sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Twitterin (nykyinen X) myllerrys ei näytä vähentäneen kansanedustajien tai heidän yleisöjensä aktiivisuutta alustalla. Huhtikuusta 2022 huhtikuuhun 2023 kansanedustajat viestivät Twitterissä neljänneksen enemmän kuin vastaavana aikana kolme vuotta aiemmin. Viestit keräsivät myös selvästi aiempaa enemmän reaktioita, eli tykkäyksiä ja jakoja. Aiemmin viesteissä korostui nokittelu, mutta kolme vuotta myöhemmin tilalle näkyvimmäksi teemaksi nousi turvallisuus.
Tiedot ilmenevät Sitran Meedius Internationalilla teettämästä sosiaalisen median analyysista, jossa tarkasteltavana oli kansanedustajien viestintä Twitterissä vuoden mittaisella tarkastelujaksolla. Analyysin teetti Sitran projekti, joka tarkastelee digitalisaation vaikutuksia demokratiaan ja mediaympäristön murrosta.
Sitran projektijohtajan Jukka Vahdin mukaan nykyisten somekanavien rinnalle toimivaan demokratiaan tarvitaan monipuolisesti myös muita osallistumisen, vaikuttamisen ja mielipiteen ilmaisun tapoja ja foorumeita – niin digitaalisia kuin kasvokkaisiin kohtaamisiin perustuvia. Sitra onkin kokeillut kuluvan vuoden aikana uusia osallistumisen tapoja niin verkossa kuin eri puolella Suomea.
“Tarvitsemme myös lisää ymmärrystä erilaisista vallan ja vaikuttamisen tavoista digitaalisella aikakaudella. Tämän ymmärryksen tarve on entisestään kasvanut informaatiosodankäynnin ja hybridivaikuttamisen lisääntyessä. Mitä kärjekkäämpi yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri, sitä helpompi eri leirien väliin on lyödä kiiloja ja vaikuttaa näin myös ulkopuolelta – repiä meitä kauemmaksi toisistamme”, Vahti sanoo.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Keskustelu näyttää kärjistyneen mutta syitä voi vain arvailla – läpinäkyvyyttä tarvitaan
Suurimmista somekanavista on 15 vuoden aikana tullut merkittäviä yhteiskunnallisen keskustelun, nokittelun, provosoimisen ja riitelyn foorumeita. Samalla somekanavien logiikka ja algoritmit ohjaavat sitä, millaiset aiheet saavat näkyvyyttä ja millainen viestintätyyli herättää eniten huomiota. Eri arvioiden mukaan 70–80 prosenttia suomalaisista käyttää jotakin sosiaalisen median palvelua. Twitterillä on arvioitu olevan Suomessa yli miljoona käyttäjää. Samaan aikaa jopa lähes 70 prosenttia suomalaisista kokee keskusteluilmapiirin huonontuneen, selviää Ylen Hyvin sanottua -hankkeen tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Nyt tehdyssä analyysissa tarkasteltavana oli kaikkiaan yli 120 000 twiittiä. Analyysi on jatkoa vuonna 2021 julkistetulle analyysille, jossa vuoden mittaisella tarkastelujaksolla selvitettiin, mitkä aiheet ja viestintätyylit korostuivat kansanedustajien viestinnässä ja ketkä kansanedustajat ja mitkä puolueet tekivät vaikuttavinta viestintää. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon viestit saivat reaktioita eli tykkäyksiä, kommentteja ja jakoja.
Huutomerkillä merkittiin analyysissa viestit, joiden arvioitiin sisältävän esimerkiksi mahdollista disinformaatiota, vihapuhetta tai poikkeuksellisen voimakasta kielenkäyttöä. Kolmen vuoden takaiseen verrattuna näiden huutomerkkiviestien määrä vähentyi. Samalla kuitenkin nämä kärjekkäät viestit herättivät selvästi aiempaa enemmän reaktioita.
Tämän voi nähdä merkkinä Twitter-keskustelun polarisoitumisesta. Tämän analyysin perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, johtuuko se poliitikoista, heidän yleisöistään, some-alustan algoritmeista, muutoksista Twitterin käyttäjäkunnassa, bottitilien yleistymisestä tai yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisestä. Tämä kertoo osaltaan nykyisten somepalvelujen toiminnan läpinäkymättömyydestä. Kokonaisvaltaiset someanalyysit ovat Vahdin mukaan tärkeitä, sillä sirpaleisessa mediaympäristössä kokonaiskuva jää usein näkymättömiin. Jokainen näkee keskustelusta lähinnä omassa some-virrassaan esiintyvän version.
Vahti sanoo, että demokratian kannalta olisi toivottavaa, että esimerkiksi riippumattomat mediatoimijat tai kansalaisjärjestöt tekisivät sosiaalisen median toimintalogiikkaa näkyviksi nykyistä kokonaisvaltaisemmin erilaisin some-monitoroinnin keinoin.
”Nykymallissa huomiomme kaappaa aina jokin yksittäinen somekohu kerrallaan. Paremman kokonaiskuvan kautta olisi mahdollista yhdessä asettaa tavoitteita sille, millaista tulevaisuuden somea, keskustelua ja politiikan kulttuuria haluamme rakentaa”, Vahti sanoo.
Sitran Demokratia ja osallisuus -teeman tavoitteena on etsiä ratkaisuja yhteiskunnallisen osallisuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseksi. Demokratia toimii vain, jos ihmiset luottavat toisiinsa, yhteiskunnallisiin instituutioihin ja päätöksentekijöihin.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.