Talouden tulevaisuus: Hamuamme lamppuja, vaikka tarvitsemme valoa

”Haluatko todellakin ostaa polttimon? Vai haluatko itse asiassa hankkia valoa?”

Näitä kysymyksiä esittävät jo nyt kiertotalouden edelläkävijäyritykset asiakkailleen. Mutta uskon, että tulevaisuudessa nuo kysymykset häviävät kuin VHS-kasetit, kun taloutemme painottuu enemmän palveluiden ja suoritteiden hankintaan. Kaikkea ei tarvitse nykytapaan omistaa itse.

Tämän blogisarjan aloitusartikkelissa viitattiin Financial Timesin (FT) taannoiseen peräänkuulutukseen kapitalismin ”nollauksesta”. Kapitalismin uudelleenmuotoilua on pitänyt esillä myös Yhdysvaltain presidenttiehdokkuutta tavoitteleva demokraatti Elizabeth Warren, joka ohjelmallaan pyrkii puuttumaan Yhdysvaltojen yhteiskuntaa riivaavaan räikeään taloudelliseen eriarvoisuuteen, joka osaltaan pitää yllä sitä, etteivät fossiilitalouden yritysjätit salli hiilen hinnoittelua yhdeksi ilmastokriisin ratkaisuksi.

Talousliberaali The Economist -lehti suo Warrenin tavoitteille sympatioita, muttei usko Warrenin keinoihin.

Kuinka pyristellä pois tuhlailutaloudesta?

FT on kirjoittanut, että yritysten vaikutus voisi ulottua – osittain pakon edessä, kiitos ilmasto- ja vastuullisuusliikehdinnän – nykyistä laajemmin yhteiskuntaan. Se voisi mahdollistaa hyvinvoinnin jakautumisen laajemmin ja reilummin, eikä vain osakkeenomistajille.

Tähän reilumpaan jakaumaan meillä on olemassa jo tukku työkaluja, joista yksi uupuu niin FT:n kuin The Economistinkin listoilta. Se on kiertotalous, joka uudistaa hyvinvointimme rahoituksen – sen avulla voimme pyristellä irti vuosisatoja vanhasta ”hamua luonnonvaroja, valmista ja myy mahdollisimman paljon ja heitä lopulta kaikki pois” -tuhlailutaloudesta.

Kun taloudellinen toimeliaisuus lisäyksen sijaan vähentääkin ulkoisvaikutuksia (kuten ympäristövaikutuksia), näemme kasvavan hyvinvoinnin reilumpaa jakautumista ja hyvinvointimme rahoitus on ekologisesti kestävämmällä pohjalla.

Suomenkielinen termi kiertotalous johdattaa ajatuksemme helposti kierrätykseen – joka kylläkin on usein yksi kiertotalouden toteutumisen edellytyksistä – onhan jo muutama sukupolvi tottunut kotona lajittelemaan jätteensä. Kun huomiomme kiinnittyy materiaalien kierrätykseen, jää helposti varjoon arvonlisäyksen logiikan mullistava kiertotalouden piirre: arvon säilyminen.

Tämä arvon kierto on meille maallikoille yksi niistä asioista, joiden ymmärtäminen on vaikeaa.

Valon myyminen ei ole tulevaisuuden utopiaa vaan liiketoimintaa

Se valon ostaminen polttimoiden sijaan helpottanee ymmärtämistä. Kyse on liiketoimintamallista nimeltään ”tuote palveluna”, jota olen nimittänyt kiertotalouden kuninkuusluokaksi.

Kun valoa asiakkaalle kuukausimaksulla myyvä yritys huolehtii polttimoiden vaihdosta, varastoinnista ja sähkölaskusta, tulee myyjälle tarve tarjota mahdollisimman pitkäikäisiä ja energiatehokkaita lamppuja.

Mitä paremmin hän siinä onnistuu, kuluu sähköä ja huoltokustannuksia vähemmän eikä varapolttimoiden varastointiinkaan mene niin paljoa tilaa. Asiakkaan katossa pitkään palava energiatehokas lamppu tuottaa arvoa valon myyjälle ilman, että kauppiaan tarvitsee myydä jatkuvasti uusia polttimoita.

Polttimoiden valmistustarve ja luonnonvarojen kulutus vähenee, vaikka arvoa kehkeytyy palvelusta joka kuukausi eli arvo lähtee kiertoon, vaikka materiaali ei kierräkään.

Lamppukauppa tuntuu kovin vähäpätöiseltä asialta tilanteessa, jossa YK:n ympäristöohjelma peräänkuuluttaa maailman valtioiden ilmastotoimien viisinkertaistamista nykyisestä ja Euroopan parlamentti julisti vastikään ilmastohätätilan ensimmäisenä maanosana maailmassa.

Maailman talous sakkaa, jos ilmastonmuutos pääsee valloilleen. Siirtyminen uusiutuva energian käyttöön ja parempi energiatehokkuus eivät yksistään riitä, vaan tarvitsemme tulevaisuuden talouden – kiertotalouden. Taannoinen selvityksemme osoitti, että ilmastotavoitteet vaativat muun muassa neljän eniten päästöjä tuottavan materiaalin osalta siirtymisen kiertotalouteen.

Maailma tarvitsee kymmenien tuhansien miljardien investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin vuoteen 2030 mennessä, kirjoittivat Hiilineutraali kiertotalous -teemamme johtaja Mari Pantsar sekä Business Finlandin johtokunnan puheenjohtaja Pertti Korhonen vajaa vuosi sitten Talouselämässä. Arvon kierron ilman luonnonvarojen ylikulutusta mahdollistavalle kiertotalouden liiketoiminnalle on tilausta. Meidän täytyy vain saada päämme uuteen asentoon.

Jos kiertotalouden mukainen liiketoiminnan kuvittelu on vaikeaa, siinä voi auttaa tarina lampusta, valon myynnistä ja arvonkierrosta. Niin, onko se valon myynti vielä tulevaisuuden utopiaa? Ei, se on jo olemassa olevaa liiketoimintaa Kajaanissa.

Talouden tulevaisuus -blogisarjassa esitellään ratkaisuja talouden rakenteiden ja taloutta koskevien ajattelutapojemme uudistamiseksi. Kapitalistisen talousjärjestelmän uudistustarpeista on käyty syksyn aikana laajaa keskustelua eri foorumeilla niin Suomessa kuin maailmalla. Sytykkeenä talouden perusteiden tarkasteluun toimi syyskuussa 2019 julkaistu Financial Times -lehden ohjelmajulistus.