Kuka kokoaisi pienistä paloista vaikuttavia kokonaisuuksia?

Ehtiikö Suomi ensimmäisten joukossa kiertotalouden eturiviin? Suomessa on selvitetty kiertotalouden mahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja sekä hahmoteltu kansallista kiertotalouden toimintaohjelmaa: muun muassa hallinnon edustajat, poliittiset päättäjät, yritykset, rahoittajat, kunnat ja kolmas sektori ovat kohdanneet. Yhdessä on muun muassa hahmoteltu, millaisia muutoksia toimintaympäristöön tarvitaan.

Nyt on aika, jolloin ensimmäisten tekijöiden on aika astua näyttämölle. Mahdollisuuksista ja visioista on siirryttävä ensimmäisiin konkreettisiin kokeiluihin, jotka voivat parhaimmillaan muuttaa yhteiskuntamme toimintatapaa kestävämmälle pohjalle ja avata aivan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia – sellaisia, jota fossiilisista polttoaineista ja neitseellisistä raaka-aineista irti pyristelevä maailma kaipaa.

Noin 40 keskeistä tahoa on hahmotellut Sitran johdolla kiertotalouden kansallista toimintaohjelmaa. Toukokuussa julkaistu luonnos keräsi sekä verkkosivuilla että 2. kesäkuuta järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa yhteensä 250 toimenpide-ehdotusta, ideaa ja kommenttia. Suurkiitokset kaikille ideoita ja kommentteja jättäneille!

Kasassa on nyt hieno määrä yksittäisiä kokeiluideoita, joita toteuttamaan ensimmäisinä ehtiville tarjoutuu mahdollisuus päästä kiertotalouden eturiviin. Yksittäisiä ideoita pitää myös pystyä kutomaan vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi, oli toimintaohjelmatyön ydinryhmän viesti kolmannesta ja viimeisestä ryhmän kokouksesta kesäkuulta.

Kunnat ja kaupungit moottoreiksi

Ruoantuotanto ja -kulutus kaipaavat uudenlaista tekemistä – ohjelmatyön ydinryhmä nosti esiin alueellisten ruokajärjestelmien kehittämisen. ”On mobilisoitava paikalliset tuottajat tuottamaan sitä, mitä paikalliset kuluttajat tarvitsevat.” Pilotissa kunnat ja kaupungit olisivat moottoreina ja kuluttajien valinnat keskiössä. Kääntyvätkö katseet resurssiviisaiden Fisu-kuntien suuntaan?

Alueellista kokoajaa tarvitaan myös liikkumisen tarpeen vähentämiseen tähtäävässä kokeilussa. Tavoitteena on saada aikaiseksi henkilö- ja tavarakuljetuksia yhdistäviä lähilogistiikan palveluita niin, että kuljettamiseen tarvittava energia tuotetaan mahdollisimman pitkälle suljetussa kierrossa. Silloin hyödynnettäisiin esimerkiksi kotitalousjätteistä ja maatalouden lietteestä saatavaa biokaasua. Tässä – kuten monella muullakin alalla – julkiset hankinnat voivat olla avainasemassa avaamassa uudenlaista, kestävän liikkumisen liiketoimintaa.

Alueellisten kokonaisuuksien syntyminen on tavoiteltava askel, mutta kunnianhimotaso halutaan pitää vielä korkeammalla: Vain monistamalla ja laajentamalla erinomaisiksi havaittuja kokeiluja Suomi etenee kiertotalouden uralla ja pystyy luomaan ratkaisuista konsepteja ulkomaanvientiinkin. Yhdeksi esimerkiksi kokeilusta, jonka toimintamalli pitäisi ottaa laajemmin käyttöön, ydinryhmä nimesi maarakentamisessa uusiomateriaaleja edistävän Uuma-hankkeen.

Toimintaohjelma julkistetaan 21. syyskuuta

Sitra työstää toimintaohjelman luonnosta eteenpäin kesällä työryhmätyöskentelyn, kommentointien, kansainvälisen arvioinnin ja oman synteesin pohjalta. Kartoitamme toimintaohjelman kokeiluvalikoiman ja määrittelemme, mitä asioita edistetään keskitetysti ja mitä omina pilotteina. Sitra on toimintaohjelman vauhdittaja, mutta tulokset syntyvät laajalla yhteistyöllä. Piloteille tarvitaan sitoutuneet omistajat ja rahoitusta. Edelläkävijöiden riviin voi päästä nyt, mutta se edellyttää kokeilujen ja testien käynnistämistä nyt.

Valmis toimintaohjelma julkistetaan 21. syyskuuta Finlandia-talolla, ja tilaisuuteen voi ilmoittautua tämän linkin kautta.  Julkistuksen jälkeen jatkuu pilottien jatkotyöstäminen ja rahoituksen varmistaminen vastuutahojen kanssa. Ensimmäiset pilotit käynnistetään syksyn aikana.