Digitalisaatio etenee, entä ymmärrys sen ympäristövaikutuksista?

Digitalisaation ympäristövaikutukset nousivat keskusteluun vuosi sitten, kun Ylen artikkeli ”Netti syö kasvavalla tahdilla sähköä ja suurin syyllinen ovat nettivideot – Epämiellyttävä totuus, josta ei haluta puhua” nousi puheenaiheeksi somessa ja kahvipöydissä. Artikkelissa väitettiin, että tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt ovat jo kovemmat kuin lentoliikenteellä.

Käytetyt lähteet antoivat todennäköisesti nettivideoiden kasvihuonekaasupäästöistä todellista suuremman arvion. Yle joutuikin oikaisemaan artikkelissa käytettyjä päästölaskelmia, mikä herätti lisää keskustelua ja kysymyksiä.

Tämän jälkeen niin mediassa kuin ICT- alalla on puhuttu yhä enemmän ja avoimemmin digitalisaation ja tietoteknologian kaksoisroolista ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Sen sijaan tietoa kuluttajien vauhdilla kasvavan digipalveluiden käytön aiheuttamista vaikutuksista ympäristöön on yhä vain vähän.

Digitalisaatio toimii monien päästövähennysratkaisujen mahdollistajana ja kiertotalouden kiertotalouden edistäjänä. Toisaalta digitalisaation vaatimien tietoliikenneverkkojen, datakeskusten ja laitteiden valmistaminen, rakentaminen ja käyttö kuluttavat luonnonvaroja ja energiaa, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lajikatoa.

Digitalisaatiolle asetetaan kovia odotuksia kiertotalouteen siirtymisessä ja päästöjen vähentämisessä. Digitalisaatio auttaakin kiertotalouteen siirtymisessä erityisesti tietyillä sektoreilla, kuten energia-alalla, teollisuudessa sekä kuljetuksessa ja liikenteessä.

Digitalisaation eteneminen ja datan käytön kasvu ei kuitenkaan voi tapahtua ilman luonnonvaroja kuten energiaa tai materiaaleja: digitaalisiin sovelluksiin sekä datan siirtoon ja käsittelyyn tarvitaan aina fyysisiä laitteita ja energiaa.

Lisää tietoa tarvitaan

Digitalisaation ympäristövaikutuksista on tällä hetkellä melko vähän julkisesti saatavilla olevaa tietoa, tiedot ovat hajanaisia ja osin keskenään ristiriitaisia. Tämä pätee sekä positiivisiin että negatiivisiin vaikutuksiin. Digitalisaatio vaikuttaa yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja kokonaiskuvan ja systeemitason vaikutusten muodostaminen digitalisaatiosta ja ympäristövaikutuksista on haastavaa.

Myös suomalaisen kuluttajan näkökulmasta datankäytön energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä on erittäin vaikea arvioida nykytiedon valossa.

Suomessa laaditaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla maailman ensimmäistä kansallista ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa. Strategian tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa ja suositella keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita.

Strategiatyötä varten on koottu laaja-alainen strategiatyöryhmä, johon kuuluu alan yrityksiä, tutkimuslaitoksia, valtionhallintoa ja muita keskeisiä sidosryhmiä. Myös Sitra on mukana työryhmässä. Työryhmän tehtävänä on luoda tilannekuva ICT-alan myönteisistä ja kielteisistä ilmastovaikutuksista eli sektorin hiilikädenjäljestä ja hiilijalanjäljestä sekä muista ympäristövaikutuksista.

Työryhmä myös selvittää muissa maissa käytettyjä keinoja tieto- ja viestintäteknologia-alan haitallisten ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi sekä arvioi, millainen rooli tieto- ja viestintäteknologia-alalla on Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja miten panostukset tähän alaan voisivat edistää tavoitteiden saavuttamista muilla aloilla. Vuoden 2020 lopussa julkaistaan työryhmän loppuraportti, joka sisältää toimenpide-ehdotuksia ja arvioi niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Työryhmän 14.6. julkaistu väliraportti luo tilannekuvan ICT-alan ympäristövaikutuksiin. Väliraportista käy ilmi, että ICT-alan ympäristövaikutukset ovat laaja, monitahoinen ja sen vuoksi haastava aihe.

Väliraportti kokoaa yhteen saatavilla olevat palat ICT-alan sekä positiivisista että negatiivisista ympäristövaikutuksista. Siinä on tunnistettu myös, mitkä palat puuttuvat. Kansallisena strategiana se keskittyy kuitenkin pääasiassa tarkastelemaan ja arvioimaan sitä, miten paljon Suomessa tapahtuva datakäyttö kuluttaa energiaa tai aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä Suomen sisällä.

Pitkällä tähtäimellä kansallisen strategian lisäksi tarvitaan myös kansainvälistä tarkastelua, koska informaatiosektorilla toimivat yritykset ja niiden toimintaketjut ovat globaaleja.

Mitä seuraavaksi?

Myös Sitrassa on käynnissä työ digitalisaation ympäristövaikutusten kokonaiskuvan selventämiseksi. Tavoitteenamme on selvittää, miten digitalisaatio voi auttaa kiertotalouteen siirtymisessä ja 1,5 asteen skenaarion mukaisen ilmastotavoitteen saavuttamisessa.

Jotta tietoteknologian soveltamisen hyötyjä voidaan arvioida, tarvitaan kuitenkin lisää perustietoa – myös globaalista näkökulmasta.

7.6. julkaistu Etlan ja Aalto-yliopiston tekemä ja Sitran rahoittama tutkimus informaatiosektorin energian- ja sähkönkäytöstä Suomessa muodostaa kokonaiskuvan informaatiosektorin energiankulutuksesta Suomessa saatavilla olevaan dataan perustuen ja esittää aiheeseen liittyviä jatkotutkimustarpeita.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten datankäyttö kasvaa voimakkaasti, mutta kasvun ympäristövaikutuksia ei nykytiedoilla voida kattavasti arvioida.

Näyttää siltä, että suomalaisten kuluttajien digipalveluiden käyttö aiheuttaa suurimman kulutuksen palveluiden tuotantopäässä eli datakeskuksissa.

Yritysten ja valtioiden lukuja tarkastelemalla ei saada riittävää kuvaa informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutuksesta, hiilineutraalisuudesta ja muusta resurssien käytöstä.

Isoista kansainvälisistä IT-jäteistä vain Googlella on datakeskus Suomessa. Aina kun suomalainen käyttää näiden yritysten digipalveluita, aktivoi hän samalla myös kyseisen yrityksen datakeskuksen.

Datakeskusten sähkönkulutus kirjautuu aina sen maan kulutuslukuihin, jossa datakeskus sijaitsee. Myös datakeskuksen energiankulutuksen aiheuttamat päästöt määräytyvät kyseisen maan sähköntuotannon mukaisesti. Monissa maissa energiantuotanto aiheuttaa enemmän päästöjä kuin Suomessa.

Alkukesästä julkistetut raportit ovat hyvä alku digitalisaation ympäristövaikutusten ymmärtämiseksi. Vastauksia tarvitaan kuitenkin ainakin seuraaviin kysymyksiin:

• Miten suuri osa Suomen ICT-sektorin energiankulutuksesta ohjautuu ulkomaille ja miten suuren hiilijalanjäljen kulutus muodostaa?
• Miten paljon digitalisaatio vaatii luonnonvaroja? Sitran selvitystyö käynnistyy syksyllä.
• Miten kuluttajien digipalvelujen käyttö kehittyy ja mikä sen vaikutus on?
• Miten informaatiosektorille voitaisiin luoda keskeiset mittarit ja nykyistä ajantasaisemmat tilastot?
• Miten elinkaariajattelu saadaan digitaalisten ratkaisujen keskeiseksi suunnittelukriteeriksi?

Mihin näistä kysymyksistä sinä ja organisaatiosi voisitte auttaa löytämään vastauksia?