Haastelähtöisen innovaatiopolitiikan käytännöt: Haasteen määrittely, toimeenpano, arviointi ja rahoitus

Nykyisessä maailmatilanteessa yhteiskunnallisten ongelmien ja haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan entistä vaikuttavampia keinoja, menetelmiä ja ratkaisuja. Haastelähtöinen innovaatiotoiminta on yksi viime vuosien puhutuimmista keinoista systeemisen muutoksen tekemisessä.

Tässä työpaperissa kuvataan haastelähtöisen innovaatiotoiminnan ja -politiikan jännitteitä (tensions) sekä erilaisia kompromissien tai vaihtokaupan kohteita (trade-offs), joista innovaatioiden suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja rahoittamisessa neuvotellaan.

Työpaperissa keskitytään haastattelujen ja teoriatiedon avulla haaste- (tai missio-) lähtöisessä innovaatiotoiminnassa havaittuihin käytäntöihin suhteessa niiden pohjalta tehtyihin politiikkatoimiin.

Julkaisua varten on tutkittu toimijoiden omia kokemuksia haastelähtöisten innovaatioiden käytännön toteutuksesta sekä tunnistettu keskeisiä heidän kohtaamiaan jännitteitä. Lisäksi julkaisussa käsitellään erilaisia kompromisseja tai kaupantekotilanteita, joihin sekä aloitteita tekevät että niistä päättävät joutuvat innovaatioita edistäessään.

Julkaisun kirjoittajien eräs johtopäätös on, ettei ole yhtä oikeaa tapaa edistää haastelähtöistä innovaatiotoimintaa, vaan päättäjiä tulee rohkaista keskustelemaan ja nostamaan esiin tapoja, joita he käyttävät innovaatiopolitiikkaa tehdessään. Innovaatioiden tekeminen on prosessi, ossa tehdään lukuisia arvopohjaisia valintoja, joilla on vaikutusta siihen, miten ja millaisia muutosvoimia haastevetoisilla aloitteilla saadaan aikaan.

Päätösten läpinäkyvyys on yksi tapa edistää vastuullisuutta kansalaisia ja muita sidosryhmiä kohtaan. Julkaisussa nostetaankin esiin neljä kriittistä kysymystä, joista voi olla hyötyä tulevaisuudessa, kun haastelähtöistä innovaatiopolitiikkaa tutkitaan tai tehdään.