Kuvittele, että vastaanotolla lääkärisi on koko käynnin ajan aidosti läsnä, valmiina auttamaan, kuuntelemaan ja tekemään tarvittavia tutkimuksia. Hän ei kirjoita tai naputtele tietoja tietokoneelle samalla, kun keskustelee kanssasi. Tämä voi pian olla mahdollista, jos hyödynnämme tekoälyä ja dataa nykyistä enemmän hoidossa.

Tekoäly voi esimerkiksi syöttää hoitohenkilökunnan sanelun suoraan oikeisiin kohtiin potilastietojärjestelmässä tai tehdä hoitoyhteenvedon luonnoksen valmiiksi kuuntelemalla potilaan ja lääkärin keskustelua. Lääkärin tehtäväksi jää tarkistaa, että tiedot ovat oikein. Näin voidaan sekä tarjota parempaa palvelua ja hoitoa meille kaikille että sujuvoittaa hoitoammattilaisten työtä.

Siirtymällä kohti yhä yksilöllisempää terveydenhoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä esimerkiksi hyödyntämällä genomitietoja paremmin voimme tunnistaa henkilöt, joilla on geneettisesti suuri riski sairastua rintasyöpään ja kohdentaa heille seulontatutkimuksia muita tiheämmin. Lääkehoidossa voimme genomitiedon avulla tunnistaa yksilöllisesti lääkkeiden toimivuuden tai toimimattomuuden.

Saamme myös yhteiset rahamme nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Suorat säästöt voivat pienentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia merkittävästi. Arvioimme Datasta voimaa sote-järjestelmään -julkaisussamme, että voimme säästää 770 miljoonan euroa vuodessa, jos tehostamme sote-datan liikkuvuutta ja hyödynnettävyyttä seitsemän suosituksemme mukaisesti. Hallitusohjelmassa on kirjattu sote-sektorille 1,1 miljardin euron sopeutustarve, josta datan parempi hyödyntäminen kattaisi suurimman osan.

Tiedot liikkuvat edelleen faksilla hyvinvointialueiden välillä

Sote-datan hyödyntämisessä on valtava potentiaali, mutta ongelmia ja korjattavaa riittää.

Kollegani sairastui mökillään viime vuonna ja hän hakeutui hoitoon Mikkeliin, jossa todettiin, että hänellä on kiireellistä leikkaushoitoa vaativa sappirakon tulehdus. Hänet ohjattiin leikkaukseen omaan sairaanhoitopiiriin Helsingin ja Uudenmaan alueelle. Mukaansa hän sai nipun papereita, joissa oli tietoja hänen hoidostaan Mikkelissä.

Pääkaupunkiseudun päivystyksessä paperilla olevat tiedot eivät kuitenkaan kelvanneet. Selvittelyjen jälkeen kollegani terveystiedot lähetettiin faksilla Mikkelistä sairaalaan, jossa työntekijä kirjasi tiedot potilastietojärjestelmään. Useilta ihmisiltä kului valtavasti työaikaa asian ratkaisemiseen ja kollegani joutui odottamaan leikkaukseen pääsyä. Noin 1,5 kuukautta myöhemmin kollegani terveystiedot löytyivät Kannasta, jonka kautta sote-tiedot kulkevat kansallisesti.

Yksi sote-datan liikkuvuuden ydinongelma on, että ihmisistä kerättyä kaikkea hoitotietoa ei voida suoraan antaa toiselle terveydenhuollon yksikölle sähköisessä muodossa varsinaista hoitoa varten. Tiedot eivät liiku hyvinvointialueiden välillä. Kanta-palveluiden kautta osa tiedoista liikkuu mutta ei riittävän nopeasti kuten esimerkkikin osoittaa.

Miten sote-data saadaan liikkumaan ja parempaan hyötykäyttöön?

Tietojen tulee liikkua reaaliaikaisesti palveluntuottajien välillä yhdenmukaisten tietomallien mukaan

Tietojärjestelmät tulee rakentaa sellaisiksi, että yksilöä koskeva tieto kerätään ja kirjataan vain kerran ja se on käytettävissä aina siellä, missä sitä tarvitaan. Kollegani tapauksessa tiedot olisi kirjattu vain Mikkelissä, josta ne olisivat esimerkiksi yhdenmukaisen OpenEHR-tietomallin avulla siirtyneet suoraan HUSiin hyödynnettäväksi.

Datan tulee olla laadukasta, jotta tietoja voidaan käyttää potilaan hoidossa. Tämän varmistamiseen tarvitaan yhtenäiset laadunhallinnan mekanismit, jotka on kuvattu ISO-standardeissa. Kaikkien sote-palveluntuottajien tulisi ottaa yhteiset standardit käyttöön.

On myös tärkeää, että yksilöt saavat pääsyn heitä koskevaan tosiaikaiseen tietoon sähköisessä ja koneluettavassa muodossa esimerkiksi asiakasportaalin tai -sovelluksen kautta. Kollegani voisi näin ollen hyödyntää omia tietojaan esimerkiksi fysioterapiapalveluissa leikkauksen jälkeisessä kuntoutumisessa.

Lainsäädäntöä tulisi muuttaa kiireesti ja mahdollistaa tekoälyn käyttö

Mihin pitäisi ensi käydä käsiksi? Mikä parantaisi parhaiten kansalaisten sote-palveluita ja mikä olisi vaikea toteuttaa? Haimme vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin Parempaa hoitoa ja hyvinvointia sote-datasta -työpajassa, johon osallistui 288 terveysalan toimijaa.

Työpajan osallistujien mielestä useat selvityksemme suositukset parantaisivat sosiaali- ja terveyspalveluita tehokkaimmin kansalaisen näkökulmasta. Suurin osa vastaajista (N76) painotti seuraavia toimia:

1. yksilön pääsyä omaan sote-dataan on helpotettava (N25)
2. periaate ”kerää ja kirjaa sujuvasti kerran, käytä usein” tulee ottaa käyttöön (N15)
3. sote-datan laatua tulee parantaa (N15)

Kiireellisimpinä vastaajat (N79) pitivät seuraavia toimia:

1. lainsäädäntöä tulee uudistaa siten, että se mahdollistaisi tekoälyn käytön ja tekisi sen myös velvoittavaksi (N15)
2. sote-datan laatua tulee parantaa (N15)

Lainsäädännön tulisi mahdollistaa tietojen liikkuminen suoraan hyvinvointialueiden välillä siten, että tietoja voidaan hyödyntää potilaan hoidossa. Lainsäädäntömuutoksia tarvitaan myös tekoälyn käytön mahdollistamiseksi ennaltaehkäisyssä, riskiryhmien tunnistamisessa ja potilasryhmien analysoinnissa.

Kuva 1. Mikä Sitran julkaisun suosituksista tulisi laittaa kiireellisimmin käytäntöön?

Vastaajien (N80) mielestä hyvinvointialueiden haasteita ratkaisisi parhaiten rahoitus, joka suunnattaisiin suositusten toteuttamiseen (N24).

Kuva 2. Mikä julkaisun suosituksista ratkaisisi hyvinvointialueiden haasteita parhaiten?

Haastavimpana toteuttaa vastaajat (N79) pitivät sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan kansallisen ohjausmallin uudistamista (N17).

 Kuva 3. Mikä julkaisun suosituksista on haastavin toteuttaa?

Laitetaan sote-data liikkeelle hyvinvointialueiden sisällä ja alueiden välillä

Tarvitsemme pikaisesti toimia, joilla vastata sosiaali- ja terveydenhuoltomme alati kasvaviin ongelmiin.

Ehdotan, että viemme ensin Datasta voimaa sote-järjestelmään -selvityksen suosituksia käytäntöön ja varmistamme sote-datan liikkuvuuden hyvinvointialueilla ja niiden välillä. Jätetään faksit unholaan ja siirretään tarvittavat tiedot yhdenmukaisten tietomallien avulla. Hyödynnetään dataa, teknologiaa ja tekoälyä sairauksien hoidossa sekä terveyden edistämisessä.

Näin voimme rakentaa parempaa hyvinvointia ja terveyttä sekä laadukkaampaa hoitoa ja palvelua meille kaikille. Valitaan myös yhdessä kansallisesti merkittävät sote-palveluihin, dataan ja tekoälyyn liittyvät kokonaisuudet, joihin nyt ja lähitulevaisuudessa panostamme.

Lue lisää