Demokratian trendit ja antitrendit

Monien trendien voidaan nähdä edistävän demokratian vahvistumista Euroopassa ja Suomessa. Sitran megatrendianalyysissä esitetään vetovoimainen tulevaisuuskuva, joka toteutuessaan näyttäisi tältä:

”Tämänhetkiset kehityskulut nostavat demokratian huikeaan uuteen nousuun ja saavat ihmiset liittymään mukaan erilaisiin puolueisiin ja perustamaan uusia. Populistiset puolueet ja perinteiset puolueet löytävät molemmat yhtymäkohtansa halusta palvella nimenomaan kansanvaltaa ja vaikka politiikan sisällöt eroavat merkittävästi toisistaan, kuten demokratiassa kuuluukin. Puolueita läpi poliittisen kentän yhdistää halu uudistaa ja avata toimintatapoja.”

Tässä tulevaisuuskuvassa populismi toimii katalyyttinä demokratian vahvistumiselle. Yllättävänä populismin seuraamuksena voi myös olla demokratian kriisiytyminen:

”Demokratia on hauraampi kuin kuvittelemme ja kehityskulut saavat päättäjät tarraamaan entistä kovemmin siihen valtaan mitä jäljellä on, eikä uudistushalukkuutta löydy. Seurauksena tapahtuu aaltoliikettä kohti autoritaarisia vallankäyttöä, poliittista eriytymistä ja yhteiskunnallista levottomuutta.”

Tämä kuvaus vastaa yllättävän hyvin sitä kehitystä, jota on nähty viime aikoina Keski-Euroopan Visegrad-maaryhmässä. Visegrád-ryhmä, joka tunnettiin alkujaan Visegrádin kolmiona, on neljän Keski-Euroopan maan muodostama allianssi. Ryhmä perustettiin Visegrádin kaupungissa 15. helmikuuta 1991, jolloin perustajajäseninä olivat Puola, Tšekkoslovakia ja Unkari. Tässä yhteydessä sovittiin maiden välisestä poliittisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Kun Tšekkoslovakia hajosi, sekä Tšekki että Slovakia liittyivät Visegrád-ryhmään. Nykyään kaikki neljä Visegrád-ryhmän maat ovat Euroopan unionin jäseniä.

“

Demokratian vahvistuminen ei ole täysin itsestään selvä tulevaisuuden kehityslinja Euroopassa.

Kun seuraamme tämän Euroopan unionin maaryhmän kehitystä viime aikoina, voimme tunnistaa sekä eurooppalaisen demokratian haurauden ilmapiirin että äärioikeistolaisen ilmapiirin voimistumisen näissä maissa. Populismi on tunnistettu myös tämän ryhmän sisäisessä keskustelussa. Demokratian vahvistuminen ei siis ole täysin itsestään selvä tulevaisuuden kehityslinja Euroopassa.

Heikko ja vahva demokratia

Myös äärioikeistolaisella oikeistolla on omat vastavoimansa, kuten viimeksi Hollannin valtiolliset vaalit ja Ranskan presidentinvaalit toivat selvästi esille. Vahva demokratia edellyttää sitä, että on olemassa riittävän vahvoja demokratian puolustajia. Heikko demokratia taasen syntyy demokratian puolustajien heikkoudesta ja kyvyttömyydestä asettua puolustamaan demokratian pelisääntöjä.

“

Kun dialogin korvaa monologinen vihapuhe, on demokratia isossa vaarassa.

Kiinnostava tulevaisuuden kysymys on se, minkä ympärille tulevaisuuden poliittiset jakolinjat muodostuvat ja mikä on se tulevaisuuden alusta, jossa demokratiaa tullaan toteuttamaan? Eittämättä erilaiset digitaaliset alustat tulevat olemaan keskiössä. Tällä hetkellä yhä tärkeämpänä politiikan alustana toimii internet ja sosiaalinen media. Monet asiantuntijat ovat alleviivanneet dialogin, reiluuden ja avoimuuden merkitystä demokratialle sosiaalisessa mediassa. Silti internetkin on täyttynyt vähemmän sivistyneestä vihapuheesta ja sulkeutuneisuutta ylistävästä ”rajat kiinni” -puheesta. Epäasiallinen käytös internetmaailmassa luo paineita suljetuille ryhmille verkossa. Tämä voi merkitä sitä, sosiaalinen media kehittyy tulevaisuudessa kohti ”heimomediaa”, jossa pelisäännöt ovat tiukempia kuin täysin avoimessa sosiaalisessa mediassa.

Olin aikoinaan aktiivisesti mukana eurooppalaisessa COST Activity A22-verkostossa. Tässä verkostossa pohdiskeltiin laajasti osallistuttavien ennakointimenetelmien merkitystä yhteiskunnan tulevalle kehitykselle. Verkoston työ kulminoitui siihen, että sen Ateenassa vuonna 2007 pidetyn loppuseminaarin otsikko oli ”From oracles to dialogue”. Tämä laaja eurooppalainen tulevaisuuskeskustelu on hyvä muistaa myös demokratian tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa. Dialogin ylläpitäminen yhteiskunnassa on yksi demokratian elinehto. Kun dialogin korvaa monologinen vihapuhe, on demokratia isossa vaarassa.

Uskomme tekno-optimisteja vai näyttääkö demokratian tulevaisuus synkältä?

Monet asiantuntijat asettavat toiveensa uuteen teknologiaan. Heidät voidaan nähdä tekno-optimisteina, joista monet uskovat ihmiskunnan olevan matkalla kohti runsautta ja vaurautta. Samaan aikaa osa asiantuntijoista näkee asiat toisin ja he heiluttavat teknopessimismin lippua. Tekno-optimismi voi saada meidät ajattelemaan seuraavasti:

”Teknologinen kehitys ja laajamittainen kulttuurinmuutos mahdollistavat aineettoman hyvinvoinnin ja talouden valtavan kasvun. Useat perushyvälle elämälle välttämättömät palvelut pystytään tuottamaan lähes nollakustannuksin energiantuotannon ja digitalisaation lyötyä itsensä voimalla läpi vuoteen 2040 mennessä. Eletään monessa mielessä yltäkylläisyyden yhteiskunnassa jossa iloa ihmisten elämään tuottavat merkityksellinen tekeminen, toisten ihmisten kanssa oleminen, tiede, taide, viihde, kokemukset ja elämykset.”

Tämä myönteinen visio voidaan nähdä lopputuloksena älykkyyden ja digitaalisten alustojen lisääntymisestä eri yhteiskunnan prosesseissa sekä julkisella sektorilla että yksityisellä sektorilla. Voimme odottaa tässä tarinassa useiden ”tappavan hyvien ja erinomaisten sovellutusten” (killer applications) läpimurtoa. Näiden sovellutusten voidaan asteittain lisäävän älykkyyttä. Internetin sisällöt, kommunikaatio ja laskentateho voivat – todentotta – lisätä yksilöiden, yhteisöjen, yritysten ja verkostojen toiminnan älykkyyttä. Kun älykkyys lisääntyy, se näkyy monissa eri yhteyksissä: älyvaatteissa, älykorteissa, älykkäissä kodeissa, älykkäissä teissä, älykkäissä autoissa, älykkäissä renkaissa, älykkäissä rajapinnoissa, äly-TV:ssä ja älypuhelimissa. Ehkäpä lopulta saavutamme jopa älykkään ja kestävämmän yhteiskunnan? Tämä tietysti vaatii mittavia panostuksia T&K-toimintaan, joka lisää järjestelmiemme älykkyyttä aste asteelta. On syytä korostaa sitä, että älykkyyden ja älykkyyttä lisäävien sovellutusten tulisi olla saatavilla kaikille kansalaisille. Tämä on yksi kestävän kehityksen keskeisin testi tulevaisuudessa.

“

Kyberrikollisuus voi tuottaa villejä kortteja sekä demokratialle että teknologiselle kehitykselle.

Aika monet positiivisen kehityksen perusolettamukset liittyvät internetin kehitykseen ja erityisesti sen turvallisuuteen. Entä, jos ”internet meneekin rikki”? Tiedämme, että kaikki internetin kehityksen piirteet eivät ole täysin turvallisia ja toimivia tavallisten kansalaisten tai yritysten kannalta. Kyberturvattomuus on iso ”musta pilvi”, joka voi alkaa varjostaa yllä esitettyjä positiivisia tulevaisuuskuvia. Toukokuussa 2017 koettu massiivinen globaalin mittakaavan kyberisku ei jääne viimeiseksi lajissaan. Maailmaa uhkaa Kylmä sota 2.0.  Esimerkiksi harmaa internet on valitettavasti olemassa ja se voidaan valjastaa demokratian toimintaa ja reilua peliä vastaan kuten olemme jo nähneet tapahtuvan Yhdysvalloissa ja Ranskassa.

Kyberrikollisuus ja kyberterrorismi voivat tuottaa villejä kortteja sekä demokratialle että jatkuvalle teknologiselle kehitykselle. Digitaalinen alustatalous on myös haavoittuvainen internetin ongelmille. Jo pelkästään se, että Yhdysvaltojen digitaaliset alustat ja Kiinan digitaaliset alustat ovat tällä hetkellä törmäyskurssilla, voi merkitä merkittäviä ongelmia digitalisaation ja älykkyyden lisääntymiselle.  Myös protektionismi maailmantaloudessa voi vähentää digitalisaation etuja ja hyötyjä. Presidentti Sauli Niinistö varoitti suoraan tästä uhkatekijästä linjapuheessaan.

Näihin uhkaaviin signaaleihin on syytä suhtautua miettimällä tehokkaita proaktiivisia vastastrategioita.