Mitä suomalaiset ajattelevat megatrendeistä?

Johdanto

Tämä megatrendejä käsittelevä verkkojulkaisu on jatkoa keväällä 2021 julkaistulle Sitran Tulevaisuusbarometrille. Tulevaisuusbarometrissä tutkittiin kansalaisten näkemyksiä ja odotuksia tulevaisuudesta. Vuoden 2021 alussa toteutettu kansalaiskysely tehtiin nyt toista kertaa, mikä mahdollistaa vertailun keväällä 2019, eduskuntavaalien alla, julkaistuihin tuloksiin.

Tulevaisuusbarometri-kyselyssä hyödynnettiin tammikuussa 2020 julkaistua megatrendiselvitystä, jossa määriteltiin seuraavat viisi keskeistä muutoksen teemaa: ekologisella jälleenrakennuksella on kiire, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, verkostomainen valta voimistuu, teknologia sulautuu kaikkeen ja talous etsii suuntaansa. Teemojen kautta tulevaisuutta voi tarkastella eri kanteilta, sillä ne kuvaavat merkittävimpiä laajoja muutoksia ja niiden välisiä jännitteitä. Tulevaisuusbarometrissa kysyttiin, kuinka tuttuja megatrendit ovat ihmisille, kuinka paljon ne vaikuttavat omaan elämään, kuinka paljon uskoo itse voivansa vaikuttaa megatrendeihin ja kuinka hyvin niissä kuvatut kehityskulut vastaavat omaa näkemystä kehityksestä.

Vaikka isot tulevaisuuteen vaikuttavat kehityskulut muuttuvat hitaasti, on kahdessa vuodessa ehtinyt tapahtua paljon niin ekologisen kestävyyskriisin, demokratian kehityksen, teknologian, väestön kuin talouden saralla, koronaviruspandemiasta puhumattakaan. Siksi nyt oli tärkeää selvittää, mitä kansalaiset tulevaisuudesta ajattelevat ja onko suhtautumisessa tulevaisuuteen tapahtunut muutoksia. Vuoden 2021 Tulevaisuusbarometri tarjoaa koko väestöä edustavien tulosten lisäksi myös aiempaa kattavampaa tietoa siitä, mitä eri alueilla Suomessa ajatellaan tulevaisuudesta.

Tässä verkkojulkaisussa jatketaan megatrendien tarkastelua Tulevaisuusbarometrin tulosten valossa ja mennään syvemmälle maakuntakohtaisiin tuloksiin. Alussa avaamme megatrendeihin liittyviä yleisiä tuloksia: miten hyvin megatrendit tunnetaan, miten niiden koetaan vaikuttavan omaan elämään, kuinka paljon itse voi vaikuttaa megatrendeihin sekä kuinka hyvin kehityskulut vastaavat omaa näkemystä. Tämän jälkeen syvennämme vastauksia megatrendeittäin. Lopussa annamme vielä muutaman vinkin tulevaisuuden rakentamiseen.

1. Yleiskatsaus megatrendituloksista

Megatrendit tunnetaan hyvin

Megatrendit, eli useista ilmiöistä koostuvat laajat kehityskulut tunnetaan Suomessa hyvin tai vähintäänkin kohtalaisesti. Tulevaisuusbarometrin vastaajilta kysyttiin viiden megatrendin (jotka muotoiltu Sitran Megatrendit 2020 -selvityksen pohjalta) tuntemusta: ekologisella jälleenrakennuksella on kiire, väestö ikääntyy ja monimuotoistuu, verkostomainen valta voimistuu, teknologia sulautuu kaikkeen sekä talousjärjestelmä etsii suuntaansa.

Noin kaksi kolmesta kokee, että barometrissa kuvatut megatrendit ovat erittäin tai melko tuttuja, kun taas kolmasosalle megatrendit ovat vain vähän tai eivät lainkaan tuttuja. Parhaiten megatrendeistä tunnetaan väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen (77 % vastaajista tuntee), heikoiten talousjärjestelmän muutokset (61 % vastaajista tuntee). Megatrendit ovat edes vähän tuttuja lähes kaikille: kunkin megatrendin kohdalla vain noin yhdelle kahdestakymmenestä ne eivät olleet lainkaan tuttuja.

Yksi merkittävimmistä megatrendien koettuun tuttuuteen vaikuttavista tekijöistä on vastaajan koulutustausta: mitä korkeampi koulutus, sitä paremmin vastaaja sekä tunsi megatrendin kuvauksessa esitetyt kehityskulut että koki oman näkemyksensä vastaavan niitä. Puoluetaustaa merkittävämpi tekijä tuttuuden osalta oli äänestämättä jättäminen: äänestämättä jättävät kokivat megatrendit merkittävästi vähemmän tutuiksi kuin vastaajat keskimäärin.

Megatrendien vaikutus omaan elämään jakaa suomalaisia

Yleisesti ottaen suomalaiset arvioivat megatrendien vaikutukset omaan elämäänsä melko vähäisiksi. Yli puolet suomalaisista kokee, että ne vaikuttavat omaan elämään vain vähän tai eivät lainkaan. Toisaalta noin neljä kymmenestä kokee, että kehityskulut vaikuttavat elämään erittäin tai melko paljon.

Eniten vaikutuksia omaan elämään arvioidaan olevan sillä, että teknologia sulautuu kaikkeen, kun taas pienimmät vaikutukset nähdään verkostomaisen vallan voimistumisella. Suurimmaksi megatrendien vaikutuksen omaan elämään kokevat erityisesti nuoret ja vihreiden tai vasemmistoliiton kannattajat sekä jonkin verran myös KD:n ja Liike Nytin kannattajat. Vähäisimmäksi vaikutukset omaan elämään arvioivat varsinkin yli 65-vuotiaat ja äänestämättä jättävät.

Vaikutusmahdollisuudet koetaan vähäisiksi

Omat vaikutusmahdollisuudet isoihin kehityskulkuihin koetaan hyvin vähäisiksi: melkein kaikkien megatrendien osalta vain noin viidennes vastaajista koki, että voi vaikuttaa niihin paljon. Ekologinen jälleenrakennus oli selkeä poikkeus: runsas kolmasosa (34 %) vastaajista koki, että voi vaikuttaa siihen liittyviin kehityskulkuihin erittäin tai melko paljon. Toisaalta lähes kaksi kolmasosaa (61 %) vastaajista kuitenkin koki, että voi vaikuttaa ekologiseen jälleenrakennukseenkin vain vähän tai ei lainkaan.

Merkittävimmät vaikutusmahdollisuuden kokemusta selittävät tekijät liittyivät ikään, puoluekannatukseen ja siihen, äänestäisikö vastaaja vai ei. Vanhemmat vastaajat kokivat mahdollisuutensa selvästi vähäisemmiksi kuin vastaajat keskimäärin: esimerkiksi verkostomaisen vallan voimistumisen osalta vain 10 prosenttia yli 65-vuotiaista koki voivansa vaikuttaa asiaan, siinä missä kaikkien vastaajien keskiarvo oli 20 prosenttia. Kun tarkastellaan puoluetaustan vaikutusta vastauksiin, voidaan todeta, että varsinkin vihreiden, Liike Nytin ja kristillisdemokraattien tukijat kokivat voivansa vaikuttaa megatrendeihin. Äänestämättä jättävät puolestaan kokivat vaikutusmahdollisuutensa selvästi keskimääräistä vähäisempinä.

Megatrendikuvaukset eivät vastaa kaikkien näkemyksiä

Tämänkertaisessa kyselyssä halusimme selvittää, kuinka hyvin kuvaukset megatrendeistä vastaavat suomalaisten käsitystä tulevaisuuden kehityskuluista. Megatrendien kuvaukset perustuvat sekä tilastotietoihin että useista eri lähteistä koostettuun kokonaiskuvaan tällä hetkellä meneillään olevista muutoksista.

Yleisesti ottaen vastaajat kokevat eri megatrendien kehityskulkujen kuvausten vastaavan varsin hyvin omia näkemyksiä. Lisäksi erot eri megatrendien välillä ovat näissä arvioissa melko pieniä. Erot muodostuvat kuitenkin varsin suuriksi vastaajien äänestyskäyttäytymisen mukaan. Perussuomalaisten kannattajien ja äänestämättä jättävien mielestä kyselyssä esitetyt megatrendikuvaukset vastaavat melko tai erittäin huonosti omaa näkemystä, mikä poikkeaa selkeästi keskimääräisestä vastaajasta, varsinkin ekologisen jälleenrakennuksen osalta.

Lähes puolet perussuomalaisten kannattajista on sitä mieltä, että kuvaus ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyydestä vastaa huonosti omaa näkemystä. Keskimääräisen vastaajan kohdalla vastaava luku on 20 prosenttia. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien kohdalla megatrendikuvaukset puolestaan vastaavat näkemystä keskivertoa useammin.

Näkemyseroihin vaikuttavat koulutus, ikä, äänestyskäyttäytyminen ja toimeentulo

Tulosten perusteella megatrendien kohdalla merkittävimmät näkemyseroihin vaikuttavat tekijät ovat koulutus, ikä, äänestyskäyttäytyminen ja toimeentulo. Koulutus vaikuttaa erityisesti siihen, miten tuttuja megatrendit ovat: mitä korkeammin koulutettu, sen paremmin kokee tuntevansa megatrendit siten kuin kyselyssä on kuvattu. Ikä puolestaan vaikuttaa sekä kokemukseen megatrendien vaikutuksesta omaan elämään että näkemykseen omista vaikuttamismahdollisuuksista niihin. Mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisempää on, että kokee megatrendien vaikutuksen ja omat vaikutusmahdollisuudet vähäisiksi. Samoin kokemus matalasta toimeentulosta näkyy erityisesti heikompana vaikuttamisen mahdollisuutena.

Äänestyskäyttäytyminen näkyy erityisesti uskossa vaikutusmahdollisuuksiin eri kehityskulkujen suhteen ja siinä, kuinka hyvin ne vastaavat omaa käsitystä meneillään olevasta muutoksesta. Se, mitä puoluetta äänestäisi, vaikuttaa puolueesta riippuen: joidenkin puolueiden kannattajien kohdalla ero suomalaisten keskimääräiseen vastaukseen on vähäinen tai olematon, kun taas toisten puolueiden kannattajien kohdalla näkemyserot ovat merkittäviä. Puoluetaustaakin enemmän vaikuttaa kuitenkin se, äänestäisikö vastaaja vaaleissa vai ei.

Äänestämättä jättäminen vaikuttaa oikeastaan kaikkiin vastauksiin. Ne, jotka jättäisivät äänestämättä kokevat megatrendit keskimääräistä vähemmän tutuiksi ja vähemmän omaan elämään vaikuttaviksi. He myös kokevat vähemmän vaikutusmahdollisuuksia megatrendeihin ja lisäksi kokevat ne vähemmän omaa näkemystä vastaavaksi vastaajien keskiarvoon verrattuna. Äänestämättä jättävillä ”ei osaa sanoa” oli myös yleisemmin valittu vastausvaihtoehto kuin muilla vastaajilla.

Yhteisen tulevaisuuskeskustelun laajentamisen kannalta onkin tärkeää kiinnittää huomiota heihin, jotka jäävät tällä hetkellä tulevaisuuspohdintojen ulkopuolelle. Miten saadaan kaikkien ääni kuuluviin ja miten saadaan vahvistettua suomalaisten vaikutusmahdollisuuksia tulevaisuuteen? Miten tuodaan megatrendit ja kehityskulut ihmisten arjen tasolle ja viritetään keskustelua niiden vaikutuksista? Tulevaisuus tehdään yhdessä, ja sen tekemiseen osallistuvat päivittäisellä toiminnallaan myös he, jotka kokevat tällä hetkellä olevansa ulkona tulevaisuuspohdinnoista.

2. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire

Megatrendin kuvaus kyselyssä:

”Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire. Ekologinen kestävyyskriisi eli ilmastonmuutos, luontokato, resurssien ylikulutus sekä jäteongelma muuttaa merkittävällä tavalla toimintaympäristöämme.

Meillä on kasvava kiire ekologiselle jälleenrakennukselle, eli siirtymälle ympäristön tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan.”

Kehityskulut ovat tuttuja, mutta yli puolet kokee, etteivät ne näy omassa elämässä

Ekologinen jälleenrakennus oli vastaajille suurin piirtein yhtä tuttu kuin muut megatrendit: 68 prosenttia vastaajista koki kuvauksen erittäin tai melko tutuiksi. Merkittävimmät erot vastauksissa yhdistyivät vastaajien koulutustaustaan ja puoluekannatukseen. Peruskoulutuksen suorittaneista 58 prosenttia piti kuvattuja kehityskulkuja erittäin tai melko tuttuina, kun akateemisen koulutuksen suorittaneilla vastaava osuus oli 82 prosenttia. Tutuimpana ekologista jälleenrakennusta pitivät vihreiden (33 % erittäin tuttu), vasemmistoliiton (31 % erittäin tuttu), ja RKP:n (22 % erittäin tuttu) kannattajat, kun muiden puolueiden kannattajien kohdalla vastaava luku oli 15–16 prosenttia. Äänestämättä jättävien joukossa lähes puolelle (47 %) kehityskulut ovat vähän tai ei lainkaan tuttuja.

Vastaajista 41 prosenttia arvioi ekologisen jälleenrakennuksen kehityskulkujen vaikuttavan paljon omaan elämäänsä. Kenties yllättäen vaikutukset omaan elämään arvioi vähäisiksi tai olemattomiksi yli puolet (52 %). Vaikutusten kokemuksessa oli kuitenkin merkittäviä eroja puoluekannatuksen näkökulmasta. Kaksi kolmasosaa vihreiden ja yli puolet vasemmistoliiton kannattajista kokee ekologisen jälleenrakennuksen vaikuttavan paljon omaan elämään, kun perussuomalaisten kannattajista vain 27 prosenttia kokee samoin. Kokoomuksen ja keskustan kannattajilla luku on 38 prosenttia, SDP:n kannattajilla 46 prosenttia.

Vastaajista 34 prosenttia arvioi voivansa itse vaikuttaa erittäin tai melko paljon ekologisen jälleenrakennuksen kehityskulkuihin. Osuus on lähes kaksi kertaa suurempi kuin muiden megatrendien kohdalla. Lisäksi vain kahdeksan prosentin mielestä ekologiseen jälleenrakennukseen ei voi vaikuttaa lainkaan, kun muissa megatrendeissä osuus on noin neljännes vastaajista. Toisaalta, kun lasketaan mukaan ne, jotka arvioivat omat vaikutusmahdollisuudet vähäisiksi, on osuus jo yli puolet (61 % vähän tai ei lainkaan).

Näkemykset ekologisesta jälleenrakennuksesta vaihtelevat paljon

Useampi kuin kaksi kolmesta (69 %) arvioi, että Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire -megatrendin kehityskulut vastaavat hyvin omaa näkemystä. Viidennes arvioi niiden vastaavan huonosti omaa näkemystä. Kehityskuluista ollaan siis keskimäärin melko samaa mieltä. Tämän megatrendin kohdalla vaihtelu näkemyksissä oli kuitenkin todella suurta. Vihreiden ja vasemmiston kannattajista lähes kaikkien (92 % vihreät, 88 % vasemmistoliitto) mielestä esitetty kuvaus kehityskuluista vastaa hyvin omaa näkemystä, kun taas perussuomalaisten kannattajien keskuudessa osuus on 43 prosenttia. Ylipäätään ekologinen jälleenrakennus -megatrendi vastaa parhaiten naisten, akateemisten, vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajien omaa näkemystä, heikoimmin miesten, perussuomalaisten kannattajien sekä niiden näkemystä, jotka eivät äänestäisi vaaleissa.

Suurin syy sille, että kuvattujen kehityskulkujen ei nähty vastaavan omia näkemyksiä oli se, että Suomen rooli nähtiin mitättömänä tai muutosten ei nähty koskevan Suomea. Toinen yleinen peruste oli se, että kehityskulut nähtiin vouhotuksena, liioitteluna ja poliittisena tai aatteellisena propagandana. Osa oli myös sitä mieltä, että kehityskulkuihin ei voi vaikuttaa tai ihmisen toimilla ei ole mitään kytköstä niihin.

Päijät-Hämeessä koetaan eniten, että voidaan itse vaikuttaa ekologiseen kestävyyskriisiin

Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire -megatrendi tunnetaan muuta maata heikommin Kainuussa, Kymenlaaksossa, Satakunnassa ja Etelä-Savossa. Kainuussa on vähiten niitä, joille nämä kehityskulut ovat erittäin tuttuja (9 %). Etelä-Pohjanmaalla on eniten vastaajia (65 prosenttia), jotka kokevat, että ekologinen kestävyyskriisi vaikuttaa heidän elämäänsä vain vähän tai ei lainkaan. Päijät-Hämeessä omat vaikutusmahdollisuudet megatrendiin arvioidaan muuta maata paremmaksi. 40 prosenttia arvioi voivansa vaikuttaa melko tai erittäin paljon ekologisen jälleenrakennuksen megatrendiin, mikä poikkeaa positiivisesti koko maan tuloksista (34 %). Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Satakunnassa ekologista kestävyyskriisiä kuvaava megatrendi vastaa huonommin omaa näkemystä kuin muualla maassa (kuva III.4). Satakuntalaisista vain reilu puolet (53 %) arvioi megatrendin vastaavan omaa näkemystä ja suhteellisen moni (28 %) ei osaa arvioida sen vastaavuutta omaan näkemykseen, mikä on reilusti enemmän kuin koko väestössä keskimäärin (11 %).

Isoimmat erot pääkaupunkiseudun ja taajaan asuttujen kuntien välillä

Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire -megatrendin tuttuudessa isoimmat erot ovat pääkaupunkiseudun ja taajaan asuttujen kuntien välillä. Pääkaupunkiseudun kunnissa asuvista 73 prosentille nämä kehityskulut ovat melko tai erittäin tuttuja, taajaan asutuissa kunnissa 62 prosentille. Megatrendin koetaan vaikuttavan omaan elämään eniten pääkaupunkiseudulla ja vähiten taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Omat vaikutusmahdollisuudet ekologisen jälleenrakennuksen kehityskulkuihin arvioidaan pääkaupunkiseudulla paremmiksi (39 %) kuin taajaan asutuissa kunnissa (29 %). 73 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista kokee, että megatrendi vastaa melko tai erittäin hyvin omaa näkemystä. Taajaan asutuissa kunnissa tätä mieltä on vain 61 prosenttia kansalaisista.

3. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu

Megatrendin kuvaus kyselyssä:

”Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu. Suomalaiset on tulevaisuudessa entistä vaikeampi niputtaa yhteen ryhmään. Samalla vastakkainasettelut eri ihmisryhmien välillä kasvavat.

Väestörakenne muuttuu pidentyneiden elinikien ja alhaisen syntyvyyden takia. Väestö keskittyy maantieteellisesti. Paine muuttoliikkeisiin lisääntyy globaalisti, minkä vaikutukset saattavat näkyä Suomessakin.”

Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen on megatrendeistä tutuin

Jos megatrendit yleisesti tunnetaan vähintään kohtalaisesti, voi tämän megatrendin kohdalla todeta, että se tunnetaan jopa hyvin. Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu -megatrendin nimittäin arvioi itselleen tutuksi 77 prosenttia vastaajista, ja vain kolme prosenttia vastaajista ei pidä sitä itselleen lainkaan tuttuna. Tuttuuden kokemuksessa ei ole valtavia eroja eri ryhmien välillä. Suurimmat erot liittyvät tässäkin koulutustaustaan ja äänestämiseen tai äänestämättä jättämiseen. Peruskoulutuksen suorittaneista 66 prosenttia ja akateemisista 91 prosenttia kokivat ikääntymisen ja monimuotoistumisen kehityskulut erittäin tai melko tutuiksi. Äänestämättä jättävistä puolestaan vain 46 prosenttia koki nämä kehityskulut erittäin tai melko tutuiksi.

Väestön ikääntyminen tunnetaan myös jonkin verran tasaisemmin kuin muut megatrendit: erot puolueiden kannattajien välillä eivät ole niin suuria kuin esimerkiksi ekologisen jälleenrakennuksen kohdalla. Voisi siis ajatella, että mitä tutumpi megatrendi on ylipäätään, sen tasaisemmin tuttuuden kokemus on jakautunut eri ihmisryhmien kesken.

Vain nuoret kokevat voivansa vaikuttaa väestön ikääntymiseen ja monimuotoistumiseen – eivätkä hekään kovin paljoa

Selkeä enemmistö kaikista vastaajista on sitä mieltä, että ei itse voi juurikaan vaikuttaa väestön ikääntymisen ja monimuotoistumiseen (77 % vastaajista). Alle viidennes (19 %) vastaajista arvioi voivansa itse vaikuttaa erittäin tai melko paljon. Poikkeuksen tähän muodostavat nuoret ja nuoret aikuiset: 15–24-vuotiaista reilu kolmannes ja 25–34-vuotiaistakin 30 prosenttia arvioi omat vaikutusmahdollisuudet hyviksi, kun yli 65-vuotiaista enää 12 prosenttia on sitä mieltä.

Megatrendit ovat toki kaikki suuria yhteiskunnallisia ja globaaleja muutosilmiöitä, joihin vaikuttaminen on määritelmällisestikin vaikeaa, kun kyse on hitaasti ja paikoin vääjäämättömän tuntuisesti etenevistä asioista. Väestörakenteen muutos on hidasta ja siihen vaikuttaa lähinnä eliniät, syntyvyys ja maahanmuutto. Näihin puolestaan vaikuttavat mm. poliittiset päätökset, yksilöiden päätökset ja elintavat. Sekä yleinen yhteiskunnallinen ilmapiiri. Tämän valossa nuoret poikkeavana ryhmänä on helppo ymmärtää: heillä on esimerkiksi muuta väestöä tosiasiallisempi mahdollisuus saada lapsia. Nuoret suhtautuvat myös muuta väestöä suopeammin maahanmuuttoon (Avonius & Kestilä-Kekkonen 2018, 92). Samalla on todettava, että maahanmuuttoon ja väestön monimuotoistumiseen liittyviä asenteiden kirjoja tunnetaan Suomessa melko huonosti (Avonius & Kestilä-Kekkonen 2018, 84).

Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen ei ainakaan kyselyssä esitettyjen kysymysten kohdalla polarisoinut vastaajia niin voimakkaasti kuin jotkut muut megatrendit. Vastaajat olivat siis taustasta riippumatta samanmielisempiä tämän megatrendin kohdalla, varsinkin ekologiseen jälleenrakennukseen verrattuna. Erityisesti tämä näkyy siinä, miten yhdenmukaisesti eri ryhmät kokivat megatrendin vaikutuksen omaan elämään. Lisäksi puoluetaustasta lähes riippumatta hieman alle puolet vastaajista on sitä mieltä, että väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen vaikuttaa paljon heidän elämäänsä, kun taas yli puolelle vastaajista vaikutus on vähäinen tai olematon. Poikkeuksena ovat ne, jotka eivät äänestäisi: heistä vain neljänneksen mielestä väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen vaikuttaa paljon heidän omaan elämäänsä. 

Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen vaikuttaa elämään vähiten Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa

Vaikka väestön ikääntymisen ja monimuotoistumisen megatrendi tunnetaan Suomessa yleisesti hyvin, osoittaa alueellinen tarkastelu, että Pohjois-Pohjanmaalla asuville se on keskimääräistä vähemmän tuttu. Megatrendin vaikutus omaan elämään koetaan muuta maata huomattavasti vähäisemmäksi Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa. Kuten ekologisen kriisin kohdalla, myös väestöön liittyen Päijät-Hämeessä nähdään omat vaikutusmahdollisuudet muita maakuntia paremmiksi. Neljännes (25 %) Päijät-Hämeen vastaajista kokee voivansa itse vaikuttaa erittäin tai melko paljon myös tähän megatrendiin. Kuten koko maassa, myös maakunnittain tarkasteltuna megatrendi vastaa melko hyvin kansalaisten omaa näkemystä eivätkä vastaukset vaihtele merkittävästi eri maakunnissa.

Tuloksia voidaan peilata maakuntien alueellisiin piirteisiin kuten väestön ikärakenteeseen, mutta tämän aineiston pohjalta ei ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä tuloksiin vaikuttavista syistä (lue lisää eri alueiden väestökehityksestä esim. MDI:n uudesta väestöennusteesta). Alueiden väestörakenteen näkökulmasta on kuitenkin kiinnostavaa havaita, että Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa, jossa megatrendin arvioidaan vaikuttavan elämään vähiten, yli 65 vuotta täyttäneiden osuus (27 %) on huomattavasti korkeampi kuin Uudellamaalla (18 %), jossa taas megatrendin vaikutus arvioidaan suurimmaksi. Pohjois-Pohjanmaalla, jossa megatrendi tunnetaan huonoiten, yli 65-vuotiaita on viidesosa (20 %) maakunnan asukkaista, eli vain pari prosenttia vähemmän kuin koko maassa. Jos taas väestön monimuotoistumisen yhtenä piirteenä tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten osuutta väestöstä, erottuu Uusimaa (14 %) selvästi muista maakunnista, sillä niissä vastaava osuus on enimmilläänkin kahdeksan prosenttia. (Tilastokeskus, Väestörakenne 2019.) On kuitenkin huomioitava, että megatrendin kuvaamassa väestön monimuotoistumisessa ei ole kyse vain väestön rakenteesta ja taustoista, vaan esimerkiksi myös työelämästä, asenteista ja näkemyksistä. Niiden perusteella suomalaisia on tulevaisuudessa entistä vaikeampi niputtaa yhteen ryhmään. Moninaistumisen alueellisten piirteiden tarkastelu edellyttää siksi useiden eri indikaattoreiden moniulotteista analyysia.

Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu -megatrendin tuttuudessa ei ole yhtä suuria eroja eri kuntatyyppien välillä kuin mitä ekologisen jälleenrakennuksen suhteen. Myös tämän megatrendin koetaan vaikuttavan pääkaupunkiseudulla omaan elämään enemmän kuin muun tyyppisissä kunnissa. Noin puolet (51 %) pääkaupunkiseudulla arvioi sen vaikuttavan elämään paljon tai erittäin paljon, kun muun tyyppisissä kunnissa vastaava osuus on alle 40 prosenttia. Taajaan asutuissa kunnissa omia vaikutusmahdollisuuksia väestöön liittyviin kehityskulkuihin pidetään muita vähäisempinä. Pääkaupunkiseudulla näkemykset jakaantuvat eniten, sillä lähes yhtä suuri osa vastaajista kokee voivansa vaikuttaa vähintään melko paljon (24 %) kuin ei lainkaan (27 %). Megatrendi vastaa eniten pääkaupunkiseudulla asuvien näkemystä kehityksestä (79 %) ja vähiten taajan asutuissa kunnissa asuvien (71 %).

4. Verkostomainen valta voimistuu

Megatrendin kuvaus kyselyssä:

”Verkostomainen valta voimistuu. Maailman valtasuhteet ovat muutoksessa samoin kuin vallankäytön muodot. Demokratiaa haastavat vallan keskittämistä ja autoritäärisyyttä korostavat liikkeet ja johtajat.

Valtioiden lisäksi myös muut toimijat, kuten yritykset, lobbaajat, ajatushautomot, kansainväliset instituutiot ja kaupungit ovat merkittävässä roolissa. Sosiaalinen media luo nopeasti eri asioita ajavia liikkeitä. Valeinformaatiota ja mielipidevaikuttamista käytetään hämmennyksen ja eripuran luomiseen.”

Verkostomaisen vallan voimistuminen on tuttu megatrendi, mutta sen ei koeta vaikuttavan omaan elämään

Verkostomainen valta voimistuu -megatrendin arvioi itselleen tutuksi 67 prosenttia vastaajista, mikä on linjassa muiden megatrendien kanssa. Ei lainkaan tai vain vähän tuttuna itselleen sitä pitää 28 prosenttia, mikä on myös megatrendien keskitasoa. Sen sijaan verkostomaisen vallan voimistumisen vaikutukset omaan elämään koetaan megatrendeistä vähäisimmäksi. Jopa 58 prosenttia kokee vaikutukset vähäisiksi tai olemattomiksi, ja vain 34 prosenttia kokee megatrendin vaikuttavan omaan elämään paljon. Vain nuoret kokevat, että verkostomaisen vallan voimistuminen vaikuttaa heidän elämäänsä edes jonkin verran: alle 35-vuotiaista noin puolet, mutta yli 50-vuotiaista vain neljännes on tätä mieltä.

Selkeä enemmistö (73 %) kokee, että voi vaikuttaa verkostomaisen vallan voimistumiseen vain vähän tai ei lainkaan. Vain viidennes kaikista vastaajista arvioi voivansa itse vaikuttaa näihin kehityskulkuihin paljon. Varsinkin vanhemman väestön keskuudessa vaikutusmahdollisuudet nähtiin pieninä: jopa 85 prosenttia yli 65-vuotiaista ja 83 prosenttia 50–64-vuotiaista kokee, että ei voi itse vaikuttaa verkostomaisen vallan voimistumiseen. Nuorten lisäksi vaikutusmahdollisuutensa parhaaksi näkevät Liike Nytin, KD:n ja RKP:n kannattajat, joista noin neljä kymmenestä kokee voivansa vaikuttaa näihin kehityskulkuihin erittäin tai melko paljon. Keskustan kannattajista puolestaan noin yhdeksän kymmenestä ja kokoomuksen kannattajista kahdeksan kymmenestä kokee, että voi vaikuttaa niihin vähän tai ei lainkaan.

Verkostomaisen vallan voimistumisesta ei olla kovasti eri mieltä

Verkostomaisen vallan voimistumiseen ei liity suurta epäilevyyttä eikä valtavia näkemyseroja eri ihmisryhmien välillä. Kaikista vastaajista 69 prosenttia arvioi, että tämän megatrendin kehityskulut vastaavat hyvin omaa näkemystä. Lähes viidennes arvioi niiden vastaavan huonosti omaa näkemystä. Selkeästi suurimman poikkeuksen muodostavat ne, jotka eivät äänestäisi: heistä vain 44 prosentin mielestä kehityskulut vastaavat hyvin omaa näkemystä. Lisäksi jopa 31 prosenttia äänestämättä jättävistä ei osannut sanoa, vastaavatko kehityskulut omaa näkemystä (kaikkien vastaajien kohdalla 14 %). Puoluekannatuksen näkökulmasta verkostomainen valta voimistuu -megatrendi vastaa parhaiten vasemmistoliiton ja vihreiden, mutta heikoimmin perussuomalaisten tukijoiden näkemystä.

Moni kehityskulkujen kanssa eri mieltä oleva kirjoitti uskovansa ihmisten oppivan toimimaan paremmin valeinformaation ja erilaisten vaikuttamisen tapojen kanssa, ja että demokratia vain vahvistuu vastoinkäymisistä. Vastauksissa toistui myös kritiikki sosiaalisen median yhtiöitä kohtaan ja toivomus tiukemmalle säätelylle. Osa eri mieltä olevista puolestaan koki kuvatut kehityskulut liioiteltuina.

Verkostomaisen vallan voimistumisen koetaan vaikuttavan elämään eniten Pirkanmaalla

Verkostomainen valta voimistuu -megatrendi tunnetaan muuta maata hieman heikommin Etelä-Savossa, jossa siihen liittyvät kehityskulut ovat melko tai erittäin tuttuja vain 58 prosentille vastaajista (vrt. koko maa 67 %). Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Satakunnassa megatrendin vaikutus omaan elämään koetaan muuta maata vähäisemmäksi. Selkeä enemmistö kansalaisista kaikissa maakunnissa arvioi omat vaikutusmahdollisuudet verkostomaisen vallan voimistumiseen vähäisiksi tai olemattomiksi eikä maakuntien välillä ole merkittäviä eroja. Kuten ekologisen kestävyyskriisin suhteen, myös verkostomaisen vallan megatrendin suhteen on Pohjois-Savossa eniten niitä (26 %), joiden mielestä megatrendi vastaa huonosti omaa näkemystä. Satakunnassa lähes kolmasosa (29 %) ei osaa sanoa, vastaavatko kehityskulut omaa näkemystä, mikä on yli puolet enemmän kuin koko väestön tasolla tarkasteltuna (14 %).

Pääkaupunkiseudun kunnissa verkostomaiseen valtaan liittyvät kehityskulut tuntee melko hyvin tai hyvin 74 prosenttia vastaajista ja muun tyyppisissä kunnissa 65–67 prosenttia vastaajista. Kuten edellä tarkasteltujen megatrendien suhteen, myös tämän kehityskulun koetaan vaikuttavan omaan elämään eniten pääkaupunkiseudun kunnissa (44 % melko tai erittäin paljon) ja vähiten taajaan asutuissa kunnissa (25 % melko tai erittäin paljon). Taajaan asutuissa kunnissa megatrendin vaikutus omaan elämään arvioidaan vähäisimmäksi, sillä noin neljännes (26 %) ei tunnista sillä olevan lainkaan vaikutusta omaan elämään.

5. Teknologia sulautuu kaikkeen

Megatrendin kuvaus kyselyssä:

”Teknologia sulautuu kaikkeen. Teknologia vaikuttaa enenevässä määrin ihmisten arkipäivään ja yhteiskunnan rakenteisiin. Varsinkin digitalisaatio kehittyy nopeasti ja uusia järjestelmiä otetaan koko ajan käyttöön.

Tekoälyn, 5G:n sekä geenitekniikan kaltaiset teknologiat herättävät paljon toivoa erilaisten ongelmien ratkaisemisesta. Samalla on herännyt huolia digitaalisesta eriarvoisuudesta, datan käytön eettisyydestä ja uusien teknologioiden riskeistä.”

Teknologian kehityskulut vaikuttavat omaan elämään eniten, mutta silti yllättävän vähän

Teknologia sulautuu kaikkeen–megatrendin arvioi itselleen tutuksi 64 prosenttia vastaajista. Teknologia koetaan selvästi vähemmän tutuksi kuin väestön ikääntymisen ja monimuotoisuuden kehityskulut (77 %), mutta kuitenkin hitusen tutummaksi kuin talouden kehityskulut (61 %). Ei lainkaan tai vain vähän tuttuna teknologia-megatrendiä pitää peräti kolmannes. Teknologia sulautuu kaikkeen -megatrendi on tutuin akateemisesti koulutetuille (84 %) sekä vasemmistoliiton (77 %) tai vihreiden (74 %) kannattajille. Selvästi vähemmän tuttuna teknologia-megatrendiä pitävät peruskoulutetut (50 %) ja keskustan kannattajat (59 %). Ikä ei vaikuttanut valtavasti siihen, miten tuttuna vastaaja piti teknologia-megatrendiä: 15–24-vuotiaista 66 prosenttia ja yli 65-vuotiaistakin 61 prosenttia koki kehityskulut erittäin tai melko tutuiksi.

Teknologiaan liittyvien kehityskulkujen koetaan vaikuttavan omaan elämään enemmän kuin muut kyselyssä kuvatut kehityskulut. Vastaajista vajaa puolet (46 %) on sitä mieltä, että teknologian sulautuminen kaikkeen vaikuttaa omaan elämään paljon, mikä on selvästi enemmän kuin esimerkiksi verkostomaisen vallan vaikutus omaan elämään (34 %). Silti teknologiaan liittyvien kehityskulkujen vaikutukset omaan elämään arvioi vähäisiksi tai olemattomiksi lähes puolet (48 %) vastaajista. Tämä on hieman yllättävää: voisi ajatella, että juuri teknologian kehityskulut olisivat läsnä ihmisten arjessa, kulutuksessa ja ajatuksissa tämän päivän pitkälle digitalisoituneessa yhteiskunnassa.

Teknologian kehityskulkujen vaikutukset omaan elämään kokevat suurimpana 15–24-vuotiaat ja 25–34-vuotiaat (molemmat 59 %), akateemiset (57 %) sekä vasemmistoliiton (62 %), Liike Nytin (59 %) tai vihreiden kannattajat (58 %). Selkeästi vähiten omaan elämään vaikuttavaksi ne nähtiin äänestämättä jättävien parissa, joista vain 30 prosenttia on sitä mieltä, että teknologian kehityskulut vaikuttavat omaan elämään paljon.

Teknologian kehityskulkuihin ei koeta voitavan vaikuttaa

Kuten muidenkin megatrendien kohdalla, koetaan vaikuttamismahdollisuudet teknologian kehityskulkuihin kovin vähäisiksi. Vain vajaa viidennes (19 %) arvioi voivansa itse vaikuttaa erittäin tai melko paljon teknologia-megatrendin kehityskulkuihin. Jopa kolme neljästä (75 %) arvioi omat vaikutusmahdollisuudet vähäisiksi tai olemattomiksi.

Erityisen vähäiseksi vaikuttamisen mahdollisuus nähtiin ikäihmisten parissa: vain kahdeksan prosenttia yli 65-vuotiaista vastaajista koki voivansa vaikuttaa teknologian kehityskulkuihin paljon tai erittäin paljon. Vanhemmat vastaajat kuitenkin kokivat näiden kehityskulkujen vaikuttavan omaan elämään: 36 prosenttia yli 65-vuotiaista on sitä mieltä, että teknologia-megatrendi vaikuttaa heidän elämäänsä erittäin tai melko paljon. On tavallaan traagista, että niin moni kokee teknologian vaikuttavan elämäänsä, muttei koe voivansa vaikuttaa sen kehityskulkuihin. Tämä ero koskee tosin kaikkia muitakin megatrendejä. Teknologian kohdalla erityisen vähäisenä omat vaikutusmahdollisuudet kokivat ne vastaajat, jotka kokevat tulevansa toimeen huonommin: heikoiten toimeentulevista jopa 39 prosenttia kokee, ettei voi lainkaan vaikuttaa mainittuihin kehityskulkuihin, kun kaikista vastaajista ainoastaan 27 prosenttia kokee samoin.

Puoluekannatusta tarkastellessa teknologiaan liittyvien kehityskulkujen kohdalla esiintyy kiinnostava poikkeama: siinä missä vihreiden tai vasemmistoliiton kannattajat kokevat voivansa vaikuttaa muihin megatrendeihin huomattavasti keskivertovastaajaa enemmän, ei tämä päde teknologian kohdalla. Vasemmistoliiton kannattajat kokevat jopa voivansa vaikuttaa teknologian kehityskulkuihin hieman vähemmän kuin vastaajat keskimäärin. Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kannattajat sen sijaan kokevat voivansa vaikuttaa teknologian kehityskulkuihin todella paljon keskivertovastaajaa enemmän: jopa 48 prosenttia Liike Nytin kannattajista ja 36 prosenttia KD:n kannattajista kokee voivansa vaikuttaa kuvattuihin teknologian kehityskulkuihin erittäin tai melko paljon, kun vain 19 prosenttia kaikista vastaajista kokee samoin.

Teknologian kehityskuluista ei olla kovasti eri mieltä

Siinä missä varsinkin ekologinen jälleenrakennus ja jossain määrin talouden kehityskulut jakavat vastaajien näkemyksiä voimakkaasti, ei teknologian kohdalla synny valtavia eroja. Hieman harvempi kuin kolme neljästä (72 %) arvioi, että teknologia sulautuu kaikkeen -megatrendin kehityskulut vastaavat hyvin omaa näkemystä. Harvempi kuin joka viides (15 %) arvioi niiden vastaavan huonosti omaa näkemystä. Näkemyserot eivät varsinkaan liity vastaajan sukupuoleen, ikään, asuinpaikkaan tai koulutustaustaan: näissä eri ryhmissä oltiin melko johdonmukaisesti samaa mieltä kyselyssä olevan kuvauksen kanssa.

Erot näkemyksissä liittyvät jälleen kerran puoluekannatukseen ja äänestyskäyttäytymiseen: kyselyssä olevan kuvauksen koki melko tai erittäin huonosti omaa käsitystä vastaavaksi neljännes (25 %) perussuomalaisten kannattajista ja noin viidennes (21 %) äänestämättä jättävistä. Parhaiten omaa käsitystä vastaavaksi kuvauksen kokivat vihreiden, KD:n, kokoomuksen, vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajat.

Moni perusteli eroavaa näkemystään kehityskuluista sillä, että näkee teknologiaan liittyvän monia uhkia, kehityksen olevan aivan liian nopeaa ja teknologiaa olevan liikaa käytössä. Usea myös totesi, että ei osaa arvioida kehityskulkuja, ne eivät kiinnosta tai ei itse halua käyttää uutta teknologiaa. Osa piti kehityskulkuja liioiteltuina ja muiden asioiden olevan merkityksellisempiä sekä näki teknologiassa paljon mahdollisuuksia ja uskoi ongelmien korjaantuvan.

Maaseutumaisissa kunnissa teknologian kehityskulut ovat vähemmän tuttuja kuin muualla

Teknologian kehitykseen liittyvät kehityskulut tunnetaan Helsinki-Uudellamaalla hieman muuta maata paremmin, ja siellä asuvat arvioivat näiden kehityskulkujen vaikuttavan omaan elämään muita maakuntia enemmän. Kainuussa teknologiaan liittyvien kehityskulkujen tuntemus on alhaisinta, sillä vain reilu puolet kainuulaisista (55 %) pitää niitä melko tai erittäin tuttuina. Kehityskulkujen arvioidaan vaikuttavan omaan elämään muuta maata vähemmän Etelä-Savossa, Kainuussa ja Lapissa. Kaikissa maakunnissa Teknologia sulautuu kaikkeen -megatrendi vastaa keskimäärin melko hyvin omaa näkemystä eikä vastauksissa ole merkittäviä eroja maakuntien välillä.

Pääkaupunkiseudun kunnissa 71 prosenttia tuntee teknologian tulevaisuuteen liittyvät kehityskulut vähintäänkin melko hyvin. Heikoiten megatrendi tunnetaan maaseutumaisissa kunnissa, jossa 60 prosenttia tuntee vähintään melko hyvin. Megatrendin vaikutus omaan elämän koetaan suurimmaksi pääkaupunkiseudun kunnissa ja vähäisimmäksi maaseutumaisissa kunnissa. Pääkaupunkiseudulla asuvista neljäsosa (24 %) arvioi omat vaikutusmahdollisuutensa megatrendiin melko tai erittäin hyviksi, mikä on enemmän kuin muun tyyppisissä kunnissa. Taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa harvempi kuin joka kuudes (15–16 %) kokee omat vaikutusmahdollisuutensa hyviksi. Pääkaupunkiseudulla megatrendi vastaa hieman paremmin omaa näkemystä kuin muun tyyppisissä kunnissa.

6. Talousjärjestelmä etsii suuntaansa

Megatrendin kuvaus kyselyssä:

”Talousjärjestelmä etsii suuntaansa. Talouteen kohdistuu yhä voimakkaampia muutospaineita johtuen erityisesti eriarvoisuuden kasvusta ja ekologisesta kestävyyskriisistä.

Vauraus keskittyy, talouskasvu tapahtuu maapallon kustannuksella ja talous ei tuota hyvinvointia entiseen malliin. Uudistamisen tarpeesta on kasvava yksimielisyys, mutta näkemykset sen laajuudesta vaihtelevat.”

Talouden muutosilmiöt vaikuttavat varsinkin nuorten ja heikommin toimeentulevien elämään

Talousjärjestelmä etsii suuntaansa -–megatrendi koettiin megatrendeistä vähiten tutuksi. Siinä missä väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen -megatrendin tutuksi koki 77 prosenttia vastaajista, vain 61 prosenttia kokee talous-megatrendin tutuksi. Ei lainkaan tai vain vähän tuttuna itselleen sitä pitää peräti kolmannes (33 %). Tutuimmaksi talous-megatrendin kokevat akateemiset sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Vähiten tutuksi sen kokevat peruskoulutetut, äänestämättä jättävät sekä alle 25-vuotiaat. Tämä on ainoa megatrendi, jonka 15–24-vuotiaat kokivat keskimääräistä vähemmän tutuksi. Siinä missä väestön ikääntymisen ja monimuotoistumisen koki vain vähän tai ei lainkaan tutuksi 24 prosenttia alle 25-vuotiaista, on talousjärjestelmän kohdalla luku jo 41 prosenttia.

Kokonaisuudessaan tarkasteltuna kyselyssä kuvattujen talouteen liittyvien kehityskulkujen vaikutusta omaan elämään ei koeta järin suureksi. Hieman harvempi kuin neljä kymmenestä (38 %) kokee, että kehityskulut vaikuttavat omaan elämään paljon. Vähäisiksi tai olemattomaksi vaikutukset koki yli puolet (53 %) vastaajista. Kehityskulkujen vaikutukset koetaan kuitenkin varsin eri tavoin vastaajan taustasta riippuen. Nuoret 15–34-vuotiaat ovat muita vastaajia vahvemmin sitä mieltä, että Talousjärjestelmä etsii suuntaansa -megatrendi vaikuttaa omaan elämään ja siihen voi myös vaikuttaa. Yli 50-vuotiaat arvioivat omat vaikutusmahdollisuudet selvästi vähäisemmiksi. Jopa 56 prosenttia 25–34-vuotiaista ja 55 prosenttia alle 25-vuotiaista kokee tämän megatrendin kehityskulkujen vaikuttavan omaan elämään erittäin tai melko paljon. Sen sijaan yli 65-vuotiaista vain 23 prosenttia ja 50–64-vuotiaistakin 32 prosenttia kokee samoin.

Suurimmat erot liittyvät kuitenkin puoluetaustaan ja äänestyskäyttäytymiseen. Äänestämättä jättävistä keskimääräistä huomattavasti harvempi – vain 24 prosenttia – kokee tämän megatrendin vaikuttavan omaan elämään erittäin tai melko paljon. Puolueiden kannattajista vähiten vaikutusta omaan elämään kokevat kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat. Liike Nytin kannattajista 64 prosenttia ja vasemmistoliiton kannattajista 60 prosenttia sitä vastoin kokee talouteen liittyvien kehityskulkujen vaikuttavan elämäänsä melko tai erittäin paljon. Koettuun toimeentuloon liittyy kiinnostava yksityiskohta: muiden megatrendien kohdalla heikommin toimeentulevat näkevät vaikutuksen omaan elämään suurin piirtein samana tai hieman vähäisempänä kuin parhaiten toimeentulevat. Talous-megatrendin kohdalla toimeentulo vaikuttaa kuitenkin niin päin, että parhaiten toimeentulevat sijaan kokevat vaikutukset muita vähäisemmiksi.

Talouden kehityskulkuihin ei koeta voitavan vaikuttaa

Vaikutusmahdollisuudet talouden kehityskulkuihin koetaan megatrendeistä vähäisimmiksi. Siinä missä 34 prosenttia vastaajista näki voivansa vaikuttaa ekologiseen jälleenrakennukseen, vain 17 prosenttia kokee samoin talousjärjestelmän muutoksiin liittyen. Useampi kuin kolme neljästä (76 %) arvioi omat vaikutusmahdollisuudet talouden kehityskulkuihin vähäisiksi tai olemattomiksi.

Talouden kehityskulkujen kohdalla ero nuorten ja iäkkäämpien vastaajien kokemuksessa vaikutusmahdollisuuksista korostui enemmän kuin muissa megatrendeissä. Vain seitsemän prosenttia yli 65-vuotiaista ja yhdeksän prosenttia 50–64-vuotiaista koki voivansa vaikuttaa talous-megatrendin kehityskulkuihin erittäin tai melko paljon, kun 15–24-vuotiaista vastaajista näin koki 35 prosenttia ja 25–34-vuotiaistakin 32 prosenttia. Puolueiden kannattajista eniten vaikutusmahdollisuuksia kokivat Liike Nytin ja KD:n kannattajat, vähiten keskustan, perussuomalaisten, kokoomuksen ja vihreiden kannattajat. Äänestämättä jättävistä vain yhdeksän prosenttia koki voivansa vaikuttaa erittäin tai melko paljon tämän megatrendin kehityskulkuihin.

Kuvatut talouden kehityskulut vastaavat suomalaisten näkemystä melko tasaisesti

Vastaajista 67 prosenttia arvioi, että Talousjärjestelmä etsii suuntaansa -megatrendin kehityskulut vastaavat hyvin omaa näkemystä. Harvempi kuin joka viides (17 %) arvioi niiden vastaavan huonosti omaa näkemystä. Asiaa ei tosin osaa arvioida peräti 15 prosenttia vastaajista. Eri vastaajaryhmien välillä ei ole nähtävissä valtavia eroja esimerkiksi iän, sukupuolen, asuinalueen tai koulutustaustan perusteella. Sen sijaan eri puolueiden kannattajien välillä eroja on nähtävissä siinä, miten hyvin kuvaus talouden kehityskuluista vastaa omaa näkemystä. Vasemmistoliiton kannattajat kokivat merkittävästi muiden puolueiden kannattajia enemmän, että esitetty kuvaus vastaa heidän näkemystään kehityskuluista: jopa 84 prosenttia heistä kokee kuvauksen vastaavan erittäin tai melko hyvin omaa näkemystään. Myös vihreiden ja Liike Nytin kannattajat kokivat kehityskulkujen vastaavan omaa näkemystään keskimääräistä paremmin. Huonoiten megatrendi vastasi RKP:n ja perussuomalaisten kannattajien sekä äänestämättä jättävien omaa näkemystä.

Moni eri mieltä oleva koki kehityskulkujen kuvauksia liian yksinkertaistavana tai liioiteltuna, osa myös aatteellisena. Moni uskoi kehityksen menevän parempaan ja esimerkiksi talouden kasvavan samalla kun luonnon tila paranee ja hyvinvointi kasvaa teknologian ja kestävämpien toimintamallien myötä. Osa oli eri mieltä vaurauden keskittymisestä ja eriarvoisuuden lisääntymisestä.

Lapissa vain harva kokee voivansa vaikuttaa talouden kehityskulkuihin

Talousjärjestelmä etsii suuntaansa -megatrendin maakuntakohtaisessa tarkastelussa erottuvat Satakunta (43 %) ja Etelä-Pohjanmaa (55 %), joissa kehityskulut tunnetaan muuta maata heikoimmin. Helsinki-Uudellamaalla asuvat kokevat talouden kehityskulkujen vaikuttavan omaan elämään enemmän kuin muissa maakunnissa ja Satakunnassa ja Etelä-Savossa asuvat vähemmän kuin muissa maakunnissa. Omat vaikutusmahdollisuudet megatrendiin nähdään Lapissa heikoimmiksi. Lapissa vain 11 prosenttia arvioi voivansa vaikuttaa megatrendiin melko tai erittäin paljon, 34 prosenttia ei tunnistanut vaikutusmahdollisuuksia lainkaan. Maakuntien välillä ei ole merkittäviä eroja sen suhteen, miten hyvin megatrendi vastaa omaa näkemystä.

Talous etsii suuntaansa -megatrendi tunnetaan samalla tavoin erityyppisissä kunnissa eikä pääkaupunkiseutu erotu samalla tavoin kuin muiden megatrendien kohdalla. Tämän kehityskulun arvioidaan kuitenkin vaikuttavan omaan elämään eniten pääkaupunkiseudulla, jossa lähes puolet (48 %) arvioi sen vaikuttavan melko tai erittäin paljon. Kaupunkimaisissa kunnissa vastaava osuus jää 36 prosenttiin ja taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa 32 prosenttiin. Kokemukset omista vaikutusmahdollisuuksista eroavat kuntatyypin mukaan. Pääkaupunkisedulla asuvista yli viidesosa (23 %) kokee voivansa itse vaikuttaa talouden megatrendiin, mutta taajaan asutuissa kunnissa näin kokee vain 12 prosenttia. Kuntatyyppien välillä on vain vähäisiä eroja siinä, miten kuvattu kehityskulku vastaa omaa näkemystä.

Lopuksi: Megatrendit ja tulevaisuuteen vaikuttaminen

Suomalaiset ovat Tulevaisuusbarometrin mukaan hyvin kiinnostuneita tulevaisuudesta ja suomalaiset myös uskovat, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Kun kysytään tarkemmin eri kehityskulkuihin vaikuttamisesta, usko mahdollisuuksiin on pienempi. Megatrendeihin on jo määritelmällisesti tietenkin vaikea vaikuttaa, mutta monet erilaiset kehityskulut tunnutaan otettavan annettuna tai ei välttämättä tiedetä, miten niihin vaikuttaa. Kiinnostavasti ympäristöasioiden kohdalla vaikuttaminen tuntuu tutuimmalta, luultavasti koska ympäristöaiheet ovat olleet otsikoissa ja keskusteluissa jo jonkin aikaa. Miten vaikuttamisen paikat ja mahdollisuudet saataisiin kansalaisille selvemmiksi myös esimerkiksi talouden, teknologian ja demokratian kehityksen suhteen?

Vaikka tulevaisuuksista voi olla monta mieltä, rakentavan keskustelun ja yhteisen tulevaisuuden rakentamisen kannalta on tärkeää, että ihmisillä on jaettu näkemys meneillään olevista suurista muutoksista. Megatrendeihin liittyvissä näkemyksissä suurimmat erot erilaisten asuinpaikkojen välillä eivät ole niinkään kaupunkien ja maaseudun välillä, vaan enemmän eroja näkyy pääkaupunkiseutu-Uusimaan ja taajaan asuttujen kuntien vastauksissa. Tästä herää kysymyksiä jatkopohdintaan: Millaisia vaikutuksia voi olla sillä, että pääkaupunkiseudulla asuvat kokevat oman vaikutusmahdollisuutensa megatrendeihin muita paremmaksi? Millaisilla toimilla voidaan vahvistaa kansalaisten kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksista ja toimijuudesta?

Entä miten voidaan laajentaa ja voimistaa rakentavaa tulevaisuuskeskustelua? Ylen teettämän kyselyn mukaan 60 prosenttia suomalaisista kokee yleisen keskustelukulttuurin muuttuneen huonompaan suuntaan (Yle 2020). Vielä useampi oli sitä mieltä, että jotkin näkemykset jäävät keskustelussa jyrätyiksi. Paremman tulevaisuuskeskustelun kannalta on tarpeen ymmärtää, missä suurimmat näkemyserot esimerkiksi megatrendien suhteen ovat. Yksi hyvä esimerkki tulevaisuuskeskustelun laajentamisesta ovat olleet valtioneuvoston kanslian yhteistyössä Erätauko-säätiön järjestämät tulevaisuusdialogit, joissa pyrittiin syventämään ymmärrystä sekä Suomen tulevaisuuden kannalta oleellisista kysymyksistä että eri taustoista tulevien ihmisten näkemyksistä tulevaisuuden suhteen.

Megatrendien perusteella voi sanoa, että tulevaisuus tulee olemaan toisenlainen. Mutta kun Tulevaisuusbarometrissa kysyttiin, minkä asioiden haluaisi nähdä toteutuvan tulevaisuudessa, vastauksissa korostui enemmän nykyhetken säilyttäminen kuin uuden luominen – suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointivaltion ja työpaikat. Reilu datan hyödyntäminen ja demokratian uudistaminen jäävät listan häntäpäähän. Kun ottaa huomioon nykyhetken haasteiden ja niiden vastaamiseksi tarvittavan muutoksen suuruuden, herää kysymys, onko meidän tarpeen pohtia muutosta myös arvojen ja ihanteiden tasolla? Sitran Sivistys+ hankkeessa viritellään juuri tätä keskustelua sivistyksen kattoteeman alla.

Tulevaisuuteen vaikuttaminen edellyttää nykyisten näkemysten haastamista, toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelemista ja nykyhetken tekojen miettimistä (kts. Dufva ym. 2021). Kun onnistuu haastamaan omia tulevaisuusoletuksiaan ja hahmottamaan arjen tasolla, millainen tulevaisuus voisi parhaimmillaan olla, on myös helpompaa nähdä mahdollisuuksia ja innostavia tulevaisuuksia erilaisissa kehityskuluissa. Omaa tulevaisuusajatteluaan ja muutoksen tekemisen taitojaan voi harjoittaa esimerkiksi Sitran Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmällä.

Lähteet

Avonius, M. & Kestilä-Kekkonen, E. (2018). Suomalaisten maltilliset ja kirjavat maahanmuuttoasenteet. Yhteiskuntapolitiikka 83:1, 84–95.

Dufva, M., Grabtchak, A., Ikäheimo, H., Lähdemäki-Pekkinen, J., Poussa, L. (2021). Vaikuta tulevaisuuteen. Haasta, kuvittele ja toimi. Sitran selvityksiä 174.

Tilastokeskus, Väestörakenne. Luettu 28.2.2021.

Yle (2020). Hyvin sanottu: väestöä edustava kvantitatiivinen tutkimus.