sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Pohdimme tätä Innovation Portfolio Sensemaking and Management -työpajassa yhdessä kansainvälisten kumppaniemme kanssa. Saimme vieraaksemme lähes 40 yhteiskunnallista muutoksentekijää 20 organisaatioista, ja tavoitteena oli luoda jaettua ymmärrystä innovaatioportfolioista ja niiden soveltamisesta. Koska lähestymistapa ei ole vakiintunut eikä sen laajamittaista soveltamista harrasta vielä kovinkaan monet organisaatiot, yksi työpajan tavoitteista oli edistää sen osallistujien verkostoitumista vuorovaikutteisilla osioilla ja keskusteluilla. Työpajan kansainväliset kumppanimme, UNDP Accelerator Labs ja Climate-KIC, ovat jo lähestymistavan edistyneitä soveltajia, mutta osallistuivat työpajaan tarkoituksenaan oppia kanssamme.
Tutkimme työpajassa hypoteesia, jonka mukaan kenties paremman globaalin ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden este ei ole siinä, etteikö olisi tähän tähtääviä ideoita ja projekteja, vaan näiden välisissä suhteissa. Heijastellen TACSI:ssa (The Australian Center for Social Innovation) työskennelleen Ingrid Burkettin ajattelua, olemmeko kenties keskittyneet liikaa yksittäisiin ratkaisuihin ja liian vähän systeemisen muutoksen tekemiseen?
From confetti land to spaghetti land quickly becoming a meme here at #sitralab thanks to @carolyn_tacsi pic.twitter.com/SpufXvP91y
— giulio quaggiotto (@gquaggiotto) January 27, 2020
Kysymys kuuluu siis, että kuinka voimme siirtyä yksittäisten hopealuotien kehittelystä systeemisen muutoksen mahdollistamiseen, jonka osatekijöitä ovat moninaiset organisaatiot, toiminta yhteiskunnan eri tasoilla sekä näihin vaikuttavat interventiot? Systeeminen muutos kysyy tuekseen aktiivista spagetin kokkaamista, jossa fasilitoidaan ihmisten ja heidän organisaatioiden välisiä suhteita. Eikä tätä tehdä vain meneillään olevaa ohjelmaa, vaan pitkäjänteistä, ilmiölähtöistä vaikuttavuutta silmällä pitäen.
Työpajan ensimmäisen päivän tavoitteena oli tarjota osallistujille yleiskuva siihen, mitä ovat innovaatioportfoliot. Euroopan Unionin ilmasto-ohjelma Climate-KIC:in strategiajohtaja Tom Mitchell aloitti työpajan puheenvuorot kertomalla kuinka heidän organisaationsa on kehittänyt tietoisesti rooliaan kohti yli 2000 partnerin muodostaman ekosysteemin yhteistoiminnan fasilitaattoriksi. Climate-KIC ei ole siis vain rahoittaja, vaan se hyödyntää portfoliotaan kootakseen muidenkin organisaatioiden resursseja sekä edistääkseen jaettua oppimista ja muuntautumiskykyistä tekemällä oppimista haasteiden omistajien (kaupungit, valtiot, yritykset, ym.) ja projekteihin osallistuvien välillä.
Tom Mitchell @tommitchell_kic from @ClimateKIC sharing how their organization is using innovation portfolios to set up innovation ecosystems around climate change.#SitraLab https://t.co/8TrcM30q8k pic.twitter.com/qEEfWXadLt
— Mikael Seppälä (@mikaelseppala) January 27, 2020
Tom Mitchellin esitys:
Johtaja Gina Belle CHÔRA-säätiöstä on yksi konsulteista, joka on auttanut sekä Climate-KIC:iä ja UNDP Accelerator Labsia kehittämään heidän innovaatioportfoloihinsa liittyviä käytänteitä. Gina tarjosi esityksessään organisaatiorajat ylittävän näkökulman portfolioihin, jotka auttavat organisaatioita taklaamaan viheliäisiä pulmia. Gina avasi paitsi aiheeseen liittyvää teoriaa, mutta myös portfolioiden kehittämisen, niitä koskevan päätöksenteon, oppimisen ja kokemuksellisuuden näkökulmia.
Portfolio approaches nuts and bolts. Now @gina_a_belle on Chora Foundations on dynamic portfolio management as a key organizational competence for system transformation pic.twitter.com/osaKxSMq5R
— giulio quaggiotto (@gquaggiotto) January 27, 2020
Gina Bellen esitys:
Siinä missä perinteiset tavat toteuttaa portfoliojohtamista painottavat projekteja, johtava tarinankertoja Tony Quinlan Narrate-yrityksestä kertoi Cognitive Edgen SenseMaker-sovelluksen käyttämisestä kokeiluportfolioiden kehittämisessä. Tonyn keskeinen argumentti tämän puolesta oli, että kun voimme tuoda esiin johonkin aiheeseen liittyvien ihmisten narratiiveja, voimme havaita erilaiset perspektiivit, joita ihmisillä on aiheeseen. Koska nämä perspektiivit ovat erilaisia, systeemistä muutosta edistäviä kokeiluja tulisi räätälöidä erilaisten näkökulmien muodostamille klustereille eikä pyrkiä ratkomaan ongelmia yksittäisillä ratkaisuilla. SenseMaker ja siihen liittyvä tapa kehittää innovaatioportfolioita auttaa erityisesti siinä, että sen avulla voidaan edistää erilaisista näkökulmista käsin aihetta tarkastelevien ihmisten toimintaa kohti jaettua suuntaa.
Sensemaking nuts and bolts. Key skill to develop: pattern recognition and abstraction. @tquinlan shows practically how through “acoustic sensemaking” :-) before going into Sensemaker software pic.twitter.com/nEHOEtSkNL
— giulio quaggiotto (@gquaggiotto) January 27, 2020
Tony Quinlanin esitys:
Työpajan toinen päivä käsitteli innovaatioportfolioihin liittyviä käytänteitä. Päivän avasi Giulio Quaggiotto UNDP:stä, joa puhui tavoista, joilla he pyrkivät rakentamaan siltaa kompleksisten kestävyyshaasteiden ja tällä hetkellä yleisten toimintatapojen välimatkan kuormiseksi. Giulio kertoi UNDP:n tuoreesta Portfolio SenseMaking and Accelerating -protokollasta, jota he hyödyntävät paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.
@gquaggiotto talking about Sensemaking as an approach that can challenge us to reshape our portfolios so that they work towards second order change and create entirely new structures and ways of seeing the world #sitralab #transformation #sensemaking #innovation pic.twitter.com/b0MmFF43Gs
— Gina Belle (@gina_a_belle) January 28, 2020
Giulio Quaggiotton esitys:
Puheenvuorojen jälkeen Gina Belle ja Climate-KIC:in oppimispalvelujen päällikkö Solla Zophoniasdottir fasilitoivat pari työpajaosioita, joiden tavoitteina oli auttaa meitä ymmärtämään innovaatioportfolioiden käytänteiden soveltamista. Ensimmäinen osio koski portfoliota koskevaa päätöksentekoa, jossa suunnitellaan tapoja, joilla erilaiset projektit voivat tukea toisiaan ja kuinka tämän valossa voidaan tehdä päätöksiä ei vain yksittäisten projektien käynnistämisestä, vaan projektien joukon rahoittamisesta. Toinen työpajaosio koski portfolio-oppimista, jossa puolestaan käsitetiin tapoja, joilla käynnissä olevat projektit voivat oppia toisiltaan. Portfolio-oppiminen auttaa havaitsemaan projekteissa havaittujen rakenteellisten muutosten tarpeita, muuta tukea, joita projektit tarvitsevat onnistuakseen sekä auttamaan projekteja kasvamaan lähemmäksi toisiaan.
Day 2 of portfolio and sensemaking workshop in full swing @SitraFund Day 1 was about learning from practitioners. Day 2 is about learning by doing :-) Now testing portfolio composition (what do you want to have in ur portfolio), then portfolio sensemaking pic.twitter.com/vvaidjRD4p
— giulio quaggiotto (@gquaggiotto) January 28, 2020
Voit ladata työpajan materiaalit klikkaamalla tästä.
Jatkamme Sitra Labissa innovaatioportfolioiden ja portfolio-oppimisen sisältöjen ja niitä koskevan oppimisen edistämistä keväällä 2020. Järjestämme seuraavaksi aihepiirin soveltamisesta kiinnostuneille suomalaisille organisaatioille tarkoitetun sarjan työpajoja.
Olemme myös havainneet, että kotimaassa ja ulkomailla on laaja-alaista kiinnostusta aihepiiriä kohtaan. Vaikka UNDP ja Climate-KIC työskentelevät avoimesti sekä kirjoittavat blogeja ja artikkeleita, aiheesta on vaikea löytää julkisia materiaaleja. Toivomme, että voimme auttaa tässä kokoamalla työkalupakkia lähestymistavan soveltajille.
Ottakaa ihmeessä yhteyttä, jos voimme auttaa jollain tavalla lähestymistavan edistämisessä. Toivomme, että voimme auttaa vahvistamaan kollektiivisia kyvykkyyksiämme tehdä vaikuttavaa systeemistä muutosta.
From Ministry of Finance to #localgov, from innovation funds to charities and foundations. Love the mix of people that @sitrafund was able to gather to discuss the practice of portfolio sensemaking and design pic.twitter.com/RTKjgyqeIw
— giulio quaggiotto (@gquaggiotto) January 27, 2020
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.