Selvä enemmistö kunnista on asettanut ilmastotavoitteen, luontotavoitteet paljon harvinaisempia

Kunnilla on tärkeä rooli ilmastopäästöjen vähentämisessä ja luonnon vahvistamisessa. Kunnat voivat vaikuttaa merkittävästi ilmastopäästöihin esimerkiksi kotien lämmityksen ja liikenteen ratkaisujen kautta. Luonnon monimuotoisuutta kunnat pystyvät edistämään muun muassa lähimetsissä ja viheralueilla.

Lisäksi fiksut ilmasto- ja luontotoimet vaikuttavat myönteisesti asukkaiden viihtyvyyteen, terveyteen ja alueen yritysten mahdollisuuksiin menestyä. Aihe on ajankohtainen, sillä kuntiin valitaan kesäkuun vaaleissa uudet päättäjät seuraavan neljän vuoden ajaksi.

Sitran torstaina 20.5. julkaisema selvitys kuntien ilmasto- ja luontotyöstä kertoo, että kaksi kolmasosaa kunnista, eli 206 kuntaa 309:stä, on asettanut ilmastotavoitteen.

Konsulttiyhtiö Sitowisen toteuttaman selvityksen mukaan yleisin ilmastotavoite on hiilineutraalius, johon tähtää 130 kuntaa. Tyypillisin tavoitevuosi hiilineutraaliudelle on 2030.

Hiilineutraaliudella tarkoitetaan yleensä sitä, että tietyllä alueella syntyy vain sen verran ilmastopäästöjä kuin siellä pystytään sitomaan ilmakehästä esimerkiksi metsiin.

Selvitys kertoo myös, että 50 suurimman kunnan ilmastotavoitteiden kunnianhimo on kasvanut aiemmasta. Tästä joukosta hiilineutraaliutta tavoittelee nyt 29 kuntaa. Vuonna 2018 tehdyssä selvityksessä hiilineutraaliutta tavoitteli 16 kuntaa 50 suurimman joukosta.

Isoista kunnista esimerkiksi Lahti ja Joensuu tavoittelevat hiilineutraaliutta 2025. Iin hiilineutraaliustavoite oli määritetty jo vuoteen 2020.

Kuntien ilmastotoimilla iso merkitys

Mikäli kunnat saavuttaisivat ilmastotavoitteensa, niiden päästöt puolittuisivat vuoden 2018 tasolta vuoteen 2035 mennessä. Päästöt alenisivat tällöin 20 miljoonaa tonnia. Määrä vastaa suuruusluokaltaan yli puolta päästövähennyksistä, joita Suomi tarvitsee koko maata koskevan hiilineutraaliustavoitteen (2035) saavuttamiseksi.

Selvityksessä hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen aineistoa, jossa kuntien päästöihin lasketaan muun muassa alueen kotitalouksien ja yritysten toiminnasta aiheutuvia päästöjä.

”Nyt tulee varmistaa, että kuntien ilmastotavoitteet saavutetaan. Niihin pääsemiseksi tarvitaan toimia niin kuntien kuin valtionkin taholta. Olisi myös tärkeää, että loputkin kunnat alkaisivat tehdä määrätietoista ilmastotyötä asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita sekä tunnistamalla ja toteuttamalla toimia tavoitteiden saavuttamiseksi”, Sitran asiantuntija Tatu Leinonen sanoo.

Kunnissa eniten päästöjä aiheuttavat lämmitys ja tieliikenne. Vuosina 2005–2018 kuntien yhteenlasketut päästöt ovat vähentyneet 15 prosenttia esimerkiksi lämmityksen ja sähköntuotannon puhdistumisen myötä.

Luontotyön tavoitteet vielä harvinaisia

Kunnat ovat tehneet pitkään erilaisia toimia luonnon vahvistamiseksi. Vieraslajien torjunta ja vesiensuojelutehtävät ovat tyypillisiä toimia, joihin myös lainsäädäntö velvoittaa. Monissa kunnissa on myös tehty aloitteita suojelualueiden perustamiseksi ja toteutettu virkistysalueita.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ei ole kuitenkaan vielä yhtä tavoitteellista ja suunnitelmallista kuin ilmastotyö. Kuntien verkkosivuilla ilmoitettujen tietojen perusteella vasta joka viides kunta, eli 64 kuntaa 309:stä, on asettanut luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen.

Näiden kuntien joukosta 26:lla oli kirjattuna myös toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä mittareita edistymisen seuraamiseksi.

Tällaisia kuntia oli erityisesti Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Joukossa korostuvat isot kaupungit, joilla on paitsi resursseja panostaa luontotyöhön myös suurimmat paineet luontoa kohtaan asukasluvun kasvun ja rakentamisen myötä.

Kunnat kaipaavat lisää luontotietoa ja resursseja

Tuloksellista luontotyötä varten kunnilla on oltava riittävästi tietoa paikallisesta luonnosta, kuten lajeista, elinympäristöistä ja ekologisista verkostoista. Selvityksessä nousikin esille, että kunnat tarvitsevat nykyistä vankemman tietopohjan luontotyön suunnittelun tueksi sekä lisäresursseja työn toteuttamiseksi.

Kunnilla on paljon hyviä syitä panostaa ilmasto- ja luontotoimiin. Osa toimista, kuten energiatehokkuuden parantaminen ja nurmikkojen leikkuun vähentäminen pölyttäjien suojelemiseksi, säästää kunnilta myös rahaa. Myös kunnan vetovoima voi parantua ilmasto- ja luontotoimien myötä.

”Kuntalaiset arvostavat lähiluonnon tarjoamia liikkumisen mahdollisuuksia ja leikkipaikkoja. Yritystoiminnan edellytyksiä voidaan tukea esimerkiksi mahdollistamalla puhtaan energian ja materiaalikiertojen hyödyntämistä kiertotalouden mukaisesti sekä edistämällä julkisilla hankinnoilla uusien, puhtaiden ratkaisujen kehittämistä”, Leinonen sanoo.

Näin selvitys tehtiin:

• Tietoja kerättiin kaikkien Suomen 309:n kunnan verkkosivuilta, strategioista ja toimenpideohjelmista

• Selvitystä varten tehtiin myös internetkysely kunnille ja haastateltiin kunta-alan asiantuntijoita

Tervetuloa selvityksen julkistustilaisuuteen torstaina 20.5.2021 klo 9:00-10:15!

Voit ilmoittautua tilaisuuteen Lyytin kautta.

Linkit:

Tutustu tarkemmin selvitykseen kuntien ilmasto- ja luontotyöstä.