Tiivistelmä

Terveydenhoito kohtaa parhaillaan sekä uhkien että mahdollisuuksien näkymän. Digitalisoituminen, uudet teknologiat ja terveysdata osoittavat hoitojen kehittymisen kannalta kohti valoisaa tulevaisuutta. Tulevaisuuden terveydenhoito kykenee ratkaisemaan yksilöllisesti ja ennaltaehkäisevästi aiemmin toivottomiksi luokittelemiamme sairauksia. Samalla edessämme piirtyy kuva nopeasti kasvavista hoidon kustannuksista, joihin yhteiskunnalla ei ole varaa.

Terveydenhuollon uhkakuvat voivat estää katseen kääntämistä kohti edessä aukeavia mahdollisuuksia. Suomalaisessa keskustelussa uhat korostuvat mahdollisuuksien sijaan. Monet maat ovat laatineet kansallisia strategioitaan, joilla on pyritty määrätietoisesti rakentamaan edellytyksiä mahdollisuuksiin tarttumiseksi, etenkin hyötymään kehityksestä myös taloudellisesti. Suomi ryhtyi tähän vuonna 2014 valmistuneen Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian myötä. Kolme hallitusta on omassa ohjelmassaan toteuttanut strategiaa.

Terveysalan kasvustrategian avulla pyrittiin ennen kaikkea tuomaan yhden suunnitelman ja yhteisen tekemisen alle hajallaan olevaa, koordinoimatonta terveysalan toimintaa. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut merkittävästi tämän jälkeen. Hyvinvointialueiden muodostaminen ja terveysdatan merkityksen nousu luovat hyvin erilaiset puitteet alan kasvua vahvistaville toimenpiteille.

Terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030 luo uuden tulevaisuuskuvan. Se on tarpeellinen, koska toimintaympäristön muutokset edellyttävät yhtä hallituskautta pidempää näköalaa tulevaisuuteen vaadittavien toimenpiteiden osalta. Merkittävä määrä terveysalan toimijoita osallistui vision laadintaprosessiin syksyllä 2022.

Visio nojaa Suomen mahdollisuuksiin kääntää hyvät digitalisoituneen terveydenhuollon ja terveysdatan hyödyntämisen valmiutemme käytännön hyödyiksi. Vision mukaan vuoteen 2030 tultaessa Suomi on uudistanut terveydenhuoltoaan kansainvälisenä edelläkävijänä terveysdata ja digitalisoituminen edellä.

Terveyspalvelumme ovat sekä yksilöllisiä että kustannustehokkaita. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito on saanut kasvavaa jalansijaa terveydenhuollon budjetissa suhteessa sairaanhoitoon.

Terveydenhuollon uudistaminen on synnyttänyt alalle uutta osaamista, joka on siivittänyt alan viennin, investoinnit ja yritysmäärän merkittävään kasvuun. Johtava asemamme EU:n terveysdata-aloitteiden toteutuksessa ja käytäntöön viejänä on hyödyttänyt terveydenhuoltoamme ja yrityksiämme. Suomesta on muodostunut yksi kiinnostavimmista terveydenhuollon kehittämisen kansainvälisistä keskuksista ja olemme haluttu kansainvälinen yhteistyökumppani.

Tarvittavat toimenpiteet vision saavuttamiseksi korostavat mahdollistavan lainsäädännön, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituskannustimien sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitystä. Terveysalan kasvustrategia toimii välineenä visioon pääsemiseksi.

Yhteinen visio luo pohjan terveysalan kasvulle

Terveydenhuoltojärjestelmät ympäri maailman ovat käymässä läpi valtavaa muutosta. Uusien teknologioiden käyttö lisääntyy ja tarjoaa mahdollisuuden palveluihin ja hoitoihin, joita kymmenen vuotta sitten ei voitu kuvitellakaan. Samanaikaisesti väestön ikääntyminen kehittyneissä maissa on alkanut nostaa kustannus- ja kysyntäpainetta terveydenhuollon palveluille. Hyvinvointivaltioiden rahoittamisen kestävyyskriisi näkyy jo nyt erityisesti Suomessa.

Teknologia tarjoaa huikean mahdollisuuden samanaikaiseen terveydenhuollon kehittämiseen ja kestävyyskriisin ratkaisuun. Sen käyttöönotto vaatii kuitenkin investointeja, eikä ikääntyvillä yhteiskunnilla tunnu olevan niihin varaa. Toisaalta teknologia ilman toimintatapojen uudistamista johtaa harvoin todellisiin tuloksiin, mikä pätee myös pelkkiin toimintatapojen uudistuksiin ilman uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Sote-uudistus on Suomen vastaus näihin muutospaineisiin. Suuri kysymys terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta on, miten hyödynnämme tässä uudistuksessa uuden teknologian ja terveysdatan tuomia mahdollisuuksia.

Suomi ryhtyy uudistustyöhön hyvästä asemasta. Terveydenhuoltomme on digitalisoitu ja olemme kehittäneet edelläkävijänä valmiuksiamme hyödyntää terveys- ja sosiaalidataa. Kansallista keskusteluamme leimaa kuitenkin pessimistisyys. Puhumme synkkenevästä terveydenhoidosta, jossa palvelut maksavat liikaa ja johon on koko ajan vaikeampi houkutella ammattilaisia töihin.

Terveysalan visio 2030 luo pohjaa myönteiseen terveydenhuollon tulevaisuuteen. Sen mukaan järkevällä yhteistyöllä ja perustelluilla investoinneilla digitaalisiin teknologioihin ja terveysdataan saamme parhaan hyödyn irti terveyspalvelujemme uudistamisesta. Pystymme tarjoamaan yksilöllisiä ja laadukkaita terveyspalveluita ja tekemään tämän kestävän talouden puitteissa. Terveydenhuoltomme uudistaminen synnyttää uusia ratkaisuja ja osaamista, joille avautuu vientimarkkinoita. Ne myös kiinnostavat kansainvälisiä terveysalan toimijoita tekemään kanssamme yhteistyötä ja investoimaan Suomeen. Terveydenhuollon haasteiden ratkaiseminen ja kääntäminen taloudelliseksi kasvuksi on käynnissä olevaan vihreään siirtymään verrattava mahdollisuus.

Terveysalan visio 2030 on tavoitteiltaan kahdensuuntainen. Se määrittelee yhtäältä Suomen terveysalan tunnistettuihin kilpailuetuihin perustuvan tavoittelemamme tulevaisuuden. Toisaalta se ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä, joita tulevaisuuteen pääseminen edellyttää. Terveysalan visio 2030 ei ole uusi strategia, mutta se voi toimia lähtökohtana uuden kansallisen strategian muodostamiselle.

Terveysalan visio 2030 pohjautuu vuonna 2014 valmisteltuun terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaan, jonka puitteissa saatiin liikkeelle laaja-alaista työtä alan toimintaympäristön kehittämiseksi. Kasvustrategian päällimmäisenä tavoitteena oli, että terveysalalle vuosikymmenten aikana tehtyjä investointeja kyettäisiin hyödyntämään aiempaa tehokkaammin talouden ja terveydenhuollon kehityksen näkökulmasta.

Sote-uudistus ja kestävyyskriisi luovat uuden tarpeen, johon strategialla voidaan vastata. Tämä edellyttää uuden tulevaisuusvision määrittämistä. Yhteisen vision avulla luomme selkeän tahtotilan terveysalan tulevaisuudelle. Tässä tulevaisuuskuvassa kykenemme uudistamaan terveydenhuoltoa niin, että se samalla tukee taloudellista kasvua.

Suomi vuonna 2030: hyvinvointia ja kasvua terveydenhoitoa uudistamalla

Terveysalan visio luo rohkean kuvan tavoittelemastamme terveysalan tulevaisuudesta. Suomella on erinomaiset lähtökohdat sen tavoittamiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin määrätietoista työtä ja katseen kääntämistä uhista kohti mahdollisuuksia.

Terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio: vuonna 2030

Suomi on edelläkävijä terveydenhuollon uudistamisessa terveys- ja sosiaalidatan avulla

Vuonna 2030 Suomi tunnetaan globaalina edelläkävijämaana terveydenhuollon uudistamisessa digitaalisten teknologioiden ja terveysdatan avulla. Olemme edellisen vuosikymmenen aikana siirtyneet digitalisoitumisen ja datan arvon ymmärtämisestä näiden menestyksekkääksi hyödyntäjäksi. Terveys- ja sosiaalidata on mahdollistanut terveydenhuollon resurssien kohdentamisen vaikuttavuuteen nojaten.

Tuloksena on terveydenhuolto, joka tuottaa yksilöllisesti suurempaa terveyshyötyä, mutta on myös kustannustehokasta kohdentuessaan todennetusti terveyshyötyä tuottavaan hoitoon. Kehitykseen on myötävaikuttanut huomion kääntäminen terveyden merkityksestä arvon luojana kustannustekijän sijaan. Maassamme vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että terveys- ja hyvinvointivaikutukset otetaan huomioon kaikessa poliittisessa päätöksenteossa.

Terveystietoa hyödynnetään ihmisten hoidossa

Edistämme ihmisten terveyttä ja hyvinvointia hyödyntämällä tehokkaasti uusien digitaalisten teknologioiden ja terveystietojen mahdollisuuksia. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja terveysdatan hyödyntämistä edistävien lainsäädäntöuudistusten avulla terveys- ja sosiaalitiedot kulkevat esteettä terveydenhuollon sisällä tuottaen arvoa potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Terveys- ja sosiaalidatasta saadaan kokonaisvaltaista hyötyä rekisterien, Kanta-palvelun ja yksilöiden itsensä keräämän tiedon sujuvalla yhteiskäytöllä. Terveydenhuollon päätöksentekijät valtakunnan tasolla kuin myös yksittäiset terveydenhuollon ammattilaiset tekevät päätöksiä tietoon perustuen.

Keskeisillä mittareilla arvioituna suomalaisten saama hoito on parantunut ja hyvinvoinnin koetaan lisääntyneen. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen terveydenhuolto arvioidaan kuuluvan kärkimaiden joukkoon.

Ennaltaehkäisevä terveydenhoito vähentää elintapasairauksia

Ennaltaehkäisevä terveydenhoito on alkanut painottua sairaanhoidon sijaan. Elintavoista johtuvien sairauksien vähentämiseksi Suomi on rohkeasti päättänyt toteuttaa niin kutsutun 50/50-vision, jonka mukaan puolet terveydenhuollon budjetista käytetään ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja puolet sairaanhoitoon.

Ennaltaehkäisevien palveluiden tarkoituksena on pitää 80 prosenttia väestöstä mahdollisimman terveenä, terveydenhoidon ulkopuolella, mikä mahdollistaa lisätuen tarjoamisen sitä eniten tarvitsevalle 20 prosentille. Tämä edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä auttaa terveydenhuoltoa toimimaan kustannustehokkaasti.

Terveys- ja sosiaalidatan hyödyntäminen on ollut avainasemassa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehityksessä. Sen avulla on ollut mahdollista kehittää digitaalisia työkaluja ja palveluja, jotka tukevat ihmisiä elintapamuutoksissa ja mielen hyvinvoinnissa. Kansansairauksien ehkäisyssä on saavutettu merkittävää edistymistä. Mahdollistavina tekijöinä on ollut tekoäly ja kyky yhdistää hyvinvointidataa kuten ravinto-, uni- tai liikuntatietoja terveydenhuollon tietoihin.

Kuva 1. 50/50-vision mukaan ennaltaehkäisevän terveydenhoidon osuus kustannuksista kasvaa.

Genomitiedon käyttö terveydenhuollossa on arkipäiväistynyt

Genomitiedon hyödyntäminen on arkipäivää Suomen terveydenhuollossa. Sairauksia hoidetaan sen avulla aiempaa yksilöllisemmin ja se on myös auttanut viemään terveydenhuollon painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan. Kansalliseen genomitietokantaan perustuen geeniseulonta auttaa tunnistamaan henkilöitä, joilla on esimerkiksi geneettisesti suuri riski sairastua rintasyöpään. Lääkehoidossa genomitiedon avulla tunnistetaan yksilöllisesti lääkkeiden toimivuus tai toimimattomuus.

Suomi on johtavia maita genomitutkimuksessa. Asemamme pohjautuu tutkimusosaamiseen ja rohkeuteen käynnistää suuren mittakaavan kansainvälisiä tutkimushankkeita kuten FinnGen. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä toteutettaviin hankkeisiin osallistuu käytännössä kaikki globaalisti toimivat lääkeyhtiöt. Tutkimushankkeet ovat myötävaikuttaneet siihen, että joka toisen suomalaisen genomitieto on tallennettu biopankkeihimme edistämään terveydenhoitoa ja lääketiedettä.

Terveydenhoidon korvausmalli kannustaa uusien ratkaisujen kehittämiseen

Suomi on ottanut käyttöön uudenlaisen terveydenhoidon korvausmallin, joka sisältää digitaaliset terapiat, ennakoivat testiseulonnat, sairauksien varhaiseen havaitsemiseen liittyvät palvelut sekä erilaiset työkalut. Esimerkiksi digitaalinen terapia eli digitaalinen hoitomuoto, joka perustuu lääketieteelliseen näyttöön, voi saada kansallisen hyväksynnän. Tämän jälkeen terveydenhuollon ammattilainen voi määrätä terapiaa sairauden hoitoon.

Korvausmalli mahdollistaa, että jokainen henkilö voi saada paikasta riippumatta samat palvelut, mikä auttaa pitämään suomalaiset terveempinä ja hyvinvoivina. Terveydenhuoltojärjestelmässä vältytään päällekkäisiltä kilpailutuksilta ja vähennetään kustannuksia. Yhtenäinen markkina ja selkeät pelisäännöt kannustavat terveysalan yrityksiä kehittämään uudenlaisia ratkaisuja sairauksien hoitoon.

Data- ja tekoälyosaajia on koulutettu terveydenhuoltoon

Data- ja tekoälyosaaminen on lisääntynyt terveysalan toimijoilla. Yliopistot ja korkeakoulut ovat luoneet terveystieteisiin dataosaamiseen ja tekoälyyn keskittyviä opintokokonaisuuksia.

Ammattikorkeakouluissa aloitettu hyvinvointianalyytikkojen koulutus on muodostanut uuden ammattiryhmän sosiaali- ja terveysalalle. Hyvinvointianalyytikon pätevyyden omaavia ammattilaisia on jokaisella hyvinvointialueella.

Yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyö on tiivistä

Terveydenhuoltoa on uudistettu julkisen ja yksityisen sektorin vahvalla yhteistyöllä. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kumppanuuksien ansiosta uusia tieteellisesti tutkittuja teknologioita voidaan testata terveydenhoitojärjestelmässä.

Julkinen sektori on ottanut käyttöön yhteistyötä helpottavia toimintatapoja uudistetun hankintalainsäädännön avulla. Sen ja julkisten rahoittajien tuella kunkin yliopistosairaalan yhteyteen on perustettu yhteiskehittämisen alustoja, joiden avulla synnytettyjä innovaatioita otetaan nopeasti käyttöön terveydenhoidossa. Tämä on synnyttänyt tarvittavia referenssejä niitä kehittäneille suomalaisille yrityksille.

Dataekosysteemit luovat kasvua ja uutta liiketoimintaa

Terveysalan toimijat ovat siirtyneet perinteisistä arvoketjuista kohti terveysalan reiluja datan jakamisen ekosysteemejä, joissa arvoa muodostuu kaikille – yksilölle, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Aiemmin toimijat käyttivät enimmäkseen oman organisaation sisäistä dataa tai oman datan lisäksi ulkoisia datalähteitä ja avointa dataa. Nyt yhä useampi toimija toimii dataekosysteemeissä, joissa tuotetaan yhdessä saumattomia tietopohjaisia palveluita loppuasiakkaille.

Dataekosysteemeille on ominaista selkeät yhteiset palvelut, säännöt ja sopimukset sekä toimintamallit. Tämä on luonut aivan uutta liiketoimintaa ja kasvua terveysalalle. Aiempaa tiiviimpi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on tuonut ratkaisuja myös yhteiskuntamme suurimpien haasteiden kuten mielenterveysongelmien ratkaisuun.

Palvelut rakentuvat eettisesti

Jokainen suomalainen voi luottaa, että heitä koskevat sosiaali- ja terveystiedot ovat turvassa ja heidän yksityisyytensä on suojattu. Tietoturva ja mahdollisuus hyödyntää tietoja hoidossa, ennaltaehkäisevissä palveluissa sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa toteutuvat samanaikaisesti.

Terveysalan toimijat luovat palveluita ja dataan perustuvia tuotteita eettisesti. Toimijoita ja kehitystä ohjaavat kuusi reilun datatalouden periaatetta – luotettavuus, saatavuus, ihmiskeskeisyys, arvonluonti, osaaminen ja datan jakaminen. Tämä lisää myös suomalaisten toimijoiden kilpailukykyä.

Suomen innovaatioihin kannustava toimintaympäristö tunnetaan maailmalla

Suomi tunnetaan maailmanlaajuisesti innovatiivisten yritysten kehitys- ja kokeilumahdollisuuksia edistävänä testialustana. Menestymisemme pohjautuu terveydenhuollon uudistustyöhön. Sen puitteissa olemme oppineet testaamaan matalalla kynnyksellä uusia, terveys- ja sosiaalidataa hyödyntäviä innovaatioita.

Terveysalan innovaatioystävällisen toimintaympäristön kulmakivinä ovat toimineet mahdollistava lainsäädäntö, julkisen ja yksityisen sektorin tiivis yhteistyö sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituskannustimet. Markkinoimme toimintaympäristöämme ja osaamistamme aktiivisesti muihin terveydenhuoltoaan uudistaviin maihin ja niissä toimiviin yrityksiin.

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa on vahvistettu

Suomi on ohjannut osan valtion TKI-rahoituksen lisäyksestä terveysalan toimintaympäristön kehittämiseen. Rahoituskohteet määritellään yhteistyössä terveysalan toimijakentän kanssa.

Painopisteenä on ollut kliinisen tutkimuksen ja alan tutkimusinfrastruktuurien rahoituspohjan korjaaminen. Lääketutkimusten lisäämiseksi hajallaan olleet erikoissairaanhoidon voimavarat koottiin yhteen uudeksi kansalliseksi koordinaatioyksiköksi. Biopankkitutkimuksen lisäämiseksi sairaalabiopankit yhdistettiin kansalliseksi biopankiksi. Terveysdatan hyödyntämistä tehostettiin varmistamalla sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaiselle Findatalle riittävät resurssit ja kehittämällä edelleen muita datan saatavuuspalveluita kuten Fingeniousia. Tutkijanurien kehittämisen myötä tutkijoiden määrä on lähtenyt kasvuun.

Suomalaiset yritykset menestyvät EU:n terveysdatan sisämarkkinoilla

Suomalaisten aktiivinen osallistuminen EU:n terveysdatan sisämarkkinoiden kehittämiseen 2020-luvulla synnytti Suomeen erityisosaamista ja edelläkävijyyttä.

Tämän seurauksena suomalaisista julkisen ja yksityisen sektorin toimijoista on tullut haluttuja kumppaneita EU-laajuisten ja kansallisten terveysdataa hyödyntävien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomalaiset yritykset laajensivat ensimmäisten joukossa liiketoimintaansa avautuville markkinoille, mikä on entisestään kasvattanut alan vientiä kilpailijamaihin verrattuna.

Terveysala kasvaa voimakkaasti

Terveydenhuollon uudistustyö ja kohdennetut toimenpiteet ovat johtaneet monenlaisiin myönteisiin taloudellisiin tuloksiin. Vuoteen 2030 tultaessa useat kansainväliset terveysalan yritykset olivat perustaneet TKI-yksiköitään Suomeen. Terveysalan TKI-investointien arvo yltää kahteen miljardiin euroon ja tosielämän datalla toteutetut tutkimukset sataan miljoonaan euroon. Terveysteknologian vienti yltää kymmeneen miljardiin euroon ja terveysalan startup-yritysten määrä on kolminkertaistunut.

Kuva 2. TKI-investointien ja viennin kasvun mahdollisuudet terveysalalla.

Kehitystyötä on johdettu terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategialla

Uusiin digitaalisiin teknologioihin ja terveysdataan pohjautuvaa terveydenhuollon uudistustyötä toteutetaan terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian avulla tiiviissä yhteistyössä koko terveysalan toimijakentän kanssa. Strategiaa toteutetaan uudistetulla ohjausmallilla, jonka ansiosta Suomi tunnistetaan kansainvälisesti terveydenhuollon uudistustyötä ketterästi toteuttavana maana.

Kymmenen toimenpidettä vision saavuttamiseksi

Poliittista keskustelua Suomessa on hallinnut keskittyminen alati kasvaviin terveydenhuollon kustannuksiin, kun taas suhtautuminen terveyteen investointina on jäänyt taka-alalle. Terveysalan visio 2030:n saavuttaminen edellyttää ajattelutavan muutosta: terveys on nähtävä sijoituksena ihmisten hyvinvoinnin ja talouden kehittymisen turvaamiseksi.

Vision toteuttaminen vaatii määrätietoista kehittämistä valikoiduilla terveysalan alueilla ja tätä tukevia, oikein suunnattuja yhteiskunnan investointeja. Vision valmistelussa on rakennettu pohjaa terveysalan kasvustrategiatyölle tunnistamalla seuraavia toimenpidealueita, jotka luovat tietä myönteisen tulevaisuuskuvan saavuttamiseksi. Tarkemmat toimenpiteet ja resurssit tulee määritellä varsinaisen strategian uudistamisen yhteydessä.

Kuva 3. Terveysalan visio edellyttää monenlaisia toimenpiteitä.

Terveysala kansallisessa politiikassa

1. Priorisoidaan terveysalan arvonluonnin merkitystä kuormittavan roolin sijaan.
Terveysala on maailman nopeimmin kasvavia aloja. Digitalisoituminen, uudet teknologiat, terveysdata ja ikääntyminen toimivat kasvun vauhdittajina. Useat terveydenhuolloltaan kehittyneet maat pyrkivät hyötymään alan kasvusta ja kehityksestä terveydenhoitonsa uudistamisen lisäksi myös taloudellisesti. Tämä on edellyttänyt huomion kääntämistä terveydenhuollon kuormittavista tekijöistä kohti alan mahdollisuuksia.

Suomi ryhtyi tuomaan esille terveysalan kasvumahdollisuuksia vuonna 2014 valmistuneen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian myötä. Sote-uudistuksen konkretisoituessa hyvinvointialueiden käynnistymiseen terveydenhuoltoa koskeva keskustelu on kuitenkin kääntynyt kuormittaviin tekijöihin mahdollisuuksien sijaan.

Uudistetaan terveysalan kasvumahdollisuuksiin tarttumista edistävä terveysalan kasvustrategia toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi. Luodaan strategian toteutukselle uusi ohjausmalli, joka tehostaa strategian johtamista ja tuo yhteen valtionhallinnon lisäksi toteutuksen onnistumisen kannalta keskeiset toimijat kuten hyvinvointialueet ja yritykset.

Resursoidaan strategian toteutus tunnistettujen painopisteiden mukaisesti. Varmistetaan kasvustrategian puitteissa aikaisemmin tehtyjen aloitteiden kuten Findatan ja muiden kansallisten osaamiskeskittymien rahoitus.

2. Luodaan innovaatioita vauhdittava sääntely-ympäristö, jossa ohjaavana ajatuksena on toimia kehityksen mahdollistajana.
Suomi on toiminut edelläkävijänä erityisesti terveystiedon hyödyntämisen lainsäädäntöperustan määrittämisessä, mutta käytännöt eivät ole vielä kaikilta osin toimivia. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa koskevia lakeja tulee jatkuvasti arvioida mahdollistavuuden osalta, jotta vältytään kankeudelta, liian tiukoilta tulkinnoilta, täytäntöönpanon vaihtelevuudelta paikallistasolla ja eroavuuksilta kansainvälisiin käytäntöihin verrattuna.

Luodaan terveys- ja sosiaalitietojen käytön mahdollistavasta lainsäädännöstä Suomelle kilpailuetu terveydenhuoltoa kehittävässä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Perustetaan tätä tavoitetta tukevia uusia kansallisia toimintatapoja, joiden ensisijainen tarkoitus on mahdollistaa terveysdatan hyödyntäminen. Arvioidaan mahdollisuudet koota terveysalaa koskevat erilaiset tutkimuslainsäädännöt yhdeksi tutkimuslaiksi. Luodaan uusi kansallinen toimintamalli alan tutkimuslakien tulkinnan yhdenmukaistamiseksi.

Terveysalan ekosysteemi

3. Vahvistetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kannustimia.
Terveysalan ekosysteemi yhdistää yliopistot, startup-yritykset, terveydenhuoltojärjestelmän toimijat mukaan lukien sairaalat ja hyvinvointialueet sekä yksityiset ja julkiset toimijat laajaksi toimijakentäksi. Toimiva ekosysteemi merkitsee uudistumiskyvyn vahvistumista ja kykyä vastata monimutkaisiin haasteisiin. Terveydenhoito Suomessa pohjaa pitkälti julkisen sektorin toimintakykyyn. Tämän vuoksi julkisten toimijoiden resursointi on erityisen tärkeää alan ekosysteemin kannalta.

Vahvistetaan terveysalan ekosysteemiä lisäämällä kannustimia terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan osana valtion monivuotista TKI-rahoitusohjelmaa. Varmistetaan tämän osana kliinisen tutkimuksen ja terveystiedon hyödyntämisen tutkimusinfrastruktuurien kuten biopankkien rahoituspohja. Kehitetään kannustimia tutkijanuran valitsemiseen. TKI-rahoitusta ohjataan alalle terveysalan kasvustrategian toteutuksen valintojen pohjalta.

4. Lisätään hyvinvointialueiden ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja yhteistyötä.
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön toimivuus on keskeistä terveysalan kehityksen kannalta. Yhteistyön kautta toimijat vahvistavat ja täydentävät toinen toistensa osaamista ja resursseja. Uusia yhteistyön toimintamalleja on kehitetty, mutta ei niin laaja-alaisesti kuin terveysalan kasvustrategiassa katsottiin tarpeelliseksi. Uusia toimintamalleja on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön juuri nyt hyvinvointialueiden muodostamisen yhteydessä.

Perustetaan nykyistä laajempia yhteistyöalustoja esimerkiksi sairaalaympäristöjen yhteyteen terveysteknologiainnovaatioiden kehittämiseksi, käyttöönottamiseksi ja startup-yritysten referenssien synnyttämiseksi. Uudistetaan innovatiivisten julkisten hankintojen lainsäädäntöä ja käytäntöjä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön helpottamiseksi ja laajentamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

5. Priorisoidaan terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä hyvinvointialueilla.
Terveys- ja sosiaalidata tarjoaa merkittävän mahdollisuuden ennaltaehkäisevän terveydenhoidon kehittämiseksi. Tietoja hyödyntämällä ja erilaisia datalähteitä yhdistelemällä voidaan kehittää sovelluksia, laitteita ja palveluita, jotka auttavat elintapasairauksien ehkäisemisessä.

Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kehittymiseksi hyvinvointialueet yhdistävät kansalaisten itsensä tallentamaa terveys- ja hyvinvointitietoa julkisen terveydenhuollon tietoon. Tämä auttaa sairauksia ennalta ehkäisevien palveluiden, kannustinmallien ja edistämiskampanjoiden perustamisessa. Ohjaavana periaatteena toimii 80/20-ajattelu, jonka mukaan 80 prosenttia väestöstä pidetään terveenä, jotta hoitoa voidaan tarjota sitä eniten tarvitsevalle 20 prosentin väestönosalle.

Tavoitteen saavuttamiseksi kehitetään edelleen digitaalisia työkaluja ja palveluita, jotka tukevat ihmisiä elintapamuutoksissa ja jotka yhdistävät rekisteri- ja järjestelmätietoja yksilön itsensä keräämiin tietoihin. Lisätään terveysalan toimijoiden data- ja tekoälyosaamista ja luodaan terveystieteisiin dataosaamiseen keskittyviä opintokokonaisuuksia.

6. Mahdollistetaan yksilöille aktiivinen rooli ja rakennetaan palvelut ihmiskeskeisesti.
Palveluiden kehitys lähtee ihmisten aidoista tarpeista ja elämäntilanteista. Ihmiskeskeisyys edellyttää myös yksilöiden oikeuksien kunnioittamista.

Mahdollistetaan yksilölle aktiivinen rooli häntä koskevan terveystiedon hyödyntämisessä. Kehitetään terveysalan dataekosysteemejä ihmisten elämäntapahtumien ympärille, reiluin pelisäännöin. Varmistetaan, että ihmisiä koskevat sosiaali- ja terveystiedot ovat turvassa ja heidän yksityisyytensä on suojattu. Yhdistetään hoidon yhteydessä potilaiden ilmoittamat terveysvaikutukset muihin terveystietoihin, jolloin yksittäisten ihmisten terveydestä voidaan saada aiempaa kokonaisvaltaisempi kuva terveydenhoidossa.

7. Hyödynnetään terveysdatan koko potentiaali.
Terveysdata ja sen hyödyntäminen on yhdessä digitaalisten teknologioiden kanssa avainasemassa terveydenhuollon uudistamisen onnistumisessa. Suomella on tähän hyvät lähtökohdat niin terveydenhuollossa kuin sen kehittymistä edistävässä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Datan täyden potentiaalin käyttöönottaminen edellyttää kuitenkin toimenpiteitä.

Hyödynnetään terveys- ja sosiaalidataa terveydenhoidon innovaatioiden synnyttämiseksi esimerkiksi yhdessä jo käytössä olevien digitaalisten teknologioiden, uusien data-analyysimenetelmien, kuten tekoälyn ja koneoppimisen, tai uusien bioteknologioiden kanssa. Toteutetaan tämä varmistamalla, että lainsäädäntö mahdollistaa datan jakamisen läpinäkyvällä, suostumukseen tai lakiin perustuvalla ja tietoturvallisella tavalla sekä mahdollistamalla terveys- ja sosiaalidatan yhdistely eri tietolähteiden välillä.

Huomioidaan etupainotteisesti kansainvälisen sääntelyn muutostarpeet kansalliseen lainsäädäntöön ja yhdenmukaisten standardien mahdollisuudet paikallisten datasiilojen muodostumisen välttämiseksi.

Rakennetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon uusia, joustavampia ratkaisuja terveys- ja sosiaalitietojen hyödyntämisen mahdollistamiseksi sekä asiakaskeskeisten palveluiden tuottamiseksi. Tuetaan toimittaja- ja teknologiariippumattoman openEHR-tietomallin laajentamista, joka mahdollistaa eri järjestelmätoimittajien sovelluksien yhteensopivuuden. Tämä tuo ketteryyttä järjestelmäkehittämiseen, avoimia rajapintoja sekä datan yhteiskäyttöä. OpenEHR mahdollistaa myös yli organisaatiorajojen ylittävien asiakaspolkujen hallinnan.

Mahdollistetaan tutkimustarkoitusta varten kehitetyn OMOP-harmonisoinnin avulla suomalaisten terveys- ja sosiaalitietojen tietoturvallinen, hajautettu analyysi ilman, että potilaskohtaisia tietoja täytyy yhdistää. Tällöin vältetään tietoturvaan ja lainsäädäntöön liittyvät hidasteet ja kapeikot.

Ohjataan julkista rahoitusta edistämään terveysdatan hyödyntämistä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Huomioidaan rahoituksen kohdentamisessa myös rakenteilla oleva EU:n terveysdata-alue, jota suomalaisilla yrityksillä ja tutkijoilla on mahdollisuus hyödyntää edelläkävijöinä.

Tuodaan terveysdatan hyödyntämistä koskevia tutkimustuloksia osaksi terveydenhoidon kehittämistä. Esimerkiksi FinnGen-tutkimushankkeen avulla Suomeen on aikaan saatu puolen miljoonan suomalaisen biopankkinäytteistä huolellisesti analysoidut genomi- ja terveystiedot. Nämä mahdollistavat kansallista ja kansainvälistä tutkimusta. Tietoaineistoa voidaan myös hyödyntää kansallisen genomiviitetietokannan perustamisessa, mikä tarjoaa mahdollisuuden geenitiedon hyödyntämiseen hoitotyössä ja ennalta ehkäisevässä terveydenhoidossa.

Kansainvälinen edelläkävijyys ja markkinointi

8. Markkinoidaan Suomea terveysalan innovoinnin veturina.
Suomella on erinomaiset lähtökohdat hyötyä käynnissä olevasta terveydenhuollon digitaalisesta murroksesta viennin, Suomeen suuntautuvien investointien ja kansainvälisen kehittämisyhteistyön kannalta. Tämä kuitenkin edellyttää aktiivista osaamisemme markkinointia, aivan kuten eräät kilpailijamaamme ovat jo vuosia tehneet.

Tunnistetaan ja hyödynnetään Suomen osaamisen edelläkävijyysalueita, esimerkiksi geenitutkimus, ennustavat biomarkkerit, ja vahvuuksia kuten omadata ja tekoäly. Lisätään Suomen tunnettuutta ja ulkomaista kiinnostusta tehokkaalla vaikuttamistyöllä sekä kansainvälisellä markkinoinnilla ja viestinnällä. Toimenpiteet perustetaan toimijoiden yhteistyöhön, viestintästrategiaan, resursseihin sekä osaamiseen ja valmiuksiin.

Validoidaan kotimaisia sovelluksia, laitteita ja palveluja laajemmilla markkinoilla niiden uskottavuuden lisäämiseksi pääomasijoittajien näkökulmasta.

9. Ylläpidetään Suomen johtavaa kansainvälistä asemaa terveystietoihin liittyvissä aloitteissa.
Suomi on viime vuosien aikana luonut määrätietoisella työllä itselleen johtavan kansainvälisen aseman terveys- ja sosiaalitietojen hyödyntämisessä. Asema on mahdollistunut edistyksellisen sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön lain sekä uuden terveysalan tietolupaviranomaisen Findatan avulla.

Kansainvälistä vaikuttamistyötä on laajennettu eurooppalaisen terveystietoalueen (European Health Data Space) lainsäädäntöhankkeen sekä Suomen johtaman Towards European Health Data Space -yhteistoimintahankkeen avulla. EU:n terveysdatan hyödyntämisen malli on vaikuttamistyön ansiosta Suomen mallia vastaava.

Johtavan aseman ylläpitämiseksi määritellään vuoteen 2030 ulottuvat Suomen seuraavat tavoitteet ja toimenpiteet koskien EU:n avautuvia terveysdatan markkinoita ja terveydenhuollon digitalisoitumiskehitystä. Varmistetaan johtavan aseman säilyminen Suomelle tärkeissä EU-aloitteissa yksittäisten hankkeiden määräaikaisuudesta riippumatta. Perustetaan kansallinen digitaalisen terveydenhoidon verkostotoimija tehostamaan Suomen osallistumista kansainväliseen terveydenhuollon yhteistyöhön.

10. Houkutellaan kansainvälisiä terveysdatan hyödyntämisen investointeja Suomeen.
Suomi voi hyödyntää digitaalisiin ratkaisuihin liittyvää osaamistaan ja rikkaita terveystietoaineistojaan kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi.

Terveysdatan saatavuus Findatan, biopankkien ja muiden datalähteiden kautta on merkittävä arvolupaus yrityksille ja tutkijoille, mikä tekee Suomesta erityisen houkuttelevan investointikohteen kansainvälisesti.

Findata on yksi innovatiivisimmista datanvälityspalvelujen kansainvälisistä aloitteista, minkä ansiosta Suomi on Euroopan johtavia maita terveystietojen toisiokäytön alalla. Tekoälyn hyödyntäminen datan yhdistämisessä ja analysoinnissa sairauksien hallitsemiseksi tarjoaa puolestaan valtavat mahdollisuudet yksityiselle sektorille ja tutkimukselle.

Kansainvälisten investointien lisäämiseksi varmistetaan Findatan, biopankkien ja muiden datalähteiden resursointi niiden kyvykkyyksien edelleen kehittämiseksi sekä vahvistetaan terveysdatan hyödyntämisen arvolupausta poistamalla tunnistetut esteet. Varmistetaan merkittävien terveysdataan perustuvien tutkimusaineistojen pitkäaikainen hyödyntämismahdollisuus lainsäädäntöä edelleen kehittämällä.

Perustetaan kansallinen kliinisten lääketutkimusten koordinaatioyksikkö tiivistämään erityisesti yliopistollisten sairaaloiden yhteistyötä ja kyvykkyyttä lääketutkimusten toteuttamisessa ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Kliinisten lääketutkimusten määrän lisääminen merkitsisi Suomeen suuntautuvien investointien merkittävää kasvua ja edistäisi uusimpien hoitojen nopeampaa käyttöönottoa.

Simon ja hänen läheistensä terveys ja hyvinvointi vuonna 2030

Millaisia kokemuksia Simolla on terveydenhoidosta ja terveyden ylläpitämisestä vuonna 2030? Miten hän on vuonna 2030 vuorovaikutuksessa terveydenhoitojärjestelmän kanssa? Miten uusia teknologioita ja terveysdataa on otettu terveydenhuollossa käyttöön ja näkyykö se Simon arjessa parantuneina terveyspalveluina? Entä näkyvätkö terveyspalvelujen uudistukset myös taloudellisesti lisääntyneenä alan vientinä ja Suomeen suuntautuneena tutkimusyhteistyönä ja investointeina?

Simo ja hänen läheistensä tarinat kuvaavat, millaiseksi terveydenhuolto voisi kehittyä, jos vuoden 2030 visio otettaisiin tavoitteeksi, terveysalan kasvustrategia uudistettaisiin vision mukaiseksi ja strategiaa toteutettaisiin tehokkaasti.

Sanasto

Dataekosysteemi

Useista dataverkostoista koostuva verkosto, jossa toimijat tekevät yhteistyötä tavoitteenaan jakaa ja käyttää dataa verkoston sisällä sekä edistää innovointia ja uutta liiketoimintaa.

Digitaalinen terapia

Digitaalinen hoitomuoto, joka perustuu lääketieteelliseen näyttöön. Niitä tarjotaan suoraan potilaille tukemaan hoitoa ja kuntoutusta. Digiterapiat voivat olla itsenäisiä hoitomuotoja esimerkiksi masennukseen tai toimia yhdessä lääkehoidon kanssa, kuten syövän hoidossa.

OMOP-tietomalli

OMOP eli Observational Medical Outcomes Partnership on tutkimuksen tarpeisiin kehitetty tiedonkuvausmalli, jossa tiedot ilmaistaan yhteisellä, kansainvälisiin koodistoihin perustuvalla sanastolla, ja tietojen väliset suhteet on ilmaistu yhdenmukaisesti.

OpenEHR

OpenEHR kuvaa sen, kuinka data tallennetaan tietojärjestelmään ja mahdollistaa potilastietojärjestelmän korvaamisen toisella.

Potilaiden ilmoittamat terveysvaikutukset

Potilaiden ilmoittamat oireet ja terveyteen liittyvää elämänlaatua koskevat tiedot (engl. Patient Reported Outcomes, PRO). Esimerkiksi kliinisissä lääketutkimuksissa potilaiden ilmoittamia tietoja hyödynnetään yhä enemmän yksilöllisempien hoitomuotojen kehittämiseksi.

Reilu datatalous

Se talouden osa-alue, joka keskittyy luomaan palveluja ja dataan perustuvia tuotteita eettisesti. Reiluus tarkoittaa sitä, että yksilöiden oikeuksia suojellaan ja kaikkien sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon datataloudessa.

Terveyden lukutaito

Ihmisen kyky löytää, ymmärtää, hyödyntää ja arvioida terveyteen liittyvää tietoa. Terveyden lukutaito kertoo esimerkiksi siitä, kuinka helppoa tai vaikeaa ihmisen on käyttää eri lähteistä löytyvää terveyteen liittyvää tietoa omasta terveydestä huolehtimiseen ja oikeanlaisten terveyspalvelujen löytämiseen tai ymmärtää terveydenhuollon ammattilaisten antamia ohjeita.

Terveysdatan toisiokäyttö

Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö (toisiokäyttö) tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneitä asiakas- ja rekisteritietoja käytetään muussa kuin ensisijaisessa käyttötarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu. Toisiolaissa säädetyt toissijaiset käyttötarkoitukset ovat: tieteellinen tutkimus, tilastointi, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, viranomaisohjaus ja -valvonta, viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävä, opetus ja tietojohtaminen.

Tietoalue (data-avaruus)

Yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu datan jakamiseen ja vaihtoon tietyllä toimialalla tai toimialojen välillä. Terveystietojen yhteydessä käytetään data-avaruuden ohella termiä tietoalue.

Kirjallisuutta

Alkio, M. 2023. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategian toimeenpano sekä päätöksenteko- ja ohjausmallit – Selvitys nykytilanteesta ja suositukset. Sitra.

Copenhagen Institute for Futures Studies. 2020. The Next Era in Global Health (PDF).

Eronen, J., Paakkari, L., Portegijs, E., Saajanaho, M., Rantanen, T. 2018. Assessment of health literacy among older Finns. Aging Clinical and Experimental Research.

Hendolin, M., Hämäläinen, H. 2022. Terveysdatan sujuva ja turvallinen käyttö – Viisi askelta kohti reilua datataloutta 2030. Sitra.

Koiste, V., Laurila, T., Perttula, P. 2021. Datalähtöisten ekosysteemien tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet terveysalalla. Sitra.

Laitinen, T., Virkki, A., Porkka, K. 2022. FinOMOP: terveystietojen kansainvälinen harmonisointi.

Malkamäki, S. 2022. Reilut terveysalan dataekosysteemit Suomen tulevaisuuden valttina. Sitra. (haettu 7.2.2023)

Mokkila, S. 2021. OpenEHR ja tuotannonohjausjärjestelmä terveydenhuollossa.

Tays. 2020. Taysissa pilotoidaan sähköisten potilastietojen yhdenmukaistamista.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2014. Terveysalan tutkimus– ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia (PDF).

Valtioneuvosto. 2020. Kestävää kasvua ja hyvinvointia – Tiekartta 2020–2023.Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia (PDF).

Liite 1: Terveysalan toimijoiden yhteinen visioprosessi

Sitra julkaisi keväällä 2022 työpaperin kasvustrategian toimeenpanon seuraavista askeleista. Työssä oli mukana laaja joukko terveysalan toimijoita. Strategian näköalan lyhytjännitteisyys ja yhteisen tulevaisuuskuvan puuttuminen nousivat keskeisiksi lähiajan haasteiksi.

Sitra lähti työstämään havaittua puutetta ja laati syksyn aikana yhdessä terveysalan toimijoiden kanssa vuoteen 2030 ulottuvan Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn vision. Tarkoituksena oli kirkastaa yhteinen näkemys siitä, mitä tavoittelemme terveysalan kasvulta ja kilpailukyvyltä vuoteen 2030 tultaessa.

Visio valmisteltiin vuorovaikutuksessa terveysalan toimijoiden kanssa haastattelujen, kahden samansisältöisen avoimen työpajan ja kahden kutsuvierastyöpajan avulla. Visio syntyi avoimen ja osallistavan yhteistyöprosessin myötä.

Visiotyötä fasilitoi Sitran toimeksiannosta Copenhagen Institute for Futures Studies (CIFS). CIFS on ajatushautomo, jolla on erityisosaamista strategisesta ennakoinnista. CIFS on viime vuosina ollut mukana toteuttamassa useita kansainvälisiä terveysalan tulevaisuutta käsitteleviä hankkeita.

CIFS haastatteli 18 asiantuntijaa valituista sidosryhmistä. Sitra toimi tukena suomalaisten sidosryhmien valinnassa. Prosessissa oli osallisena useita erilaisia sidosryhmiä, kuten biotieteen alan edustajia, tutkijoita ja julkisten terveydenhuoltopalvelujen tarjoajia. Myöhemmin järjestettyihin kahteen samansisältöiseen verkkotyöpajaan osallistui 80 asiantuntijaa. Verkkotyöpajoissa pohdittiin suomalaisen terveysalan vahvuuksia, mahdollisuuksia ja heikkouksia. Lopuksi järjestettiin kaksi työpajaa, joihin osallistui 40 asiantuntijaa ja joissa hyödynnettiin prosessin aikana koottuja tietoja. CIFS:n fasilitoima työ toteutettiin tiukassa aikataulussa marras-joulukuussa 2022.

Haastattelujen ja työpajoista saatujen tietojen pohjalta CIFS kirjoitti ensimmäisen luonnoksen visiosta, minkä jälkeen Sitran työryhmä jatkoi vision kirkastamista ja Suomen kontekstiin sanoittamista.