Löytyykö ”eurooppalainen sielu” teknologiasta ja datasta?

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona vuotuisen linjapuheensa, jossa hän odotetusti tarttui pandemiasta selviämiseen ja tekoihin, jotka johdattavat Euroopan uuteen aikaan. Von der Leyen valoi yhteishenkeä painottamalla yhteiseurooppalaista arvopohjaa, yhteisen sielun vahvistamista ja yhteistä ponnistelua elpymisessä.

Yksi ponnistelujen alue on Eurooppaa uudistava komission suurhanke, digitaalisen ja dataan pohjautuvan tulevaisuuden rakentaminen. Aihe ei tällä kertaa noussut puheen keskiöön, joskin von der Leyen korosti digitaalisten sisämarkkinoiden roolia elpymisen, työpaikkojen ja kilpailukyvyn kannalta.

Kokosimme neljä keskeistä huomioita, joista on syytä pysyä kärryillä Euroopan datatalouskehityksessä.

1. Kovan ja pehmeän sääntelyn kautta kohti reiluja pelisääntöjä

EU ei ole pysynyt Yhdysvaltojen ja Aasian tahdissa datataloudessa. Toivoa antaa kuitenkin se, että merkittävä osa tulevaisuudessa hyödynnettävästä datasta tarvitaan alueilta, joilla EU on vahva: teollisuudesta, esineiden internetistä ja terveysdatasta.

Digitaalisia sisämarkkinoita pyritään vahvistamaan uusilla lainsäädäntöehdotuksilla. Von der Leyen muistutti, että niillä halutaan edistää innovointia, säännellä suurten alustojen asemaa sekä lisätä niiden “demokraattista vastuuta”. Datatalouden alueilla pelisääntöjen tuleekin olla reiluja eli eri sidosryhmien intressit pitää olla tasapainossa ja eurooppalaisen arvopohjan mukaisia.

Paljon muuta hän ei teemasta linjannut. Tiedossa on, että tarvitaan myös pehmeää sääntelyä, kuten pelisääntöjä, sopimuksia ja käytänteitä, jotka edesauttaisivat datan jakamista sujuvammin eri toimijoiden kesken esimerkiksi liiketoimintaekosysteemeissä. Suomalaisyrityksiä ja -toimijoita on mukana datan käytön pelisääntöihin ja rahoitukseen keskittyvässä eurooppalaisessa Gaia-X-hankkeessa. Suomessa hankkeen hubia koordinoi Sitra.

2. Terveysdatan uudistus työn alla

EU:ssa luodaan kovaa vauhtia terveysunionia eli yhteistä terveyspolitiikkaa. Terveysdatan jakamisen kehittäminen on EU:n kärkihankkeita, ja siihen liittyy niin kutsutun eurooppalaisen terveysdata-avaruuden luominen. Hankala termi tarkoittaa käytännössä sitä, että terveysdatalle synnytetään sisämarkkinat.

Jos siis tulevaisuudessa matkustat ulkomaille ja tarvitset hoitoa, toisen jäsenvaltion hoitavat viranomaiset voivat suostumuksellasi päästä tarkastelemaan terveystietojasi. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa taas valtioiden rajat eivät enää hankaloittaisi terveysdatan saatavuutta, vaan jäsenmaiden kirjavat käytännöt yhtenäistettäisiin. Etenkin harvinaisissa sairauksissa isojenkaan maiden tiedot eivät nykyisellään välttämättä yksin riitä laadukkaan tutkimuksen tekemiseen.

Von der Leyen ei nostanut uudistusta esiin, minkä pani merkille muun muassa Euroopan digitaaliteknologiateollisuutta edustava Digital Europe -järjestö. Yhtä kaikki uudistus on mittava ja monen arkea helpottava. Asiasta odotetaan komission esitystä alkuvuodesta.

3. Terveysunioni takeltelee, seuraavaan pandemiaan varaudutaan

Pandemian hoidossa oli ensin alkukankeutta, mutta lopulta EU onnistui rokotteiden yhteishankinnassa. Rokotetutkimusta ja -kehitystä ei kuitenkaan kyetty tukemaan keskitetysti. Tämä on yksi asia, johon halutaan muutos.

Unionin terveyspolitiikan budjetti on yli kymmenkertaistettu viime vuonna julkistetussa EU4Health -ohjelmassa. Seuraavaksi unioniin ollaan perustamassa terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaista, jonka tehtävänä on mallintaa hätätilanteiden riskiä, tehdä maailmanlaajuista riskiseurantaa sekä selvittää kriittisten hoitotarvikkeiden toimitusketjuja ja valmistuskapasiteettia.

Vaikka tavoitteista ollaankin jäsenmaissa yhtä mieltä, ei yhteisen terveyspolitiikan toteuttaminen tule olemaan helppoa. Monet jäsenmaat ovat vastustaneet unionin toimivallan kasvattamista terveyspolitiikassa.

Digitalisaatio ja data eivät kuitenkaan tunne valtioiden rajoja, kuten eivät myöskään sairaudet. Mikäli Euroopassa halutaan hoitaa potilaita parhaalla mahdollisella tavalla, vaatii se jatkossa yhä enemmän dataa hoitojen ja lääkkeiden vaikutuksista. Dataa tarvitsevat niin terveydenhuollon ammattilaiset, yliopistot, tutkijat, yritykset kuin päättäjätkin. Siksi myös unionin toimivallan kasvattaminen voi olla paikallaan.

4. Mistä datatalouden osaajia?

EU on kanavoimassa satoja miljardeja euroja investointeihin elpymisvälineen kautta, erityisesti digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Myös puheenjohtaja von der Leyen nosti investoinnit esille yleisellä tasolla – mutta osataanko ne suunnata tulevaisuuden kannalta oikein?

EU:n datastrategia ohjaa kehitystä jäsenmaissa, myös Suomessa. Siinä korostetaan datan jakamista yli organisaatiorajojen, mikä tarjoaa mahdollisuuksia niin yrityksille kuin yhteiskunnan kehittymiselle.

Datataloudessa on kyse niin suuresta teknologian ja talouden murroksesta, että sitä voi verrata sähkövoiman käyttöönottoon runsaat sata vuotta sitten. Tuolloin tuottavuushyötyjä alettiin saada vasta vuosikymmenien viiveellä, kun uutta teknologiaa opittiin laajemmin hyödyntämään.

Komission kunnianhimoisen datastrategian ja siitä seuranneiden lakialoitteiden jälkeen riskinä on palaaminen investoinneissa pelkästään infrastruktuuriin panostamiseen. Vähintään yhtä tärkeä investointikohde ovat digitaidot. Ilman osaamisen nostamista työn tuottavuus ja jalostusarvo eivät nouse. Datatalouden potentiaali uhkaa jäädä hyödyntämättä.

Mitä tämä merkitsee Suomelle?

Suomea voi pitää kokoaan suurempana vaikuttajana Euroopan datatalouden tulevaisuutta rakennettaessa. Suomi nosti datan keskiöön puheenjohtajuuskaudellaan 2019 ja vaikutti EU:n datastrategiaan.

Suomen laki sosiaali- ja terveysdatan toisiokäytöstä esimerkiksi tutkimuksen ja innovoinnin tarpeisiin ja siihen liittyvät lupakäytännöt ovat toimineet esimerkkeinä komission valmistelevassa työssä.

Edelläkävijyydestämme huolimatta meillä riittää vielä tekemistä. Sitran selvityksen perusteella datatalouteen siirtymistä hidastavat erilaiset syyt, kuten osaamisen, yhteisten pelisääntöjen ja kannustimien vähäisyys.

Edelläkävijän asemaa tulee silti hyödyntää jatkossakin ja haastaa unionia kunnianhimoiseen etenemiseen datatalouden kehittämisessä.