Suomessa laki säädetään paloina – hankaloittaa kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia

Miten Suomessa säädetään laki -selvitys tuo uuden näkökulman lainsäädännän vaiheiden kuvaukseen. Lain säätämistä ei aiemmin ole katsottu demokratian ytimen, kansanvallan, näkökulmasta. Siitä syystä poliittinen prosessi on jäänyt usein pimentoon ja on monille osallistuvillekin tuntematon.

”Lainvalmistelun laatua on arvosteltu vuosikymmenet. Kehittämiskohteena on ollut lähinnä lainvalmistelu, ei kokonaisprosessi ja sen johtaminen. Kokonaisuutta ei juuri johdeta ja siksi myös sen kehittäminen on puutteellista”, sanoo selvitystyötä johtanut entinen ministeri ja kansanedustaja, nykyinen Sitran vanhempi neuvonantaja Jouni Backman.

Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa lain säätämisen vaiheita. Selvisi, että kokonaisnäkymää ministeriöiden, valtioneuvoston ja eduskunnan prosesseihin ei ole. Kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta olennaista olisi ajantasainen ja luotettava tieto lainsäädäntöprosessin etenemisestä. Nyt tiedon saatavuus ja laatu vaihtelevat paljon – ja osa datasta ei ole ollenkaan julkista.

”Nykyinen prosessi ei ole riittävän läpinäkyvä eikä tarjoa kansalaisille oikea-aikaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Niitä tulee perustuslainkin edellyttämällä tavalla edistää lisäämällä lainsäädäntöprosessin avoimuutta. Kansalaisaloitekin kaipaa uudistamista, sillä se sijoittuu nyt päätöksentekovaiheeseen, ei varsinaiseen aloitevaiheeseen”, Backman sanoo.

Selvityksen pohjana on Sitran ja prosessilouhintaan erikoistuneen QPR Software Oyj:n hanke. Siinä mallinnettiin lainsäädännön vaiheet ja louhittiin aikaleimoilla varustettu data prosessin eri vaiheista. Tällaista dataan perustuvaa tarkastelua ei ole aiemmin valtioneuvostossa eikä eduskunnassa tehty. Selvitys suositteleekin lisäämään prosessidatan käyttöä lainsäädäntöprosessin johtamisessa ja kehittämisessä.

Kehittämisen tueksi Sitra julkaisee myös Hanna-Riitta Härkösen kirjoittaman muistion Lainsäädännön arviointineuvoston rooli korona-aikana. Muistio kuvaa haastattelu- ja kyselyaineistoon pohjautuen käsityksiä lainsäädännön arviointineuvoston roolista korona-aikana osana lainsäädäntöprosessia. Esille nousi muun muassa huoli arvioinnin tiukoista aikatauluista ja viivästyksistä, huolimatta neuvoston nopeutetuista arvioinneista korona-aikana. Muistio jatkaa Sitran aiempien, korona-aikaista päätöksentekoa kuvaavien julkaisujen sarjaa. Aiemmin on ilmestynyt Matti Mörttisen kirjoittama muistio Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa.