Voiko valtioiden huippukokous tervehdyttää demokratiaa? – tärpit alkaviin keskusteluihin

Globaalilla tasolla voimme puhua demokratian kriisistä, vaikka Suomen vaalikeskustelut eivät anna tästä vihiä. Kansainväliset demokratiaindikaattorit raportoivat yhdenmukaisesti demokratian laskuvedestä ja kuinka autoritääriset yhteiskuntajärjestelmät pyrkivät kaventamaan demokratian elintilaa. Venäjän massiivinen hyökkäyssota Ukrainaan on tästä konkreettisin esimerkki.

Siksi entistä tiiviimpi demokraattisten valtioiden yhteistyö on ratkaisevaa yhteiskuntajärjestelmien välisessä taistossa.

Näissä tunnelmissa Yhdysvallat järjestää presidentti Joe Bidenin aloitteesta järjestyksessään toisen demokratiahuippukokouksen 29.–30. maaliskuuta. Huippukokous toteutuu tiiviissä yhteistyössä Costa Rican, Alankomaiden, Etelä-Korean sekä Sambian kanssa. Valtion päämiesten lisäksi kokoukseen osallistuu valtioiden johtoa, kansalaisjärjestöjä, ajatuspajoja ja tutkijoita.

Suomessa kokous on toistaiseksi jäänyt julkisuudessa olemattomalle huomiolle. Tämä johtunee osin siitä, että eduskuntavaalit täyttävät uutisagendan ja osin demokratiakeskustelun perinteemme ohuudesta. Ilmastokriisiin liittyvät kansainväliset kokoukset ovat tulleet kaikille tutuiksi viime vuosikymmenien aikana, mutta demokratiakriisin äärellä kansainvälistä yhteistyötä on rakennettu harvemmin.

Ensimmäisessä Bidenin järjestämässä demokratiahuippukokouksessa vuonna 2021 noin sata valtiota sitoutui vahvistamaan demokratiaa, aktiivisesti torjumaan korruptiota ja autoritaarisuutta sekä edistämään oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Vuosi 2022 julistettiin ”toiminnan vuodeksi”, jolloin sitoumusten saavuttamiseksi on etsitty konkreettisia ratkaisuja, joita voitaisiin helposti levittää valtioiden välillä.

Jo ensimmäisen huippukokouksen aikaan heräsi kipakkaa keskustelua siitä, mitkä maat ovat riittävän demokraattisia osallistuakseen kokoontumiseen. Tänä vuonna kokoukseen osallistuu 120 valtiota, joista kaikki eivät suinkaan ole täyden demokratian valtioita. Monia osallistuvia maita voi luonnehtia hybrididemokratioiksi: Niissä järjestetään vaalit ja edistetään päätöksiä parlamentissa (usein hallitsevan puolueen ylivoimaisella enemmistöllä). Demokraattisia perusoikeuksia kuten sanan- ja ilmaisunvapautta kuitenkin rajataan.

Globaali yhteistyö on pienimmän yhteisen nimittäjän löytämistä

Vaikka demokratia yhteiskuntajärjestelmänä on akuutissa kriisissä autoritaaristen valtioiden voimakkaan haastamisen takia, ei Bidenin demokratiahuippukokous tavoittele kovinkaan järeitä toimia tai loppulauselmia. Toisin kuin EU:n ja YK-järjestelmän huipputapaamiset, demokratiahuippukokous on epämuodollinen prosessi. Sen tavoitteena on kannustaa erityyppisiä demokratioita puolustautumaan Kiinan ja Venäjän johtamaa autoritääristä blokkia vastaan ja siinä samalla uudistamaan omaa demokratiaa ja sen käytänteitä.

70 prosenttia maailman väestöstä asuu autoritaarisissa valtioissa ja näiden yhteiskuntien osuus maailman kaupasta on jo 46 prosenttia. Näiden lukujen valossa demokratioiden kyvykkyys puolustaa ihmisoikeuksia ja vapaata yhteiskuntaa voi näyttää synkältä – etenkin, jos Yhdysvaltojen oma demokratia horjuu.

Kuitenkin myös Bidenin prosessi alleviivaa sitä, miksi demokratiat ovat aina autoritäärisiä järjestelmiä ylivoimaisempia. Demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä antaa muun muassa tilaa vapaalle ideoinnille, innovaatiolle ja yhteistyölle. Ja juuri se on demokratiahuippukokouksen tärkein anti: tuoda yhteen valtioita, kansalaisjärjestöjä, tutkijoita ja nuoria, jotka jakavat visioitaan siitä, mitä tulevaisuuden demokratia voisi olla. Näin hyvät ideat ja käytännöt voivat parhaimmillaan levitä ja skaalautua.

Tästä käy esimerkiksi ensimmäisen demokratiahuippukokouksen yhteydessä syntynyt globaali, noin parin sadan kansalaisjärjestön yhteenliittymä, Globaali demokratiakoalitio, jonka tarkoituksena on ollut monipuolistaa ja laajentaa demokratiahuippukokouksen keskusteluja.

Valtion päämiehille jää näin ollen rajallisempi rooli, mutta toisaalta juuri näin sen kansanvallassa kuuluukin olla. Päämiesten ja valtioiden demokratian kehittämiseen kuitenkin osaltaan mahdollistaa sen, että yhteisellä työllä on vaikutusta. Kokonaisvaltainen demokratian uudistaminen vaatii valtionjohdon tuen ja tahdon toteuttaa uudistuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Valtioiden sitoutumista ja demokratian uudistamista voi seurata muun muassa kansainvälisen IDEA-instituutin ylläpitämältä sivustolta.  

Sitra mukana teknologiaa ja demokratiaa käsittelevässä työryhmässä

Suomea demokratiahuippukokouksessa edustaa presidentti Sauli Niinistö. Sitra on ulkoministeriön johdolla mukana Iso-Britannian, Viron sekä Access Now -nimisen kansalaisjärjestön koordinoimassa teknologiaa ja demokratiaa käsittelevässä työryhmässä. Vuoden 2022 syksystä alkaen työryhmä on keskittynyt edistämään demokratian vahvistamista teknologian avulla vastuullisesti, vapaasti ja turvallisesti. Konkreettisia ratkaisuja ”toiminnan vuoden” päämäärien tueksi kehittää yhteensä 17 työryhmää.