1. Vauhditetaan kestävän kehityksen verosiirtymää
Kestävän kehityksen verosiirtymässä verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ilmasto- ja ympäristöhaittoja. Liikenteen verotuksen työryhmän suositukset liikenteen verotuksen painopisteen siirtämisestä ajoneuvoverotuksesta päästöverotukseen vuodesta 2023 lähtien, verotuksen indeksitarkistuksista ja dieselin verotuen sekä käyttövoimaveron alentamisesta tulisi toimeenpanna täysimääräisesti, mutta vaiheittain. Energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuen ja fossiilittoman liikenteen tiekartan ensimmäisen osan tukiehdotusten avulla tulisi edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista.
2. Luodaan kannustimet maankäyttösektorin ilmasto- ja luontotoimiin
Maankäyttösektorilla on mahdollisuus toteuttaa vaikuttavia ja erittäin kustannustehokkaita päästövähennyksiä erityisesti maa- ja metsätalouskäytössä olevilla turvemailla. Budjettiriihessä tulisi linjata turvemaiden maa- ja metsätalouskäyttöä koskevan tukijärjestelmän kehittämisestä. Järjestelmän tulisi tehdä päästöjä vähentävistä toimenpiteistä maa- ja metsätalouden harjoittajille kannattavia. Esimerkiksi tasaikäiseen metsänkasvatukseen ohjaavista tuista tulisi luopua vähintään rehevillä turvemailla ja kosteikkoviljelylle tulisi taata oikeus maataloustukeen. Uusia kannustimia tulisi myös ottaa käyttöön turvepeltojen ja suometsien ennallistamiselle sekä muille päästövähennystoimille.
3. Siirrytään hiilineutraaliin kiertotalouteen
Kiertotalouden strategisen ohjelman toimeenpanoon tulee varata vähintään 60 miljoonaa euroa. Sitra tukee ohjelmassa ehdotettua Kiertotalouden osaamiskeskuksen perustamista Suomeen. Keskus olisi tietoa ja tapahtumia tuottava globaali toimija, joka vastaisi Maailman kiertotalousfoorumin (WCEF) yhteistyöalustan hyödyntämisestä ja kehittämisestä Suomen tavoitteita palvellen.
4. Varmistetaan datatalouden yritysohjelman rahoitus pk-yritysten tueksi
Yrityksillä on vaikeuksia päästä mukaan datatalouteen, koska niiltä mm. puuttuu osaamista liiketoimintamallien päivittämisestä. Sitra on yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kehittänyt kaikille avointa pk-yritysten yritysohjelmaa, joka tähtää uusien datapohjaisten innovaatioiden mahdollistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen jaetun datan avulla. Ohjelmaa on pilotoitu menestyksekkäästi kymmenien erilaisten yritysten kanssa. Yritysohjelmakonseptin skaalaamiseen kansallisesti tulisi varmistaa riittävä rahoitus.
5. Parannetaan datatalouden innovaatioiden syntyedellytyksiä
Suurin osa innovaatioista syntyy innovaatioekosysteemeissä, ja globaali kilpailu käydään ekosysteemien välillä. Ekosysteemeillä on ratkaiseva rooli erityisesti digitalisaation ja vihreän siirtymän mahdollistajina ja ratkaisujen tuottajina niin kansallisesti kuin EU-tasollakin. Jotta innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemit voisivat kehittyä ja kasvaa, tarvitaan uusia julkisia ja yksityisiä rahoitusmekanismeja sekä toimintamalleja. Digitalisaatioon ja tekoälyn käyttöön liittyviä investointeja tulisi lisätä myös julkisella sektorilla.
6. Vahvistetaan terveys- ja hyvinvointisektorin digitalisaatiota
Suomi on ollut terveysalan digitalisaation ja datan hyötykäytön globaali edelläkävijä, mutta on nyt jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Riittäviä resursseja tulisi kohdentaa kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toimeenpanoon. Tähän sisältyisi mm. digitaalisen terveyden- ja hyvinvoinnin osaamiskeskuksen perustaminen ja toiminnan käynnistys.
7. Varmistetaan vaikuttavuusinvestoimisen ja vaikutusten hankinnan kehitys
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustettu Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus on jatkanut Sitran vuonna 2014 käynnistämää työtä. Keskus auttaa julkishallinnon toimijoita vaikutusten eli halutun lopputuloksen hankinnassa. Osaamiskeskuksen riittävä resursointi vuodesta 2022 eteenpäin on edellytys sille, että vaikuttavuusinvestoimisen ja vaikutusten hankinnan markkinan kehittyminen voi jatkua. Keskeisenä tavoitteena on yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu ja samalla verovarojen entistä tehokkaampi ja vaikuttavampi käyttö. Sitra tukee myös vaikuttavuusinvestoimisen kansallisen ohjausryhmän ehdotusta uudesta vaikutusten hankintainstrumentista ja sille ohjattavasta 100 miljoonan euron kokonaisvaltuutuksesta.
8. Tuetaan kirjastojen demokratiatyötä
Suomalaisten vahva luottamus julkisiin instituutioihin, hallintoon ja poliittiseen järjestelmään on laskusuunnassa, ja usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin hiipuu. Sitran Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hanke osoitti, että kirjastot pystyvät tuloksellisesti tuomaan päättäjiä ja kansalaisia tiiviimpään vuorovaikutukseen sekä madaltamaan kuntalaisten kynnystä osallistu päätöksentekoon. Kirjastojen demokratiatyön pitkäjänteiseen tukemiseen tulee ohjata vuoden 2022 budjetista miljoona euroa.
9. Panostetaan osaamisen kehittämiseen pitkällä aikavälillä
Osaamisen kehittämiseen panostaminen on taloudellisesti kannattavaa. Sitran Millä hinnalla? -selvitys kartoitti osaamisen kehittämisen vaihtoehtoiskustannuksia ja osoitti, että työn ulkopuolelle jäämisen kustannukset julkiselle taloudelle olivat vuonna 2019 yli 18 miljardia euroa. Tämä antaa vahvan perusteen tehdä pitkäjänteisesti panostuksia koulutukseen ja muuhun osaamisen kehittämiseen pitkällä aikavälillä.
10. Turvataan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen riittävä resursointi
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustaminen on merkittävä askel kohti elinikäisen oppimisen ilmiölähtöistä johtamista. Jotta kokonaisvaltainen johtaminen olisi mahdollista, myös jatkuvan oppimisen rahoitusta tulisi johtaa kokonaisuutena politiikkatoimien vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi. Palvelukeskuksen riittävä resursointi on tärkeää, jotta uudistuksen toimeenpanolle luodaan hyvät edellytykset.
sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
