Miksi demokratian puolustamiseen tarvitaan dialogia?

Olemme tottuneet gallupeihin, joissa mitataan kansalaisten luottamusta päättäjiin. Sitran Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa -kyselytutkimuksessa asetelma käännettiin päälaelleen. Viime viikolla julkistettujen tulosten mukaan vain joka viides päättäjä uskoo, että kansalaisilla on riittävät valmiudet osallistua poliittisia päätöksiä koskevaan keskusteluun. Alle kolmannes päätöksentekijöistä uskoo, että kansalaisilla on ylipäätään riittävät valmiudet arvioida päätöksentekijöiden toimintaa.  

Tulokset hätkähdyttävät.

Suomalaisilla, jos keillä, tulisi olla hyvät valmiudet osallistua poliittisia päätöksiä koskevaan keskusteluun ja arvioida päätöksentekijöiden toimintaa. Inhimillistä pääomaa on totuttu pitämään olennaisena osana Suomen menestystarinaa, ja lisäksi maassamme asuu yksi maailman koulutetuimmista väestöistä.

Mistä päättäjien epäluottamus kumpuaa?

Yksi mahdollinen selitys liittyy vallitseviin kohtaamisen tapoihin. Kärkäs somekeskustelu nokitteluineen ja tölvimisineen ei välttämättä herätä päättäjissä luottamusta kansalaisten kykyyn puntaroida monimutkaisia poliittisia kysymyksiä. Tutkimuksista tiedetään, että sosiaalisessa mediassa pieni äänekkäiden enemmistö tuottaa valtaosan kaikesta sisällöstä. Se helposti vinouttaa näkymää todellisuuteen – varsinkin, jos kohtaamiset ovat pääosin negatiivisia.

Toinen mahdollinen selitys liittyy politiikan ammattimaistumiseen. Kyse on pitkästä kehityskulusta, jossa poliitikon roolista on muodostunut yhä useammalle ammatti määräaikaisen luottamustoimen sijaan. Jos päätettävät asiat tuntuvat vaikeilta niihin vuosikausia perehtyneille päätöksenteon ammattilaisille, miten ihmeessä tavalliset kansalaiset voisivat niitä ymmärtää. 

Demokratian vahvuus verrattuna autokratioihin on kuitenkin juuri palautekanavien moninaisuudessa. Hyvä päätöksenteko edellyttää hyvää käsitystä siitä, mitä ympäröivässä todellisuudessa tapahtuu. Siksi etäisyys päätöksentekijöiden ja kansalaisten välillä ei saisi kasvaa liian suureksi. Kuten Bios-tutkimusyksikön tutkijat ovat muistuttaneet: yhteiskunnilla, jotka pystyvät mobilisoimaan kansalaisten luovuuden, yhteistyöhalun, kekseliäisyyden ja luottamuksen yhteiseen päätöksentekoon, on parhaat edellytykset onnistua aikamme suurimpia ongelmien ratkaisemisessa. 

Demokraattinen elämäntapa rakennetaan arjessa

Demokratia taantuu, jos ihmiset eivät laajamittaisesti koe siihen omistajuutta. Siksi onkin tärkeää tukea demokraattisten ajattelu- ja toimintatapojen juurtumista ihmisten arkeen. Tällaista arkeen ankkuroituvaa kansanvaltaa voidaan kutsua demokraattiseksi elämäntavaksi.

Jo demokratian syntykodissa, antiikin Ateenassa, ymmärrettiin, että demokratia edellyttää kansalaisilta taitoa osallistua yhteisistä asioista keskustelemiseen ja kykyä yhteisen hyvän edistämiseen. Jos tällaiset taidot ja kyvyt rapistuvat, niin demokratia menettää elinvoimaisuutensa, eikä sitä lopulta pelasta yksittäisten poliitikkojen tai viranhaltijoidenammattitaito.

Miten demokraattista elämäntapaa voi vahvistaa? Miten sen avulla voitaisiin rakentaa kansalaisten ja poliitikkojen välille uudenlaisia yhteyksiä, joiden avulla saisimme aikaiseksi parempia ja luovempia ratkaisuja yhteiskuntamme viheliäisiin ongelmiin? Yksi merkittävä keino on dialogi, eli keskustelu, joka tähtää parempaan ymmärrykseen asioista, toisista ihmisistä ja omasta itsestä.

Dialogi lisää kykyä ajatella yhdessä

Suomessa on erinomaiset edellytykset lisätä dialogia yhteiskunnan kaikilla alueilla. Meillä on kehitetty monia erinomaisia dialogisia käytäntöjä, joista uusimpia on Sitrassa luotu Erätauko-menetelmä. Tänä vuonna kehitettiin myös Kansallisten dialogien malli, jonka puitteissa kuka tahansa voi tulla mukaan keskustelemaan yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista.

Dialogin perusidea on yksinkertainen: keskitytään oppimaan käsiteltävästä asiasta ja toinen toistemme kokemuksista. Dialoginen keskustelu ei siis lähde siitä olettamuksesta, että jokaisen kansalaisen pitää jo valmiiksi ymmärtää käsiteltävää asiaa. Sen sijaan luotetaan siihen, että ymmärrys lisääntyy dialogin avulla. Dialogiset keskustelut yhtäältä synnyttävät syvempää ymmärrystä, mutta ne samalla myös kehittävät ihmisten kykyä ajatella ja toimia yhdessä.

Miten dialogin avulla voidaan sitten kuroa umpeen päättäjien ja kansalaisten välille avautunutta kuilua?

Suomeen on vuosien saatossa muodostunut laaja joukko erilaisia toimijoita, joilla on taitoa järjestää dialogisia keskusteluja monista vaikeistakin aiheista. Sitran, DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön, valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön yhdessä koordinoimat Poikkeusajan dialogit ja Demokratian puolustusdialogit kokosivat yhteen tätä dialogitoimijoiden joukkoa. Samoin teki Sitran Suuri luontodialogi.

Seuraava askel voisi hyvinkin olla, että hyödynnämme dialogia entistä enemmän myös kansalaisten ja poliitikkojen kohtaamisissa. Suomeen rakentunut vankka dialogiosaaminen voidaan ottaa entistä voimallisemmin demokratian uudistamisen palvelukseen. Dialogisten avausten tekijä voi olla kuka tahansa: kunnan tai hyvinvointialueen ammattilaiset, järjestöt, yritykset, puolueet, ministeriöt tai vaikkapa yksittäiset kansalaiset.

Dialogien avulla luodaan uudenlaisia rakentavan kohtaamisen paikkoja, joissa kaikki osapuolet tulevat syventämään ymmärrystään. Keskusteluissa ei ole syytä kaihtaa vaikeita aiheita, eikä jännitteisiä asetelmia. Meidän on luotettava siihen, että voimme jatkuvasti kehittyä paremmiksi dialogissa. Parhaimmassa tapauksessa saamme käynnistettyä myönteisten vaikutusten kehän: dialogiin uskaltautuminen kehittää kykyjämme sen käymiseen, ja paremman kyvykkyytemme turvin voimme tarttua yhä haastavampiin aiheisiin. Viime kädessä voittajana on koko demokraattinen yhteiskuntamme, joka perimältään pohjaa erilaisten ihmisryhmien ja yksilöiden tietojen ja taitojen luovaan yhdistämiseen.

Yli 70 yhteisöä järjesti keväällä ja kesällä 2022 Demokratian puolustusdialogin, jossa keskusteltiin siitä, miten puolustaa demokratiaa tässä ajassa. Dialogeihin osallistui yli 500 ihmistä. Nyt julkaisemme selvityksen keskusteluista. Vielä ehdit mukaan Me kaikki puolustamme demokratiaa arjessamme –julkaisutilaisuuteen 21.9.