
   
   Etenkin konepajasektorilla, kemianteollisuudessa ja muovi- ja tekstiiliteollisuudessa on huomattava määrä kiertotalousliiketoimintaa sekä datan nykyistä parempaan hyödyntämiseen liittyvää osaamista. Näillä toimialoilla on myös paljon jo päätettyjä tai suunniteltuja investointeja esimerkiksi raaka-aineiden kemialliseen kierrätykseen ja fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseen. Tämä näkyy Sitran uudella, Euroopan kiinnostavimpien kiertotalousyrityksien listalla, jonne nousi peräti 17 suomalaisyritystä.
   
2. Useat kiertotaloutta vauhdittavat toimet liittyvät vahvasti EU:n sisämarkkinoihin. Esimerkiksi EU-tasolla päätettävällä tuotepolitiikalla voidaan merkittävästi vauhdittaa kiertotaloutta esimerkiksi niin, että tuotteilta edellytetään korjattavuutta ja kierrätettävyyttä. Lisäksi esimerkiksi kierrätysraaka-aineiden käyttöosuusvelvoitteet kannattaa säätää EU-tasolla. Lisäksi eri jäsenmaiden poikkeavat määritelmät ja tulkinnat esimerkiksi raaka-aineiden hyödyntämiselle edellyttävät EU-tason harmonisointia, eli tulkintojen yhdenmukaistamista. Kiertotaloutta vauhdittavilla toimilla EU:n sisämarkkinoilla voidaan luoda kysyntää kiertotalousratkaisuille.
   
3. EU on aktiivisesti luonut kiertotaloutta tukevaa lainsäädäntöympäristöä. Olemme nähneet myös jonkin verran edistystä innovaatioiden, investointien ja työpaikkojen kasvussa. Olemme kuitenkin vasta maratonin alussa, ja kiertotalouskehityksen voidaan hyvällä syyllä olettaa kiihtyvän. Kiertotalouden hyödyt ovat myös yhä tärkeämpiä nykyisessä geopoliittisessa ympäristössä. Kuten Lettan raportissa todetaan, EU:n tulisi priorisoida kiertotaloutta muun muassa raaka-aineriippuvuuden vähentämiseksi. Tästä hyötyisivät sekä talous että ympäristö.

EU-päättäjät saivat kuluneella viikolla suomalaislähtöiseltä Maailman kiertotalousfoorumilta (WCEF2024) Brysselistä vahvan evästyksen kiertotalouden vauhdittamiseen. Lähes 10 000 kiertotalousasiantuntijan selkeä viesti eri puolilta maailmaa oli, että kiertotalouden nopea käyttöönottaminen on erittäin tärkeää taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja uusiutumattomien luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseksi. EU on kiertotaloudessa edelläkävijä, ja vauhtia kannattaa hyvistä syistä kiihdyttää.

Lue lisää:

WCEF2024: Euroopan talouden turvaaminen tarvitsee kiertotalouden mukaiset sisämarkkinat

Kiertotalous torjuu luontokatoa ja luo uutta liiketoimintaa: Katso Euroopan 30 edelläkävijän lista, mukana useita suomalaisyrityksiä

Enrico Lettan raportti: Much more than a market – Speed, Security, Solidarity (englanniksi, pdf)