Kiertotalous tulevaisuuden työelämässä

Kiertotalous vaikuttaa työtehtäviin ja osaamistarpeisiin jo nyt ja myös tulevaisuudessa. Yritysten toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa ilmastonmuutoksen, luontokadon sekä luonnonvarojen ehtymisen vaikutuksesta. Kiertotalouden ratkaisut auttavat vastaamaan näihin muutoksiin sekä tiukentuvaan sääntelyyn. Ne myös synnyttävät uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä selvityksessä tarkastellaan kiertotalouden osaamisvaikutuksia kemian-, rakennus- sekä teknologia-alalla.

Kaikki kolme selvityksessä tarkasteltua alaa ovat tiiviisti kiertotaloussiirtymän ytimessä. Kemian ala mahdollistaa muiden toimijoiden kiertotalousratkaisuja uusilla materiaaleilla ja prosesseilla, teknologia-ala sektorirajat ylittävillä digitaalisilla teknologioilla ja rakennusala ison kokonsa myötä laajalla vaikutuksellaan arvoketjuihin.

Kaikilla tarkastelluilla toimialoilla on käynnissä valtavia muutoksia kiertotalouden, vähähiilisyyden sekä kestävyyden saralla. Nopea muutos heijastuu myös työntekijöiltä vaadittavaan osaamiseen. Työpaikkoja sekä syntyy että katoaa, ja useimpien työtehtävien sisällöt muuttuvat, Tehtävänimikkeiden ennakoidaan pysyvän pitkälti samoina, mutta niiden sisällöt muuttuvat. Tehtävänkuvat laajenevat, ja tulevaisuudessa monipuolista osaamista yhdistävät tiimit sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö yleistyvät.

Tärkeimmät osaamisvaatimukset liittyvät myös tulevaisuudessa kunkin alan perusosaamiseen. Perusosaamisen päälle rakentuu tehtäväkohtaista kiertotalousosaamista työssä oppien tai täydennyskoulutuksen kautta. Kemian alalla kiertotaloussiirtymä vaatii uutta osaamista erityisesti kierrätettyjen raaka-aineiden käsittelyssä ja hankinnassa. Teknologia-alan tulevaisuuden osaamistarpeissa korostuvat kiertotalouden mukainen suunnitteluosaaminen, digitaidot, sekä uudet osaamisen yhdistelmät. Rakennusalan osaamistarpeissa korostuvat elinkaariajattelu suunnittelusta purkuvaiheeseen, sekä yhteistyö eri toimijoiden ja hankkeiden välillä.

Kiertotalous itsessään ohjaa aloja kohti uudenlaista yhteistyötä, joka edellyttää verkosto-, yhteistyö- ja vaikuttamisosaamista. Aktiivinen dialogi ja tiedonvaihto eri toimijoiden välillä mahdollistavat siirtymän reiluun kiertotalouteen, jossa eri lähtökohdissa olevilla toimijoilla on mahdollisuus hyötyä kiertotalouden ratkaisuista.