Toimintakertomus 2015: Tulevaisuus tehdään tänään

Yksi keskeisistä suomalaisten hyvinvointia ja Suomen kestävää kehitystä edistävistä tekijöistä on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, joka on parhaillaan käynnissä. Sitra teki ensimmäisen ehdotuksensa sote-palveluiden rahoituksesta vuonna 2010, ja tämän jälkeen systemaattista työtä asian edistämiseksi on jatkettu tiiviissä yhteistyössä kaikkien keskeisten sote-toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä Sitran ideoimia, sote-palveluiden ohjaamisen välineenä toimivia ns. palvelupaketteja testataan yli 50 kunnassa ympäri maata. Kyseessä on Sitran kaikkien aikojen laajin pilottihanke.

”Vaikka julkinen uudistumiskeskustelu pyörii tällä hetkellä paljolti järjestelmässä ja rakenteissa, emme saisi unohtaa tärkeimpiä päämääriä, kuten eriarvoisuuden poistamista perusterveydenhuollosta,” yliasiamies Mikko Kosonen sanoo. Rakenteiden rinnalle tarvitaan ratkaisuja, jotka vievät oikeaan suuntaan, mutta tuovat hyvinvointia arkeen jo nyt.

Hämeenlinnassa pilotoitu ja Sitran omahoidon kokeiluista alkunsa saanut Virtuaaliklinikka on hyvä esimerkki hankkeesta, jossa on tunnistettu digitalisaation merkitys tulevaisuuden terveydenhuollon suurena megatrendinä, ja lähdetty siltä pohjalta rakentamaan digitaalista omahoitoa, olemassa olevaa dataa ja kaupungin järjestelmiä yhdistelevää palvelua. Virtuaaliklinikka leviää parhaillaan valtakunnalliseksi malliksi ns. ODA-hankkeena, josta on tulossa kansalaisille tarjottavien sähköisten hyvinvointipalvelujen runko. Konsepti oli Sitran, mutta keskeisessä roolissa olivat Hämeenlinnan kaupungin ennakkoluulottomat kehittäjät sekä laajennusvaiheessa mukaan tullut Kuntaliitto.

Myös Sitran Suomen oloihin muokkaamassa etsivään nuorisotyöhön tukeutuvassa TajuaMut! -liputustoimintamallissa apuna on tietojärjestelmä, vaikka olennaista onkin kohtaaminen ja aito kiinnostus yksittäisen nuoren tilannetta kohtaan. TajuaMut! toimii jo Mikkelissä, Espoossa, Keravalla ja Riihimäellä, ja kehittyy ja leviää kaupunkien yhteistyöllä yhä paremmin toimivaksi malliksi tukea nuoria.

Myös palveluiden rahoittamiseen tarvitaan uudenlaisia keinoja. Ensimmäisessä suomalaisessa vaikuttavuusinvestoimisen SIB-hankkeessa testataan uutta rahoitusmallia, jossa julkiset toimijat ostavat mitattavia tuloksia suoritteiden sijaan. Käytännössä  työpahoinvoinnin tuntiperusteisesta tilkitsemisestä on siirrytty hyvinvointiin satsaamiseen ja esimerkiksi sairaspoissaolojen vähenemisestä maksamiseen.

Tämä on kaikki tulevaisuustyötä, jota mikään yksittäinen taho ei voi tehdä yksin, eikä kannatakaan.

Arjessa hankkeet tarkoittavat esimerkiksi sitä, että hämeenlinnalaisen perheenäidin ei tarvitse jonottaa terveyskeskuksen vaihteeseen tiettyyn aikaan tiettynä viikonpäivänä saadakseen ensiarvion oireistaan tai ajan oikealle terveydenhuollon ammattilaiselle. Tai että opettajan ja futisvalmentajan huolestuessa mikkeliläisen nuoren tilanteesta huoli ei jää huomaamatta vaan kopin ottaa etsivä nuorisotyöntekijä.

”Kehysriihessä päätetty genomikeskuksen perustaminen on myös esimerkki kauaskantoisesta päätöksestä, josta hyötyvät paitsi tutkijat ja terveysalan yritykset, myös suoraan kansalaiset”, Mikko Kosonen sanoo.

Genomitieto auttaa ehkäisemään ja parantamaan esimerkiksi kansantauteja, joten keskuksen tuottama tieto voi parantaa paitsi yksittäisen ihmisen elämänlaatua, myös kansantaloutta. Genomikeskuksen perustaminen oli yksi Sitran ja sosiaali- ja terveysministeriön hallitukselle kesällä luovuttaman genomistrategian keskeisiä tavoitteita.

”Visio on tärkeä, mutta yhtälailla tärkeä on se polku tai tiekartta, jota kulkemalla päämäärään päästään. Siksi olisikin kysyttävä, mikä on se konkreettinen asia, jolla muutos tapahtuu. Matkalla kohti genomitiedon hyödyntämisen edelläkävijyyttä genomikeskuksen katsottiin olevan yksi tärkeä virstanpylväs. Polkua resurssiviisaaseen ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan on puolestaan mutkistanut cleantech-yrityksiltä puuttuva toimiva kotimarkkina”, jatkaa Kosonen.

Tätä puutetta paikkaa pääkaupunkiseudulla toimintansa aloittava Smart & Clean -säätiö, joka tulee rakentamaan kunnianhimoista kotimarkkinareferenssiä ja näyteikkunaa suomalaisille cleantech-yrityksille.

Sitran tehtävä julkisena tulevaisuusorganisaationa on rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Jos Sitra saisi päättää, tänään syntyvän lapsen 20-vuotisjuhlia vuonna 2036 vietettäisiin Suomessa, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Se on suunta, johon kaikki Sitran luotsaamat tulevaisuushankkeet tähtäävät. Eduskunnan alaisen Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman tuotoilla. Peruspääoman markkina-arvo oli vuoden 2015 lopussa 771 miljoonaa euroa ja sijoitusomaisuus tuotti 5,7 % prosenttia.

Sitran toimintakertomus kertoo kaiken olennaisen tulevaisuustyömme tuloksista ja uusista avauksista. Lue toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 kokonaisuudessaan tästä tai tilaa painettuna osoitteesta julkaisut@sitra.fi.