sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tiivistelmä
Web 3.0 on internetin kehitysvaihe, jonka tavoitteena on tarjota hajautettua päätöksentekoa ja kaupankäyntiä mahdollistavia palveluja.
Hajautetussa päätöksenteossa voidaan hyödyntää esimerkiksi hajautettuja itsenäisiä organisaatioita (DAO) ja kaupankäynnissä kryptovaluuttoja tai digitaalisia hallintatodistuksia (NFT), jotka tyypillisesti varmistetaan lohkoketjujen avulla. Web 1.0 viittaa internetin alkuaikoihin, jolloin verkkosivuja pystyi vain lukemaan ja web 2.0 internetin nykyiseen kehitysvaiheeseen, jossa vuorovaikutteiset verkkopalvelut ovat valtavirtaa.
Web 3.0 -kehitykseen liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta myös huolia ja vaaroja. Uusi internetin aikakausi voi mullistaa tapamme olla vuorovaikutuksessa toistemme ja maailman kanssa. Jotta kehityksen potentiaali nousee täyteen mittaansa ja toisaalta riskeihin osataan varautua riittävästi, tarvitaan lisää tietoa. Tarvitsemme myös hyvän näkymän siihen, miten kestävä käynnissä oleva kehityskulku on niin talouden, ympäristön kuin yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta. Pääsevätkö kaikki kehitykseen mukaan vai lisääkö web 3.0 eriarvoisuutta? Lisääkö web 3.0 rahanpesua ja rikollisuutta? Entä kuinka merkittävää on web 3.0-teknologioiden vaatima energiankulutus?
Tämä artikkelikokoelma avaa web 3.0-kehityksen ja siihen keskeisesti linkittyvien teknologioiden taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista ja ekologista kestävyyttä. Samalla se avaa tarkemmin erilaisia web 3.0-kehitykseen liittyviä ilmiöitä. Kokoelma koostuu kymmenestä tekstistä, joiden kirjoittajat ovat niin web 3.0-kehityksen kuin eri kestävyysteemojen asiantuntijoita.
Tuoko web 3.0 reilumman somen ja läpinäkyvyyttä demokratiaan?
Digijättien valta paisuu ja sosiaalisen median ongelmien lista on pitkä. Web 3.0 -teknologioihin perustuvat somepalvelut tarjoavat uusia vaihtoehtoja, joissa käyttäjille luvataan hallinta omiin tietoihinsa. Heikki Aura ja Jukka Vahti pohtivat, rakentaako web 3.0 meille uuden somen aikakauden.
Monet kriisit ja sosiaalinen media ovat heikentäneet demokratian tilaa. Joonas Leppäsen ja P-J Hyytiäisen kirjoituksessa mietitään, voisivatko lohkoketjuteknologiat muodostaa rappeutumisvaarassa olevalle demokratialle yhden pelastusrenkaan. Ainakin lohkoketjut voisivat tuoda vaalijärjestelmiin reippaasti lisää läpinäkyvyyttä.
Web 3.0 -kehityskulku on tuonut mukanaan uuden tavan organisoitua. Vanhoja malleja haastetaan hajautetuilla itsenäisillä organisaatioilla (DAO), jotka hyödyntävät lohkoketjuteknologiaa. Marja Konttisen ja Helena Mustikaisen mukaan DAO:t houkuttelevat uudenlaisella yhteisöllisyydellä, joustavuudella ja dynaamisuudella, mutta samalla ne ovat alttiita riskeille ja manipulaatiolle.
Kolmiulotteisten virtuaalimaailmojen kehityskulku on vasta alussa, mutta metaversumien odotetaan muuttavan yritysten toimintaa kuten internet aikanaan. Jotta metaversumi-kehityksestä saadaan parhaat hyödyt, tarvitaan sitä hyödyntäville yrityksille ja organisaatioille lisää strategista näkemystä, kirjoittavat Mika Ruokonen ja Paavo Ritala.
Ympäristön kannalta web 3.0 on hyvis ja pahis
Tulevaisuuden web 3.0-teknologiat voivat tarjota ratkaisuja moniin kestävyyshaasteisiin, mutta samalla ne kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja. Jotta uudet teknologiat voivat aidosti johdattaa meitä parempaan maailmaan, on niiden vaatimaa energiankulutusta sekä muita ympäristöhaittoja tarkasteltava systemaattisesti. Miten tulevaisuuden web 3.0 saadaan pysymään maapallon kantokyvyn rajoissa, kysyvät Lotta Toivonen ja Heidi Kalmari.
Voidaanko web 3.0-teknologioiden avulla ehkäistä haitallisia ympäristövaikutuksia ja edistää kiertotaloutta? Lohkoketjujen avulla yritykset voivat toteuttaa kunnianhimoisemmin yritysvastuutaan, sillä niiden avulla saadaan tarkempaa tietoa arvoketjujen todellisista ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista, kirjoittavat Mari Pantsar ja Kristo Lehtonen.
Lohkoketjuilla horjutetaan ja uudistetaan talouden rakenteita
Hajautetut rahoituspalvelut ovat viime vuosina kasvattaneet voimakkaasti suosiota. Lohkoketjujen päälle rakentunut uusi rahoitusmaailma houkuttelee niin ammattisijoittajia kuin huijareita ja rikollisia. Vaikka ongelmatkin ovat hypänneet silmille, voi uusi rahajärjestys silti olla täällä pysyvästi, kirjoittaa Thomas Brand.
Digitaalinen toimintaympäristö on käynnistänyt uuden luovan aikakauden, jossa taide ja sen instituutiot ovat täydellisessä muodonmuutoksessa. Web 3.0-teknologiat luovat luoville tekijöille mahdollisuuksia muotoilla uudelleen paitsi sisältöjään ja taidettaan myös sitä, miten töiden arvo, omistajuus, palkkiot ja niiden tuotannon riskien- ja voitonjako määritellään. Instituutioille, kuten museoille, tämä aika tarkoittaa koko konseptin luomista uudelleen, kirjoittavat Kimmo Levä ja Akseli Virtanen.
Kryptovaluutat tarjoavat houkuttelevan vaihtoehdon maille, jotka haluavat vapautua dollarin ylivallasta”. Voisivatko kryptot murtaa dollarin aseman ja olla pohjana uudelle talousjärjestelmälle? Tätä pohtivat kirjoituksessaan Alku Sirén ja Risto E.J. Penttilä.
Web 3.0 -teknologioita on opittu nopeasti hyödyntämään rahanpesussa ja rikollisuudessa, mutta kehityskulku voidaan saada kääntymään myös turvallisuutta ja luottamusta tukevaan suuntaan, kirjoittaa Patrik Elias Johansson. Sääntelyä tarvitaan, mutta kyse on myös siitä, kumpi osapuoli juoksee nopeammin – rosvot vai poliisi?
