Demokratia tarvitsee rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua – Tulevaisuuden kyselytunti on yksi kokeiluista

Toimiva demokratia, jonka ilmentymiä ovat muun muassa vahva oikeusvaltio sekä kansalaisten luottamus instituutioihin, on ollut yksi itsenäisen Suomen vahvuuksista.

Edustuksellisen demokratiaan kohdistuu tällä hetkellä niin Suomessa kuin maailmalla luottamuspulaa kansalaisten taholta. Yhä useampi kokee, että omat vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntaan ja järjestelmään ovat riittämättömiä. Lisäksi yhteiskunnallista keskustelua pidetään kärjistyneenä eikä uutta luovana.

Muun muassa Ajatuspaja e2:n tutkimuksen mukaan suomalaisista yli 90 prosenttia kokee keskusteluilmapiirin muuttuneen huonompaan suuntaan. Useat myös kertovat kyllästyneensä vastakkainasetteluun jopa niin, että ovat valmiita jättäytymään yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Huomattava joukko kyllästyneistä on nuoria ja ihmisiä, jotka jättävät äänestämättä.

Kun ihmisten into osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja edustukselliseen demokratiaan laskee, silloin myös kritiikki järjestelmää kohtaan kasvaa. Myös poliittisen osallistumisen polarisoituminen vähentää luottamusta päätöksentekijöitä ja päätöksentekoa kohtaan.

Mikä ratkaisuksi?

Yhtenä mittarina osallistumisaktiivisuudelle demokratiassa on pidetty äänestysaktiivisuutta, vaikka se ei kerro kaikista osallistumisen muodoista. Äänestysprosentit ovat laskeneet huippuvuosikymmenistä: esimerkiksi kuntavaaleissa äänestysprosentit hätyyttelivät 1960-luvulla 80 prosentin rajaa, kun 2012 luku painui alle 60 prosentin.

Näin ollen tarvitsemme uusia tapoja vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan ja päätöksentekoon. Erityisesti tulisi satsata heidän mukaan saamiseen, jotka eivät osallistu lainkaan.

Tarvitsemme myös uusia avauksia päättäjille ja kansalle päästä tasavertaiseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Vaikka haaste on globaali ja huoli laajasti jaettu, ei vakiintuneita ratkaisuja ole vielä syntynyt.

Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut -yhteishanke vastaa tähän haasteeseen.

Syksyn aikana järjestetään kansalaiskeskustelut Pietarsaaressa (23.10.), Lahdessa (1.11.), Lappeenrannassa (6.11.), Tampereella (9.11.) ja Helsingissä (26.10 ja 14.11.). Keskustelua vauhdittavat myös blogisarja, jossa luodaan näkymä demokratian tämän hetkiseen tilanteeseen ja tulevaisuuteen sekä nuorille suunnattu sosiaalisen median kampanja. Tavoitteena on löytää uusia keinoja dialogin hyödyntämiselle osana päätöksentekoa, edistää vuoropuhelua eri toimijoiden välillä sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan.

“

Tulevaisuuden kyselytunnilla kansalaiset keskustelevat ministerien kanssa

Yhteishanke huipentuu marraskuun lopussa Tulevaisuuden kyselytuntiin, jossa ministerien kanssa keskustelemassa ovat kansanedustajien sijaan syksyn kansalaiskeskustelutapahtumien osallistujat. Tulevaisuuden kyselytunnin tavoitteena on tehdä kokeilun kautta näkyväksi mitä rakentava yhteiskunnallinen keskustelu voi olla, ja luoda idea eduskunnan kyselytunnin kehittämisestä dialogisemmaksi.

”Sitra haluaa olla mukana kehittämässä yhteiskunnallisen keskustelun laatua ja tehdä näkyväksi, että muun muassa eduskunnan kyselytunti voisi sisältää myös rakentavaa vuoropuhelua,” sanoo Sitran asiantuntija Janne Kareinen.

Sitran ratkaisuna Erätauko

Osana Sitran omaa 50-vuotisjuhlaa ja Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa Sitra kehittää Erätauko-konseptia rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun käynnistämiseksi ja käymiseksi.

Keväällä ja kesällä 2017 järjestetyt Erätauko-tapahtumat Kemijärvellä, Joensuussa, Kajaanissa ja Vantaalla osoittivat, että tasavertaisen, rakentavan keskustelun kautta kaikkien – niin kuntalaisten kuin hallinnon – ymmärrys käsiteltävästä asiasta syventyy merkittävästi ja samanaikaisesti keskinäinen luottamus ja toisten näkeminen kyvykkäinä yhteiskunnan jäseninä vahvistuu.

”Erätauossa olemme onnistuneet kutsumaan paikalle myös heidät jotka normaalisti eivät osallistu. Olemme onnistuneet luomaan osallistujien kesken tasavertaisen kohtaamisen riippumatta siitä, tuleeko osallistuja leipäjonosta vai kaupunginhallituksesta”, Kareinen kertoo.

Päättäjille Erätauko antaa parhaimmillaan tavan päästä tasavertaiseen, luottamukselliseen keskusteluun, jonka kautta pystytään saavuttamaan syvempi ymmärrys ja päätymään ratkaisuihin – syyttelyn, vastakkainasettelun ja vaatimusten sijaan.

”Kansalaisille Erätauko on tapa arvostavaan kohtaamiseen ja reitti yhteiskunnalliseen osallisuuteen sekä mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon”, Kareinen summaa.

Erätauon kehittäminen jatkuu vuoden 2017 loppuun. Syksyn tapahtumien rinnalle konseptia kehittämään on koottu laajasti yhteiskunnan eri sektoreita edustava kehittäjäryhmä. Tavoitteena on, että vuonna 2018 Erätauko-konseptilla kuka tahansa – esimerkiksi koulut, järjestöt, kunnat, maakunnat, ministeriöt, yritykset, aktivistit – voivat helposti kutsua moninäköalaisen joukon ihmisiä kohtaamaan ja käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.

Yhteinen päätös

Vuonna 1967 eduskunta teki yhteisen päätöksen ja lahjoitti 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle tulevaisuustalo Sitran, jonka tehtäväksi määriteltiin Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn parantaminen. Vaikka yhteiskunnallinen saati taloudellinen tilanne ei ollut helppo, osattiin silloinkin ajatella pitkäjänteisesti ja panostaa tulevaisuuteen.

Samankaltaista tulevaisuussuuntautuneisuutta kaivataan nyt. Demokraattinen järjestelmämme kaipaa uusia tapoja pitää kaikki mukana ja osallisena. Yhteiskunnan täytyy olla reilu kaikille.  Lupaavalta vaikuttava keino on toteuttaa tämä rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun kautta.

Keskusteluun tarvitaan osallistujiksi laajasti eri toimijoita: puolueita, järjestöjä, yrittäjiä, hallintoa ja yksityishenkilöitä, sillä paremman yhteiskunnan ja tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan kaikkia.