Suomen kasvun uusi moottori siintää vahvasti EU:n kiertotalouden suunnitelmissa

EU-komission julkistamat ehdotukset antavat Suomelle hyvät edellytykset jatkaa kiertotalouden kehittämistä. Suomi on monin paikoin EU-lainsäädännön edellä ja toteuttaa parhaillaan viime vuonna luotua kiertotalouden kansallista tiekarttaa. Toteutusta koordinoi ensimmäistä kertaa torstaina 26.1. kokoontunut Suomen kiertotalouden ohjausryhmä.

Euroopan unionin jo käynnissä olevat sekä suunnitteilla olevat toimenpiteet muodostavat hyvän jatkumon kohti kiertotaloutta koko Euroopassa. Tämä on keskeinen havainto tänään julkistetusta EU-komission kiertotaloutta koskevista ehdotuksista.

Komission suunnitelmiin kuuluu strategioita ja lainsäädäntötoimia, jotka koskevat muun muassa muovien ja veden uudelleenkäyttöä sekä kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädäntöjen selkeyttämistä. Komissio aikoo myös helpottaa tiedonsaantia kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja menestystarinoista. Suunnitelmat vievät kohti talousjärjestelmää, jossa materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa eikä hukkaa synny.

”Hyvä yksittäinen esimerkki komission kunnianhimon tasosta on kirjaus puupohjaisen jätteen käytöstä. Sen mukaan jäte tulisi ensisijaisesti pyrkiä jalostamaan korkeamman jalostusarvon tuotteiksi polton sijaan”, kiittelee Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teemaa johtava Mari Pantsar.

Komission kunnianhimoiset suunnitelmat kuitenkin edellyttävät, että kiertotaloutta koskeva lainsäädäntö pannaan toimeen täysmääräisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Komission aiemman arvion mukaan kiertotalous voi tuoda Euroopan teollisuudelle jopa 600 miljardin euron vuosittaiset säästöt, mikä on kahdeksan prosenttia Euroopan yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Sitran arvion mukaan kiertotalous voi tuoda Suomelle vuosittain vähintään kolmen miljardin euron arvonlisän.

Suomi on jo matkalla kiertotalouden mallimaaksi

Suomi voi saavuttaa kiertotaloudessa edelläkävijän aseman, sillä monin paikoin olemme edellä EU-lainsäädäntöä. Suomessa on tehty maailman ensimmäinen kansallinen tiekartta kiertotalouteen siirtymiseksi. Sitran johdolla laadittuun suunnitelmaan antoi panoksensa yli tuhat henkeä ja siihen listattiin yli 60 konkreettista projektia, muun muassa kestävän ruokajärjestelmän luomiseksi ja puupohjaisten materiaalien jalostamiseksi arvokkaiksi tuotteiksi.

Tekeillä olevat kiertotalouden ratkaisut voivat kasvaa Suomen uudeksi kasvun moottoriksi, kun EU:n lainsäädännön myötä kysyntä kasvaa. Vientipotentiaalista hyvä esimerkki on kansallisen tiekartan avainhanke, jossa teknologiateollisuus suunnittelee sähkö- ja elektroniikkaromun talteenotto- ja kierrätyslaitosta. Suomalaisten kiertotalouden kärkiasemaa vahvistaa myös kesäkuussa Helsingissä järjestettävä maailman ensimmäinen World Circular Economy Forum 2017, joka esittelee maailman parhaat kiertotalouden ratkaisut yli 1200-henkiselle, vaikutusvaltaiselle vierasjoukolle.

Tiekartan muiden avainhankkeiden ja pilottien toimeenpano on myös vauhdissa ja työtä koordinoi huippupäättäjistä ja -asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, joka kokoontui tänään ensimmäistä kertaa. Ryhmän tavoitteena on ensinnäkin luoda puitteet sille, että Suomi voi edetä kohti kiertotalouden globaalia edelläkävijyyttä. Toiseksi, tarkoituksena on saada Suomelle poliittista vaikutusvaltaa EU:ssa sekä kolmantena kasvattaa eri tahojen ymmärrystä kiertotaloudesta osana makrotaloutta.

Suomen kiertotalouden ohjausryhmän jäsenet: