Kumilenksut, nuotiopiirit ja yhteinen unelmointi

Megatrendit Megatrendit ovat tasaisesti muuttuvan maailman tuote. Taustalla on ajatus pitkäkestoisista muutoksen aalloista, jotka pyyhkäisevät koko maailman yli. Megatrendit eivät kuitenkaan yksin riitä tulevaisuusajatteluun, varsinkaan nykyhetkessä, jossa korostuvat tasaisuuden sijaan monimutkaisuus, epäjatkuvuudet, ristiriidat ja epämääräisyys.

Tulevaisuuksientutkijat puhuvat postnormaalista ajasta, jossa koko normaalin käsitteen hyödyllisyys on haastettuna ja konfliktit ja kaaos korostuvat. Tällaisessa ajassa tarvitaan parempaa ymmärrystä muutosten välisistä kytköksistä, jännitteistä, epäjatkuvuuksista ja nousevista ilmiöistä – sekä selkeitä hahmotelmia toivottavista tulevaisuuksista.

Pitäessäni tulevaisuutta koskevia esityksiä peräänkuulutan usein tarvetta haastaa ajatusmalleja ja oletuksia, pohtia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja tehdä asioita toisin. Harvemmin tulee kuitenkaan pysähdyttyä pohtimaan itse ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun oletuksia.

Tähän tarjoutui oiva mahdollisuus, kun sain kunnian olla mukana ESPAS konferenssin paneelissa keskustelemassa ennakoinnin kehittämisestä. Tässä kolme paneelissa esittämääni ajatusta siitä, miten ennakointia ja ennakointitiedon käyttöä voisi mahdollisesti ajatella uudelleen.

Karttojen piirtämisestä kumilenksujen setvimiseen

Tyypillinen reaktio epävarmuuteen ja monimutkaisuuteen on lisätä rakenteita ja prosesseja, jolla lisätä hallinnan tunnetta. Monimutkaista maailmaa ei voi kuitenkaan hallita, vaan pitäisi pikemminkin syleillä monimutkaisuutta – mutta mitä se tarkoittaa?

Itse ymmärrän sen huomion siirtämisenä erillisistä trendeistä ja ilmiöistä niiden välisten kytkösten ja jännitteiden hahmottamiseen. Nämä kytkökset ja jännitteet eivät muodosta mitään selkeää karttaa, jota voisi piirtää ja jonka avulla voisi suunnistaa tulevaisuuteen.

Kartan sijaan kyseessä on sekalainen sotku kumilenksuja. Näiden kumilenksujen setviminen tarkoittaa jännitteiden tarkastelua esimerkiksi tulevaisuusorientoituneen dialektiikan keinoin.

Suljettujen ovien takaa nuotiopiireihin

Tulevaisuutta koskevan tiedon luonteen lisäksi on oleellista kiinnittää huomiota siihen, kuka käyttää tulevaisuusvaltaa tulevaisuusvaltaa .

Ketkä tulevaisuudesta keskustelevat, kuka on edustettuna tulevaisuuskuvissa ja missä ennakointia tehdään? Syntyvätkö tulevaisuusnäkymät suljettujen ovien takana vai yhteisen, moniäänisen pohdinnan tuloksena?

Postnormaalissa ajassa korostuu osallisuuteen kutsuminen, erilaisten näkemysten kuuntelu, arvokeskustelu ja rakentava dialogi toivottavista tulevaisuuksista. Suljetusta ennakointikuplasta tulisi päästä laajempiin ja avoimempiin nuotiopiireihin.

Raportoinnista yhteiseen unelmointiin

Megatrendit ohjaavat ajattelua tulevaisuudesta raportoimiseen. Muutosten kuvailun lisäksi on kasvava tarve toivottavien tulevaisuuksien hahmottamiseen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla.

Tarjolla on yllin kyllin dystopioita, mutta ei riittävästi eteenpäin vieviä ja yhteiskuntaa uudistavia utopioita. Fred Polak on kiteyttänyt kauniisti, että ihmisellä on kyky unelmoida parempia unelmia, kuin mitä on koskaan aiemmin onnistuttu unelmoimaan.

Tällaiselle yhteiselle unelmoinnille olisi nyt tilausta, jotta uhkakuvien luomaa näköalattomuutta pystytään torjumaan ja onnistutaan luomaan innostava joukko toisenlaisia toivottavia tulevaisuuksia.

Sitran megatrendit 2020

Sitra julkaisee vuodenvaihteessa päivityksen megatrendimateriaaliin ja olen nyt syksyllä paneutunut suurten kehityssuuntien hahmottamiseen.

En ole siis hylännyt trendianalyysiä tai megatrendejä, mutta olen pyrkinyt ottamaan uudessa päivityksessä huomioon postnormaalin ajan asettamat tarpeet. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. megatrendien välisten jännitteiden selkeämpää kuvaamista ja trendien tekemistä helposti tulkittaviksi oman elämän kannalta.

Näen megatrendipäivityksen myös osana laajempaa tulevaisuuskeskustelun jatkumoa ja kutsuna pohtia nykyisiin kehityssuuntiin vastaavia toivottavia tulevaisuuksia.

Polakin sanoja mukaillen väitän, että nyt on aika unelmoida parempia unelmia ja lähteä toteuttamaan niitä yhdessä!

Artikkeli on julkaistu aiemmin Tietoasiantuntija-lehdessä 5/2019.