sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitran kyselyn mukaan meistä yli puolet käyttää jotain laitetta tai sovellusta: ranneketta, sormusta, älypuhelinta tai muuta mukana kulkevaa älylaitetta. Mittaamme mieluimmin askeleita, energiankulutusta, sykettä, unta ja painoa. Kuinka hyödyllistä mittaaminen on, riippuu ihmisestä.
Merkittävin vaikutus kyselyn perusteella löytyi liikunnasta: 40 prosenttia vastaajista kertoi mittaamisen motivoivan liikkumaan aiempaa enemmän tai paremmin. Mitä hyötyjä löytyisikään sekä kansanterveyden että yksilön omalta kannalta, jos samanlaisia lukuja saataisiin vaikkapa ruokailutottumuksista tai uupumisen ennalta ehkäisystä?
Sitran reilun datatalouden IHAN®-hankkeessa selvitettiin, miten ihmiset Euroopassa käyttävät puettavia älylaitteita ja mitä he niistä ajattelevat. Laitteiden avulla kerättävä data on yksityisyyden kannalta poikkeuksellisen herkkää ja samanaikaisesti ihmisiä aidosti kiinnostavaa.
Merkittävä osa vastaajista toivoi palveluita, jotka tukisivat aiempaa kokonaisvaltaisemmin terveyttä. Eniten toivottiin hyvinvointiohjelmia, liikunnan ohjeistusta ja kehityksen seurantaa sekä ruoka- ja ravintoneuvoja.
Lääkäreiden, sairaanhoitajien ja läheisten lisäksi 42 prosenttia kyselyyn vastanneista oli valmiita jakamaan laitteella keräämäänsä dataa ravintoneuvojan kanssa. Listalla seuraavina olivat apteekki, kuntosali/personal trainer ja terveyspalveluyritys. Tämä kertoo paitsi tarpeesta saada uusia, nykyistä räätälöidympiä palveluita myös valtavasta liiketoimintamahdollisuudesta.
Menestyvien digitaalisten hyvinvointipalvelujen resepti on olemassa
Kyselyssä listatut mieluisimmat palvelut edellyttäisivät joukkoa eri osaamista edustavia yrityksiä, jotka yhdistelisivät asiantuntemusta ja dataa keskenään. Yksityisyyden suojelun ja oman datan hallinnan tarve korostuivat vastauksissa, joten datan jakaminen ja palvelun kehittäminen edellyttäisivät avointa ja aktiivista vuoropuhelua niin palvelun käyttöehdoista kuin datan käytön luvistakin.
Ihmisten kaipaamia palveluita ei kuitenkaan ole. Vuorovaikutus amerikkalaisten tai kiinalaisten teknologiajättien palvelujen kanssa on vaikeaa, joten paikallisesti kehitetyt sovellukset voisivat olla niitä houkuttelevampia. Yritysten tulisi hyödyntää paikallisesti rakennettua luottamusta vahvuutenaan ja siirtää luottamus digitaalisiin palveluihinsa näkyvinä tekoina. Voittavia yrityksiä voisivat olla ne, jotka
- panostavat vahvaan yksityisyyden suojaan ja vuorovaikutukseen käyttäjien kanssa
- kiinnittävät erityistä huomiota laitteen käyttöönoton ja palvelun käytön helppouteen
- tarjoavat helpon pääsyn yksilön omaan dataan ja auttavat sen hyödyntämisessä.
Nämä keinot lisäisivät ihmisten motivaatiota älylaitteiden käyttöön ja yritysten mahdollisuuksia menestyä. Tiedon jakamisen kulttuuri on kuitenkin vielä lapsen kengissä. Yritykset keskittyvät voimakkaasti oman laitetiedon tuottamiseen: kerätyn tiedon oikeellisuuteen, analytiikkaan ja tekniikan toimivuuteen. Monissa ratkaisuissa sovelluksen käytettävyyteen ei ole panostettu riittävästi, vaikka sen vaikutus kuluttajan palvelukokemukseen on aivan ratkaiseva.
Hyödylliseksi koettu ja helppokäyttöinen palvelu houkuttelee pitkäaikaiseen käyttöön.
Käyttöliittymien rakentamiseen ja palvelumuotoiluun kaivattaisiin lisää osaamista, sillä juuri käytettävyysongelmat saavat motivoituneenkin kuluttajan hylkäämään uuden laitteen tai palvelun alkuinnostuksen jälkeen. Tämä näkyy kyselytutkimuksessa yllättävän korkeana lopettamisprosenttina: joka kuudes älylaitteen omistaja suunnittelee lopettavansa tai on jo lopettanut aloittamansa palvelun käytön. Pääasiallinen syy lopettamiseen oli kiinnostuksen lopahtaminen. Pysyvä käyttö vaatii pitkäaikaisen hyödyn kokemuksen.
Eräs suurimpia haasteita palveluiden kehittymiselle on toimivien ja innovatiivisten liiketoimintamallien puuttuminen. Palvelut usein ylihinnoitellaan ja data pidetään yrityksen sisällä, jolloin hyöty käyttäjälle syntyy vain sitoutumalla tiettyyn merkkiin ja sen tuottamaan palveluun. Kuluttajat ovat tottuneet ilmaisiin tai vain muutaman euron maksaviin mobiilipalveluihin, eikä kymmenien eurojen hyvinvointisovelluksiin haluta sitoutua, vaikka ne toisivatkin konkreettisia hyötyjä.
Hyvinvointisovellus voi korvata lääkkeen tai tukea lääkehoitoa.
Eräs kiinnostava ratkaisu jatkossa voisi olla ns. Saksan malli, jossa lääkärit voivat määrätä lääkkeen asemesta appin – hyvinvointipalvelun tai -sovelluksen – jonka käytöstä tiedetään olevan osoitettua hyötyä. Yksilö saisi sovelluksen käytöstä kulukorvauksen kansallisen sairasvakuutuksen kautta. Näin innovaatioyritys ja palveluntarjoaja saisivat käyvän korvauksen kehittämästään palvelusta.
Älylaitteiden nykyistä monipuolisemmat palvelut edellyttävät uudenlaista mahdollistavaa lainsäädäntöä. Tässä Suomi on vahva edelläkävijä, sillä toisiolain ja tulevan asiakastietolain kautta innovaatioyrityksille tarjotaan nykyistä paremmat edellytykset tiedon yhdistämiseen ja jalostamiseen yksilön hyödyksi, tietoturvaa ja tiedon luottamuksellisuutta unohtamatta.
Monipuolisesti yksilön henkilökohtaista dataa hyödyntävien reilujen ratkaisuiden aika on vielä edessäpäin. Niiden synnyttämiseksi tarvitaan uudenlaista osaamista, visiota ja tahtoa monella taholla, samanaikaisesti. Sitran rooli on toimia niin keskustelun avaajana, eri tahojen yhdistäjänä kuin aktiivisena osapuolenakin, riippuen tarpeesta. Onneksi näiden tavoitteiden eteen ponnistellaan jo usealla rintamalla: kansallisesti, Pohjolassa ja koko Euroopassa.
Mitä lääkärin pitäisi tietää terveys- ja hyvinvointisovelluksista? Aiheesta keskusteltiin 14.1.2021 Lääkäripäivillä DigIT Popup -lavalla. Katso keskustelujen tallenteet Sitran tapahtumasivulta.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.