Kiertotalouden WCEF+Climate-huipputapahtuman sitoumukset kirittävät kohti ilmastosopimuksen tavoitteita

Sitran ja Hollannin ympäristö- ja ulkoministeriöiden yhteistyössä 15.-16. huhtikuuta järjestämä WCEF+Climate -huippufoorumi kerää noin 4000 kiertotalouden asiantuntijaa ympäri maailmaa yhteen. Foorumin ensimmäisenä päivänä on jo tehty lukuisia sopimuksia, jotka tavoittelevat globaalia kiertotaloutta.

Hollannin ympäristöministeri Stientje van Veldhoven korostaa korkean tason foorumin roolia: “Tämä tapahtuma on varmistanut, että kiertotalous nähdään ympäri maailmaa keskeisenä ratkaisuna ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.”

Osallistujien joukossa oli lukuisien maiden ministereitä, korkeita YK:n edustajia sekä suuryritysten ja startup-yritysten edustajia mukaan lukien muun muassa Accenture, Averda, Circularise, Closing the Loop, Lafarge Holcim, Morgan Stanley, Philips sekä Rabobank.

”Talouskasvu pitää saada erotettua ilmastopäästöjen ja ylikulutuksen kasvusta. Siirtymä kiertotalouteen ja kohti vähähiilistä, ilmastoystävällistä taloutta tarvitsee entistäkin tiiviimpää globaalia yhteistyötä, jota tukevat Maailman kiertotalousfoorumi WCEF2021 Torontossa ja YK:n ilmastokokous COP26 Glasgowssa,” toteaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen.

World Circular Economy Forum on Sitran ja Suomen globaali aloite, joka tuo yhteen liike-elämän johtajia, päättäjiä ja asiantuntijoita keskustelemaan tämän hetken parhaista kiertotalousratkaisuista. Ensimmäinen WCEF järjestettiin vuonna 2017 Helsingissä, ja vuosittainen tapahtuma nousi nopeasti maailman keskeisimmäksi kiertotalouden foorumiksi. Seuraava päätapahtuma WCEF2021 järjestetään Kanadassa 13.–15. syyskuuta.

Kiertotalous on osa ilmastotavoitteiden saavuttamista

WCEF+Climate tuo esiin, mitä ympäri maailmaa jo tehdään ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kiertotalouden keinoin. Ilman kiertotaloutta Pariisin sopimuksen tavoitteita olisi paljon hankalampaa saavuttaa. Kiertotalous on yksi keino muun muassa energiatehokkuuden, puhtaan energian ja reilun kauppapolitiikan rinnalla globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Raaka-aineiden fiksumpi käyttö, kierrätys ja tuotteiden uudelleen hyödyntäminen voisivat vähentää maailman hiilidioksidipäästöjä yli 20 prosentilla. YK:n kansainvälisen resurssipaneelin (IRP) tieteilijöiltä on pyydetty ehdotuksia raaka-aineiden hyödyntämiseksi nykyistä tehokkaammin.

Nuoret tasavertaisina keskustelijoina

Globaali nuorisoliike We Are Tomorrow Global Partnership on konferenssissa myös tärkeässä asemassa. Hollannin nuorisoliikkeellä de Jonge Klimaatbewegingillä on mukana keskusteluissa, siitä, millaista politiikkaa tarvitaan kiertotalouden edistämiseksi.

Liikkeen puheenjohtaja Werner Schouten totesi: “Olemme tyytyväisiä, että nuoret ympäri maailmaa saavat yhä vahvemmin äänensä kuuluville. Yksin Hollannissa tuhannet nuoret antavat jo panoksensa kiertotaloustyöhön. On tärkeä askel eteenpäin, että meidän annetaan osallistua keskusteluun samanarvoisina muiden osapuolten kanssa.”

Osallistujina lukuisia korkean tason edustajia

Konferenssin järjestävät yhdessä Hollanti ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n edustajina nähdään muun muassa varapääjohtaja Amina Mohammed, ympäristöohjelma UNEP:in pääjohtaja Inger Andersen, kehitysohjelma UNDP:n pääjohtaja Achim Steiner sekä ilmastosihteeristö UNFCCC:n pääsihteeri Patricia Espinosa. Euroopan komissiota edustaa varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

Tapahtuman yli 20 session aikana kymmenet maat ja yritykset sitoutuvat tiiviimpään yhteistyöhön, jotta käynnissä olevista kiertotalousaloitteista saataisiin nykyistä laajemmin vaikuttavia.

WCEF+Climatessa käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa raaka-aineiden tärkeys ilmastotyössä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (ns. SDGt) saavuttamisessa, kehitysmaiden mahdollisuudet paremmista elektroniikan ja muovin kierrätykseen liittyvistä työpaikoista, nuorten ottaminen paremmin mukaan säännösten laatimiseen asioissa, jotka koskevat heidän tulevaisuuttaan sekä kiertotalouskehityksen jatkuvan arvioinnin tärkeyttä, jotta voidaan paremmin kohdentaa politiikkatoimenpiteitä ja minimoida viherpesun mahdollisuudet.

Suomen ja Hollannin kiertotaloustyöstä

Hollannin tavoitteena on toimia täysin kiertotalousperiaatteiden mukaisesti vuoteen 2050 mennessä. Kiertotalous pitää sisällään raaka-aineiden jatkuvan kierron, niin että jätettä ei synny. Tällä hetkellä Hollannissa kierrätettävää jätettä hyödynnetään vielä energiakäyttöön ja ääritapauksissa sitä joutuu myös kaatopaikoille, ja tälle maa haluaa panna pisteen 2050. Ei ole ongelma, että jotkin maat ja yritykset ovat vasta aloittamassa siirtymää kohti kiertotaloutta, kun toiset jo edistyvät hyvää vauhtia. Tärkeintä on, että kaikki osallistuvat kiertotaloutta koskevien sopimusten laatimiseen. Kiertotalouskonseptin nerokkuus on siinä, että se tarjoaa jokaiselle maalle mahdollisuuksia monella saralla.

Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka laati itselleen tiekartan kiertotalouteen. Tiekartan pohjalta syntyi alkuvuodesta 2021 hallituksen kiertotalousohjelma ”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi”. Vuoteen 2035 kurkottavan ohjelman tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä.

Globaalien arvoketjujen ja -verkkojen vuoksi muutosta kiertotalouteen on tuettava globaalisti. Sitra ja Suomi haluavatkin WCEF:n lisäksi tarjota apuaan muille maille: Suomen tiekarttaprosessin opit on koottu oppaaksi. Se sisältää työkaluja, ohjenuoria ja inspiraatiota maille, jotka haluavat ottaa tai ovat jo ottamassa ensimmäisiä askeleitaan kohti kiertotaloutta.