sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Vastine on julkaistu Kalajokilaaksossa 25.6.2020.
Tämä on vastine 24.6.2020 ilmestyneeseen artikkeliin ”Sitran raportti hyväksikäytti haastattelemiaan turveyrittäjiä”.
Artikkeli viittaa Sitran toimiin, joilla voidaan tukea turvealan sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaista siirtymää. Sama kysymys on ajankohtainen muillakin toimialoilla, kun Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.
Artikkelissa sanotaan, ettei muun muassa pienyrittäjien näkemyksiä ”ole saatu valmiiseen tekstiin”. Tällä ilmeisesti viitataan Sitran työpaperiin ”Turpeen käytöstä luopuminen – keinoja Suomelle reilun siirtymän tukemiseen”. Sitran työpaperit konkretisoivat tulevaisuustyömme suuntaa ja sisältävät usein vahvan väitteen tai uuden lähestymiskulman. Nyt esitetyt keinot pohjautuvat taustatutkimuksiin, joista toinen oli laadullinen turveyrittäjien haastattelututkimus. Tutkimuksen 68-sivuinen yhteenvetoraportti löytyy verkosta: https://staging.sitra.fi/julkaisut/haastattelututkimus-turvetuottajien-nakemyksista-ja-tulevaisuuden-odotuksista/
Sitra haluaa vastata haastatteluissa esille tulleeseen tarpeeseen, että muutoksen keskiössä olevat ihmiset otetaan mukaan reilun siirtymän suunnitteluun. Siksi Sitra käynnistää keskustelutilaisuuksien sarjan. Niissä on tarkoitus yhdessä eri osapuolten kanssa keskustella reilun siirtymän esteistä ja mahdollisuuksista Suomessa. Tilaisuuksien opit luovutetaan reilua siirtymää tekevien, halukkaiden tahojen käyttöön avoimesti.
Edelleen artikkelissa sanotaan, ettei ”projektijohtaja Outi Haanperä ei kertonut, mistä oikeasti yrittäjät ovat huolissaan”. Toimituksella olisi ollut mahdollisuus tutustua muun muassa edellä mainittuun yhteenvetoraporttiin yrittäjien näkemyksistä tai antaa Haanperälle tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.
Yrittäjä Elina Hannulan mukaan ”Sitran selvityksessä on isoja asiavirheitä” liittyen energiaturpeen käytön määrään tulevaisuudessa. Turpeen käytön skenaarioihin liittyy epätarkkuuksia, ja Sitran tilaaman selvitystyön skenaariot perustuvat Valtioneuvoston kanslian Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys -hankkeen jatkotarkastelun ns. WEM-skenaarioon. Sen ovat tehneet Teknologian tutkimuskeskus Oy ja Suomen ympäristökeskus.
Tehdyn selvitystyön perusskenaario ei ole ennuste tai Sitran arvio turpeen käytöstä vuonna 2035. Selvitystyössä skenaarioiden tarkoitus oli mahdollistaa investointitarpeiden, biomassan käytön muutosten ja työllisyysvaikutusten tarkastelua, kun turpeen energiakäyttöä korvautuu.
Tulevaisuuden kehitystä koskeviin arvioihin liittyy aina epävarmuutta. Turpeen käytön kehitys riippuu monista asioista, kuten ilmastotavoitteista, politiikkatoimenpiteistä, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnan kehityksestä, vaihtoehtoisten teknologioiden hintakehityksestä, energiantarpeen kehityksestä sekä yritysten strategioista ja kestävyyssitoumuksista. Artikkelissa yrittäjä Hannula viittaa ”oikeana lukuna” kolmeen (3) terawattituntiin vuonna 2035, kun Sitran perusskenaariossa luku on 12.
Hannulan viittaama luku on ilmeisesti energia-alan etujärjestö Energiateollisuudelle tehdystä konsulttiyhtiö Afryn laatimasta energia-alan vähähiilisyystiekartasta. Afryn tekemässä selvityksessä on oletettu, että turpeen käyttö vähenee kaukolämmön ja sähköntuotannossa tekniselle minimitasolle vuonna 2030, eikä uusittaessa laitosten kattiloita enää investoida turvetta polttavaan teknologiaan.
Teknisellä minimitasolla viitataan tyypillisesti määrään, jota olemassa oleva kattilakannan käyttäminen edellyttää (joissakin kattiloissa ei voida ilman investointeja lopettaa turpeen polttamista kokonaan, kun turvetta käytetään yhtenä osana polttoaineseoksessa, mutta uudet kattilat voidaan suunnitella ja rakentaa toimimaan ilman turvetta). Lisäksi Afryn arvio tarkastelee vain kaukolämmön ja sähköntuotantoa eli tarkastelusta puuttuu esimerkiksi teollisuushöyryn tuotanto.
Kahdessa eri selvitystyössä (Afryn tekemä arvio ja Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys -hankkeen jatkotarkastelu) käytetyt lähestymistavat ovat siis hyvin erilaiset. Afryn skenaariossa turpeen yksinkertaisesti oletetaan vähenevän nykyisten laitosten minimitasolle 2030, ja Sitran tilaamaan selvityksen perusskenaarion pohjana oleva Koljosen (2020) WEM-skenaario perustuu energiajärjestelmän kustannuspohjaiseen mallinnukseen.
Artikkelissa esitetään totena, että Sitra on esittämässä keinoksi turpeen kieltämistä lailla, jotta turpeesta luovuttaisiin nopeutetusti vuoteen 2030 mennessä. Edelleen tarkistamalla tiedot alkuperäislähteestä olisi käynyt ilmi seuraavaa: työpaperimme suosituksissa sanotaan selvästi, että mikäli verotuen poisto ja päästökauppa eivät riitä ohjaamaan turpeen energiakäytön loppumiseen esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä, voitaisiin harkita turpeen käytön kieltämistä lailla. Tämä käy ilmi selvästi myös Kalajokilaakso-lehdelle tiistaina 23.6. lähetetystä lehdistötiedotteesta.
Yrittäjille maksettavista korvauksista Sitran raportti ei puhu, todetaan artikkelissa. Tämä ei ole ollut työpaperimme tarkoituskaan. Työpaperissa nostetaan esille se, että jo tehtyjen investointien takaisinmaksu huoletti haastateltuja yrittäjiä.
Työpaperissamme esitetty yksi keino reilun siirtymän tukemiseksi on hyödyntää olemassa olevia rahoituskanavia, kuten EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa. Rahoituksen hyödyntämisen edellytyksenä on, että toteutettaville toimille laaditaan alueelliset suunnitelmat. Toimien arvioimiseksi tarvitaan lisätyötä, johon työpaperissamme esitetty kolmas keino viittaa.
Mari Pantsar
Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Outi Haanperä
Projektijohtaja, Ilmastoratkaisut, Sitra
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.