Talouden tulevaisuus: Onko internet lopullisesti pilalla?

”Take back control” markkinoi leave-leiri brexitiä 2017. “Order” huuto tuli monelle eurooppalaiselle tutuksi brittiparlamentin puhemiehen John Bercowin taholta. Tekisi mieli käynnistää kampanja näillä samoilla iskulauseilla internetin tervehdyttämiseksi.

John Thornhill vertaa nykyistä Internetiä haisevaan Thames-jokeen 1800-luvulla, johon viemärit johtivat puhdistamattomat jätevedet.

Vihapuhe ja valheet leviävät verkossa ja vaikka sosiaalisen median alustayhtiöt kehittävät algoritmeja ja palkkaavat ihmisiä siivoamaan sisältöjä, niin sitä syntyy joka hetki niin paljon, että tehtävä on käytännössä mahdoton.

Thornhill esittää markkinoiden uudelleensuunnittelua niin, että arvokkaasta informaatiosta palkitaan ja vääristellystä ei. Nykyinen malli palkitsee kaikesta liikenteestä tasapuolisesti.

Viekö voittaja vastedeskin kaiken?

Martin Wolf puolestaan käsittelee pitkässä artikkelissaan liberaalia demokratiaa ja kuinka ”koronkiskontakapitalismi” uhkaa sitä. Hänen mukaansa kilpailu on vähentynyt voittaja-vie-kaiken markkinoiden takia. Kun yksi alusta pystyy tarjoamaan hyvin edullisesti pääsyn globaaleille markkinoille, eivät uudet innovatiiviset yritykset pysty kilpailemaan.

Esimerkkeinä yrityksistä Wolf tarjoaa Facebookin, Googlen, Amazonin, Alibaban ja Tencentin.

Valitettavasti hän ei kykene artikkelissaan tarjoamaan työkaluja voittaja-vie-kaiken -markkinoiden tervehdyttämiseen. Useissa seminaareissa olen kuullut epäuskon eurooppalaisten mahdollisuuksiin edes yrittää sitä ja esimerkiksi Pekka Ala-Pietilä suositteli ekosysteemifoorumissa vuosi sitten kääntämään katseet B2B markkinaan, koska B2C markkina on ”hävitty peli”.

Rohkenen olla eri mieltä ja työkalukin löytyy.

Kohti aitoa kilpailua ja toimivampia markkinoita?

Yksi hyvä työkalu tulevaisuuden verkkopohjaisen talouden rakentamiseen on reilu datatalous. En väitä, että se ratkaisee kaikkia ongelmia datataloudessa, mutta vapauttamalla henkilökohtaisen datan siiloista ja antamalla kansalaisille, siis meille kaikille, kontrollin omiin tietoihimme, lisäämme kilpailua markkinoilla.

Reilu datatalous auttaa nuoria ja innovatiivisia yrityksiä pääsemään markkinoille, sillä niiden ei tarvitse kilpailla datan määrässä isojen jättien kanssa.

Reilussa datataloudessa riittää, että yksilö haluaa saada palvelun uudelta yritykseltä. Data seuraa yksilöä, sillä ihmisen suostumuksella häneen liittyvä data on saatavilla myös isoilta alustajäteiltä – voittaja ei enää viekään kaikkea.

Kaksi vuotta sitten utopialta kuulostanut hanke saa päivittäin lihaa luidensa ympärille. Gartner on ottanut Sitran reilun datatalouden esimerkiksi esityksiinsä ja nyt jopa Facebook miettii miten datan jakaminen pitäisi käytännössä hoitaa.

Tähänastiset voittajat siis pyrkivät jo sopeutumaan tulevaisuuden normaaliin, jossa ne voivat edelleen toimia, kunhan tekevät sen reilusti.

Reilun datatalouden palveluja kokeillaan jo käytännössä

Sitra kokeilee parhaillaan reilun datatalouden palveluita muun muassa HUS:n, Olympiakomitean ja Puolustusvoimien kanssa. Suomen EU-puheenjohtajakaudella pohditaan samaa teemaa dataprinsiippien osalta, jotka ovat avoimessa alustassa parhaillaan kommenteilla. Ne julkaistiin lopullisesti marraskuun lopulla korkean tason EU-kokouksessa Finlandiatalolla.

Reilu datatalous on nykyiselle EU-sääntelylle pohjautuva edistyksellinen toimintamalli ja mahdollisuus yritykselle avata datoja bottom-up -tyylisesti. Mikäli datatalous ei avaudu näin, on vaarana top-down menettely, joka voisi käytännössä tarkoittaa jopa suurien datajättien pilkkomista.

Tähän suuntaan ovat viitanneet niin Euroopan komission nykyinen kilpailukomissaari Margareth Vestager kuin Yhdysvaltain kilpailuoikeusosaston apulaisministeri Makan Delrahim.

Jälkimmäinen vertaa nykyistä markkinaa viime vuosisadan alun tilanteeseen, jossa AT&T hallitsi Yhdysvalloissa kaukopuheluverkkoa monopoliasemassa, eikä päästänyt paikallisia puhelinyhtiöitä verkkoonsa kilpailemaan.

Kilpailuviraston pakottamana se joutui lopulta tarjoamaan pääsyn kaikille yhtiöille reiluin ehdoin. Lopulta vuosikymmenien taistelun ja lukuisten valitusten jälkeen AT&T pilkottiin 35 pienemmäksi yhtiöksi 1980-luvun alussa.

Toivon, ettei pakkokeinoihin tarvitse mennä, enkä usko, että Internet on lopullisesti pilalla. Silti tai juuri siksi koen vahvasti tarvetta huutaa nykyiselle datatalouden mallille ”Order!”

Talouden tulevaisuus -blogisarjassa esitellään ratkaisuja talouden rakenteiden ja taloutta koskevien ajattelutapojemme uudistamiseksi. Kapitalistisen talousjärjestelmän uudistustarpeista on käyty syksyn aikana laajaa keskustelua eri foorumeilla niin Suomessa kuin maailmalla. Sytykkeenä talouden perusteiden tarkasteluun toimi syyskuussa 2019 julkaistu Financial Times -lehden ohjelmajulistus.