sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Käyttävätkö organisaatiot Suomessa jo edistyneitä datateknologioita, kuten tekoälyä? Miten yritykset käyttävät dataa prosessien tehostamiseen tai palvelujen ja työn uudistamiseen sekä automatisointiin? Miten data vaikuttaa liiketoiminnan tuloksiin? Entä paljonko Suomessa tehdään datataloutta kasvattavia tki-investointeja ja paljonko EU-rahoitusta hyödynnetään?
Muun muassa näihin ja moniin muihin kysymyksiin voi löytää vastauksen Sitran kehittämästä Datatalouden tilannekuva -työkalusta. Raporttityökalu auttaa ymmärtämään datatalouden kehitystä ja seuraamaan sitä. Työkalu on kehitetty Sitrassa osana kansallista datatalouden tiekarttatyötä.
Ota tästä Datatalouden tilannekuva -työkalu käyttöösi!
Se kokoaa ensi kertaa yhteen tietoa Suomen datatalouden kehityksen keskeisistä mittareista ja kuvauksia hyödyllisistä avoimista tietolähteistä. Power BI -muotoinen työkalu tarjoaa tietoa datatalouden kehityksen olennaisilta osa-alueilta: ihmiskeskeisten palveluiden rakentamisesta, liiketoiminnan uudistamisesta datan avulla, osaamisesta, infrastruktuureista ja ekosysteemeistä, investoinneista sekä datapolitiikan ja -sääntelyn kehittymisestä EU-tasolla.
Työkalu on tarkoitettu tietopankiksi datataloudesta kiinnostuneille sekä päätöksenteon tueksi liike-elämässä ja hallinnossa toimiville asiantuntijoille, kehittäjille ja päättäjille. Raporttia, sen kuvaajia ja raakadataa voi käyttää, ladata ja jatkokehittää vapaasti.
Koska datatalous on ilmiönä uusi ja kehittyvä, kaikkiin sen kehitystä koskeviin kysymyksiin ei vielä ole tietoa saatavilla. Tilannekuvan kehitystyö tarjoaa myös paikan ja yhteistyön alustan rakentaa datatalouden tietopohjaa, mittaamista ja tarvittavia indikaattoreita.
Mihin datatalouden kehityskulkuihin huomio kannattaa kiinnittää juuri nyt? Kokosimme päähuomiot.
Iso kuva: Suomessa nopeaa kasvua, datan kaupallistaminen alkutekijöissään
EU:n datatalouden arvon odotetaan kuluvana vuonna kasvavan yli 600 miljardiin, josta Suomen osuus olisi noin 9 miljardia. Suomessa datatalous kasvoi liki 13 prosenttia vuonna 2021, joka oli EU:n keskiarvoa ripeämpää. Ennusteet EU:n datatalouden arvosta lähivuosina vaihtelevat 600–800 miljardin välillä lähteestä ja rajauksista, laskentatavasta ja mittaamismenetelmästä riippuen.
Datan kaupallistamisen on arvioitu kasvaneen EU:ssa tällä vuosikymmenellä jopa 30 prosentin vuosivauhtia. Sen sijaan Suomen lähes puolet pienempi kasvuluku herättää huolen kyvystämme tuottaa arvonlisää datalla palveluina, tuotteistamalla tai vaihdantana markkinoilla. Kehitystä voidaan arvioida myös datan markkinapaikkojen määränä datan tuottajille ja hyödyntäjille.
Valtaosa suomalaisyrityksistä kertoo jo hyödyntävänsä dataa prosessien tehostamiseen ja automatisaatioon, palvelujen ja myynnin kehittämiseen tai uusiin työn tekemisen tapoihin. Dataa liiketoiminnassaan hyödyntävät yritykset raportoivat tuottavuutensa kasvaneen 4 prosenttia ja kannattavuuden 6 prosenttia, joten datan hyötykäyttö kasvattaa kilpailukykyä.
Suomessa datatalous kasvoi liki 13 prosenttia vuonna 2021, mikä oli EU:n keskiarvoa ripeämpää.
Datan tuottama taloudellinen arvo voi näkyä myös epäsuorasti esimerkiksi palvelun laatuna, asiakastyytyväisyytenä ja toimitusketjujen tehokkuutena.
Dataratkaisut mahdollistavat siirtymää kohti digivihreää taloutta, jossa arvoa tuotetaan resurssiviisaasti. Datan avulla voidaan myös todentaa tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia, mikä helpottaa toimien suuntaamista esimerkiksi energiatehokkaampiin ratkaisuihin. Datan hyödyntäminen tuottaa taloudellista, sosiaalista ja ekologista arvoa, jota vasta opetellaan mittaamaan.
Suomi menestynyt EU-rahoituksen saannissa
Datatalouteen kohdennetut investoinnit ovat osa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja. ICT-ala vastaa neljänneksestä Suomen liki kahdeksan miljardin t&k-menoista. Kasvuedellytysten arviointia varten on syytä tarkastella investointien määrän lisäksi myös tarjolla olevia rahoitusinstrumentteja ja tukipalveluita. Erityisesti EU-rahoituksen kansallisen vastinrahoituksen riittävyys nähdään haasteena.
Suomi on kotiuttanut esimerkiksi EU:n 95 miljardin Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta 1,5 kertaisesti suhteutettuna kansalliseen maksuosuuteen. Eurooppalaista datakehitystä vauhditetaan erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa. EU aikoo suunnata yhteisiin data-avaruuksiin Data-avaruus; tietoalue Yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu datan jakamiseen ja vaihtoon tietyllä toimialalla tai toimialojen välillä. Avaa termisivu Data-avaruus; tietoalue ja pilvipalveluihin 4–6 miljardia kehitysrahaa.
Business Finland ylläpitää kansallista EU-rahoitusneuvontaa ja tarjoaa tietoa mm. avustuksista, lainoista, takauksista ja julkisista hankinnoista. Kokoamalla tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja kehittämällä neuvontapalveluja voidaan helpottaa suomalaisten datainnovaatioiden pääsyä EU-tason kehitystoimintaan ja markkinoille.
Organisaatioiden välinen datayhteistyö kehittymässä
Datapohjaiset infrastruktuurit, kehitysympäristöt ja ekosysteemit tekevät datan liikkumisen ja hyötykäytön mahdolliseksi organisaatiolta toiselle. Tällöin datasta tuotettavaa arvoa on mahdollista kasvattaa.
Suomalaisyritykset käyttävät datan hyödyntämisessä tarvittavia digitaalisia ratkaisuja jo melko vaivatta. Yli 80 prosenttia yrityksistä kertoo käyttävänsä pilvipalveluja ja 40 prosenttia yrityksistä soveltaa automaattisen tiedonsiirron järjestelmiä esimerkiksi koneiden etäohjaukseen (ns. esineiden internet).
Datan saatavuutta voidaan arvioida avoimesti saatavilla olevien data-aineistojen määrän kehityksestä. Avoindata.fi-sivusto kokoaa tällä hetkellä tarjolla olevat 86 rajapintaa 761 avoimeen aineistoon datan tuottajilta.
Data-avaruudet ja dataekosysteemit kasvavat nyt voimakkaasti. Ekosysteemisyys haastaa liiketoimintamallien lisäksi taloudellisen toiminnan mittaamista.
Organisaatioiden välinen datayhteistyö on vasta kehittymässä. Sitä tukemaan tarvitaan rakenteita, jotka varmistavat eri datalähteiden yhteentoimivuutta ja vaihdantaa. Siksi on syytä seurata datayhteistyötä tukevien oikeudellisten, teknisten ja operatiivisten ratkaisujen sekä kehittämistoimien etenemistä, kuten metatieto- ja sopimusmalleja.
Esimerkiksi data-avaruudet ja dataekosysteemit Dataekosysteemi Useista dataverkostoista koostuva verkosto, jossa toimijat tekevät yhteistyötä tavoitteenaan jakaa ja käyttää dataa verkoston sisällä sekä edistää innovointia ja uutta liiketoimintaa. Avaa termisivu Dataekosysteemi kasvavat nyt voimakkaasti, mutta tieto niistä on vielä hajanaista ja rajallista. Ekosysteemisyys haastaa liiketoimintamallien lisäksi taloudellisen toiminnan mittaamista. Arvo syntyy toimialojen perinteiset arvoketjut ylittävissä yhteenliittymissä ja palvelukokonaisuuksissa.
Sitra toteuttaa lähikuukausina dataekosysteemien kypsyysastetta selvittävän yrityskyselyn. Tarkoituksena on kerätä dataa siitä, millaisissa verkostoissa yritykset toimivat ja millaista arvoa yhteistoiminta tuottaa.
Kova kysyntä ja kilpa dataosaajista
Pula dataosaajista hidastaa kasvuamme. Pelkästään ohjelmisto- ja it-yritykset palkkaisivat heti 15 000 henkilöä alalla jo työskentelevien 62 000 ammattilaisen lisäksi. ICT-alalla on 33 000 opiskelijaa, joista valmistuu vuosittain 4 000 osaajaa työmarkkinoille.
Osaajista kilpailevat myös muiden toimialojen yritykset ja julkinen sektori. Dataosaamista tarvitaan hyvin erilaisissa ammateissa ja eri koulutustaustoilla, joten myös osaajien määrää ja laatua olisi seurattava osana yleisen koulutustason ja ammattivaatimuksien kehitystä.
Koulutusta kehitetään vastaamaan nykypäivän dataosaamisen tarpeisiin monialaisesti eri oppiasteilla ja täydennyskoulutuksena. Koottuja esimerkkejä koulutusväylistä ja -ohjelmista tullaan täydentämään laadullisena tietona dataosaajien kysynnän ja tarjonnan määrällisen seurannan rinnalla.
Mittavat tietoaineistot yritysten apuna, tekoälyä hyödyntää harva
Valtaosa suomalaisyrityksistä kertoo käyttävänsä dataa liiketoiminnassaan, pk-yrityksistäkin peräti 53 prosenttia. Kaksi kolmesta yrityksestä hyödyntää massadataa markkinoinnin, asiakaspalvelun tai tuotekehityksen tukena. Tästä voidaan tulkita, että yrityksillä on kyvykkyyttä analysoida mittavia tietoaineistoja datateknologioiden avulla ja luoda liiketoimintaa datan avulla esimerkiksi yksilöllisenä asiakaspalveluna.
Datatalouteen on syntymässä uudentyyppisiä toimijoita, kuten datan välittäjiä, dataoperaattoreita ja datateknologiaa kehittäviä yrityksiä. Ne luovat markkinoille uusia palveluja ja tuotteita. Näiden roolit datataloudessa ovat määrittymässä esimerkiksi EU:n datahallintalain myötä ja siksi niiden toiminnan vaikutusta datatalouden kehittymiseen olisi tärkeä pystyä jatkossa seuraamaan.
Tekoälyteknologioita soveltavat työkalut ovat ottaneet aivan viime aikoina kasvupyrähdyksen. Tekoälyn käytössä voi näkyä suurikin muutos kyselytuloksissa loppuvuodesta.
Tekoälyä ilmoittaa hyödyntävänsä 12 prosenttia suomalaisyrityksistä. Syinä vähäiseen teknologian käyttöön nostetaan osaamisen puute, ongelmat ohjelmien ja järjestelmien yhteensopivuudessa sekä datan saatavuudessa ja laadussa. Teknologioita soveltavat työkalut ovat ottaneet aivan viime aikoina kasvupyrähdyksen, ja tekoälyn käytössä voi näkyä suurikin muutos kyselytuloksissa loppuvuodesta. Kehitystä ja sen esteitä kuvaavat tiedot tarjoavat suoria vinkkejä kehittämistoimiin, jotta yritykset voivat uudistaa liiketoimintaansa datan ja analytiikan avulla.
Reiluun datan käyttöön kannattaa panostaa palveluissa
Reilun datatalouden ytimessä on se, miten data palvelee ihmisiä asiakkaina ja kansalaisina. Dataan pohjautuvien palvelujen laadullista kehitystä voidaan seurata reilun datatalouden periaatteiden avulla. Datatalouden reiluus peilautuu siihen, kuinka hyvin yksilöiden dataoikeudet toteutuvat digitaalisissa palveluissa, kun uutta sääntelyä toimeenpannaan.
Vuonna 2021 Sitran toteuttamien datatalouden kansalais- ja yrityskyselyjen mukaan suomalaisia huolestuttaa datapalveluissa eniten omien henkilötietojen vuotaminen. Yli puolet vastaajista kokee, että datan suojaaminen on jätetty liiaksi yksilön vastuulle. Vastaavasti yrityksistä hieman alle puolet on tehnyt luottamusta kasvattavia toimia. Datan käytön läpinäkyvyyttä rakentavilla toimilla on vaikuttavuutta, sillä suuri osa kansalaiskyselyyn vastanneista (83 prosenttia) näkee, että esimerkiksi käyttöehtojen esittäminen ymmärrettävässä muodossa lisäisi heidän luottamustaan yritykseen.
Suomalaisia huolestuttaa datapalveluissa eniten omien henkilötietojen vuotaminen. Yli puolet vastaajista kokee, että datan suojaaminen on jätetty liiaksi yksilön vastuulle.
Dataosaamisen kasvattaminen yrityksissä palvelisi myös ihmiskeskeistä palvelukehitystä. Alle puolet yrityskyselyyn vastanneista arvioi olevansa kyvykkäitä toimimaan datataloudessa. Noin kolmasosalla yrityksistä on datastrategia, jolla voidaan ohjata datan reilua käyttöä ja jakamista.
Toimiviin datan sisämarkkinoihin vielä matkaa
Datatalouden sääntely on EU:ssa nyt voimakkaassa murroksessa. EU:n datastrategia ja Digitaalisen vuosikymmenen ohjelma asettavat viitekehyksen, joka tarjoaa yleiskuvaa EU:n datatalouden tavoitteista. Yhteisen tilannekuvan jakaminen Suomelle tärkeiden strategisten painopisteiden ja sääntelyprosessien etenemisestä varmistaisi, että voimme toimia ennakoivasti datatalouden pelisääntöjen ja aloitteiden määrittelyssä.
EU:n tavoitteeseen luoda datan sisämarkkinat on matkaa. Luotettavaa tietopohjaa valtioiden rajat ylittävästä datan vaihdosta ja liikkuvuudesta tullaan tarvitsemaan. Yksi esimerkki mahdollisista mittareista olisi se, miten laajasti ja saumattomasti terveystiedot kulkevat jäsenmaiden välillä EU-kansalaisten mukana.
Datatalouden kehitystä mitattava eri näkökulmista
Datatalouden mittarit ovat vasta kehittymässä. On tärkeää pystyä kuvaamaan datatalouden kehitystä eri näkökulmista ja tarjota tietoa yhteisiin tarpeisiin.
Datataloudelle ei ole yhdenmukaista tai yksiselitteistä määritelmää. Siksi myös käytettävät mittarit vaihtelevat sen mukaan, minkä toiminnan katsotaan kuuluvan datatalouteen. Kapeimmillaan datatalous nähdään toimialaluokituksen kautta osana liike-elämän palveluja.
Laajimmillaan datataloutta voi tarkastella ilmiönä, joka tarkoittaa datan hyödyntämistä taloudelliseen toimintaan, arvon tuottamiseen ja kulutukseen. Datalla on taloudellisten vaikutusten lisäksi sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia, joita tulee tarkastella osana datataloutta.
Koska dataa on kaikilla yhteisöillä ja yksilöillä, on datatalous vaikeasti eroteltavissa organisaatioiden, yksilöiden ja hallinnon jokapäiväisestä toiminnasta. Julkisella sektorilla datan tuottavuushyötyjä saadaan, kun palveluja voidaan automatisoida ja asiointitarpeita poistaa, resursseja optimoida ja palvelutarpeita ennakoida. Samalla myös datan hyödyntämisestä koituva tuottavuuden nousu on vaikeasti mitattava ja vaatii täsmentämistä.
Datatalouden tilannekuva -työkalun lähteinä käytetyt vakioidut Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan tilastotiedot (ns. DESI) tarjoavat vertailukelpoista tietoa EU-tasolla. Ne valottavat kuitenkin datatalouden kehitystä niukasti. Tilastotiedot tukevat kuitenkin hyvin jo nyt esimerkiksi infrastruktuurin kuten ICT-yhteyksien ja teknologioiden käyttöönoton seurantaa organisaatioissa.
Vähemmän tietotukea on tarjolla sen ymmärtämiseen, miten laajasti dataa käytetään ja mitä vaikutuksia sillä on palvelujen tuottavuuteen, liiketoimintojen uudistumiseen, dataekosysteemeihin tai palvelukokemukseen. Myös dataan liittyvän osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta tarvitaan lisää tietoa.
EU-tason yhteistyötä tarvitaan myös datatalouden indikaattorien kehittämiseksi. Tätä työtä voitaisiin kytkeä Digitaalisen vuosikymmenen suorituskykymittareihin.
Nyt tarjottavan tilannekuvan jatkokehityksessä arvioimme, miten voisimme tuottaa tarvittavaa uutta tietoa.
Tietojohtamiseen tukea
Datatalouden tilannekuvan kehittäminen on prosessi, jossa oppia kertyy asiasisällöistä ja asioiden yhteyksien kautta datatalouden vaikutusmekanismeista. Tilannekuva on yhteinen oppimisen alusta datatalouden ilmiöiden ymmärtämiseksi ja kasvua vahvistavien toimien tueksi.
Kun liiketoiminnassa panostetaan datan tuotteistukseen ja innovointiin, vaatii datan hyötykäyttöön pohjautuva yhteiskunnallinen kehitys julkiselta sektorilta investointeja osaamiseen ja infrastruktuureihin. Datatalouden kehittäminen on pitkälti julkisen ja yksityisen sektorin yhteispeliä, jossa tarvitaan innovatiivisia rahoitusmalleja ja hankintoja.
Suomi loistaa tilastovertailujen huipulla digitaalisen kehityksen edellytyksissä kansainvälisesti. Digitalisaation hyödyt toteutuvat, jos ja kun data liikkuu asiakkaan mukana palvelujärjestelmissä sekä esimerkiksi organisaatioiden toimitusketjuissa. Dataohjautuvuus kietoutuu myös arvoverkostoihin, kuten hiilijalanjälkilaskentaan ja tuotetiedon jäljitettävyyteen. Parhaimmillaan tilannekuva tukee muutosta, jossa organisaatioita voidaan johtaa datalla, investointeja kohdistaa ja strategisia päätöksiä tehdä datan tukemina. Ajan myötä voidaan ymmärtää myös tehtyjen toimien vaikuttavuutta.
Tilannekuva tukee ja täydentää kansallista Digitaalista kompassia datatalouden politiikkatavoitteiden seurannassa ja sitä on rakennettu kompassityön rinnalla. Tilannekuva-työkalu ei itse aseta tavoitteita.
Datatalous on luonteeltaan globaali ja monivaikutuksellinen verkosto. Tästä syystä tilannekuvankin tulee heijastella Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa samoin kuin kehityksen yleismaailmallisia suuntia, joihin haluamme vaikuttaa.
Mitä seuraavaksi? Ratkomme yhteisiä mittaamisen haasteita
Seuraavina askeleina on tärkeää tunnistaa sellaisia aukkoja tiedoissa, joita voimme paikata tuottamalla uutta tietoa tai yhdistelemällä erilaisia tietolähteitä. Tietoa voitaisiin myös hakea uusilla tavoilla, kuten käyttämällä datateknologioita tiedonkeruussa ja tekoälyä isojen tietoaineistojen syntetisoinnissa.
Datan kertyessä voitaisiin arvioida ja ennakoida eri osa-alueiden kehityksen suuntaa sekä niiden välisiä vaikutusketjuja. Tällaista tarkastelua on valtiovarainministeriö jo tehnyt Digikompassin systeemimallinnuksessa, ja yhteistyö Digikompassia kehittävän digitoimiston kanssa on ollut tiivistä. Myös toistettavat kyselyt, kuten Digibarometri, ovat avainroolissa tiedon tuottamisessa.
Tilannekuvan sisällöt elävät tietolähteiden päivittyessä. Esimerkiksi liiketoiminnan uudistumisen osioon saadaan lisävalaistusta, kun vuotta 2023 koskeva Tilastokeskuksen yrityskyselytutkimus valmistuu.
Tilannekuvaa jatkokehitetään yhteistyönä ja yhteydet kansallisiin kehitysohjelmiin, strategioihin ja politiikkatavoitteisiin huomioidaan. Kannustamme antamaan palautetta tilannekuvan sisällöistä, käytettävyydestä ja tietolähteistä.
Lue myös
Datatalouden kansallinen tiekartta näyttää suunnan ja toimet, jotka vievät eteenpäin suomalaisten hyvinvointia, vihreää siirtymää ja kilpailukykyä datan avulla. Tiekartta tarjoaa myös tietoa ja työkaluja. Tutustu tiekarttaan.
