Kysymyksiä ja vastauksia kiertotalouden koulutuspilottien rahoitushausta

Miksi Sitra avaa rahoitushaun kiertotalouden koulutuspiloteille?

Työntekijöiden osaamisen kehittäminen on yksi parhaista tavoista turvata reilu siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen. Osaamisen päivittäminen takaa sen, että eri alojen ammattilaiset löytävät uusia töitä toimialojen ja toimintatapojen kehittyessä kohti kiertotaloutta. Kiertotalousosaamisen kehittäminen on myös hyvä keino turvata Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Millä perusteella toimialat on valittu?

Toimialojen valinnassa on hyödynnetty erilaisia kriteereitä, muun muassa toimialan vaikutus työllisyyteen ja/tai vientiin, toimialan potentiaali kiertotalouden edistämisessä sekä toimialan oma kiinnostus kiertotalouden edistämiseen.

Miksi rahoitus kohdistetaan juuri ammatillisille oppilaitoksille ja jatkuvaan oppimiseen?

Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen edellyttää osaamisen päivittämistä jokaisella koulutusasteella ja toimialalla. Sitra on tukenut ja toteuttanut paljon koulutushankkeita erityisesti peruskouluissa, lukioissa ja korkeakouluissa. Ellen MacArthur Foundationin kansainvälisen vertailun mukaan Suomessa on eniten kiertotalouden sisältöjä korkeakouluissa. Työtä riittää jokaisella koulutusasteella, mutta erityisesti hiilineutraalia kiertotaloutta tukeva ammatillinen koulutus ja työssä olevien osaamisen päivittäminen vaativat Suomessa lisäpanostuksia.

Miten hiilineutraalin kiertotalouden pitää näkyä kokonaisuuksissa?

Hyvässä pilotissa on tunnistettu alaan liittyvä keskeinen osaamistarve, jota pitää vahvistaa hiilineutraaliin kiertotalouteen siirryttäessä. Esimerkiksi rakennusalalla tämä voi tarkoittaa korjausrakentamiseen liittyvän osaamisen vahvistamista, teknologia-alalla uusien kiertotalousteknologioiden opettamista tai kemian sektorilla materiaalien uusiin käyttötarkoituksiin liittyvää koulutusta. Toivomme, että hakijat itse tunnistavat alojensa keskeisiä osaamistarpeita ja esittävät innovatiivisia ratkaisuja osaamistarpeiden täyttämiseksi.

Mikä lasketaan kiertotaloudeksi?

Mukaan voi hakea eri tavoilla hiilineutraaliin kiertotalouteen liittyvillä hankkeilla. Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, joka puuttuu ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen hupenemisen juurisyihin. Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen.

Ideani liittyy aurinkoenergiaan, voinko hakea?

Hiilineutraali kiertotalous tarvitsee uusiutuvaa energiaa, joten myös aurinkoenergiaan liittyvällä osaamistarpeen kehittämisidealla voi hakea mukaan.

Kuka valitsee hankkeet?

Kaikki hakijat täyttävät hakemuslomakkeen määräaikaan mennessä. Haun päättymisen jälkeen Sitran asiantuntijat arvioivat hankkeet julkisesti ilmoitettujen arviointikriteerien pohjalta. Parhaat pisteet saaneiden hankkeiden edustajia haastatellaan. Haastatteluiden tavoitteena on saada lisätietoja hankkeen tavoitteista, toteutustavoista, hanketiimistä, linkityksestä hiilineutraaliin kiertotalouteen sekä potentiaalista vakiintua pysyväksi toiminnaksi. Lopuksi Sitran sekä kutakin toimialaa edustavan toimialajärjestön ja ammattiliiton edustajista koostuva raati valitsee rahoitettavat hankkeet.

Kuka voi hakea?

Ammatillisissa oppilaitoksissa toteutettavia pilotteja voivat hakea Suomessa toimivat ammatilliset oppilaitokset.

Jatkuvan oppimisen pilotteja voivat hakea erilaiset oppilaitokset, esimerkiksi ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot tai esimerkiksi kansalaisopistot tai muut koulutuslaitokset, jotka tarjoavat jatkuvan oppimisen sisältöjä.

Toivomme, että pilottien toteutuksessa on mukana laaja ja monipuolinen sidosryhmäjoukko, joka voi koostua esimerkiksi useammista oppilaitoksista, yrityksistä, yritysten ryhmittymistä, kuntaorganisaatioista tai muista keskeisistä toimijoista.

Hakuvaiheessa hankkeelle valitaan yksi päähakija (ammatillinen oppilaitos tai jatkuvan oppimisen organisaatio).

Voiko hakija olla yritys?

Hakija voi olla yritys, esimerkiksi osakeyhtiömuotoinen koulutuksen tarjoaja, mutta mikäli rahoitettavan hankkeen toteuttaa yritys tai muu taho, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, tuki myönnetään vähämerkityksisenä eli ns. de minimis –tukena. Tuen myöntämisessä noudatetaan Komission asetusta (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (julkaistu EUVL nro L 352, 24.12.2013). Yritykset ovat taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla. Myös voittoa tavoittelemattomat yksiköt voivat tarjota markkinoilla tavaroita ja palveluja, jolloin niihin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Lue Sitran de minimis -ehdoista tarkemmin hakuilmoituksessa.

Voiko Suomen ulkopuolelta hakea?

Haku on auki vain Suomessa toimiville organisaatioille.

Millä kielellä opetus voidaan toteuttaa?

Opetus voidaan toteuttaa pääsääntöisesti suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Jos hakija pystyy esittämään hyvät perustelut, myös muilla kielillä toteutettavaa hanketta voidaan harkita.

Minkä kokoisia hankkeita haetaan?

Rahoituksen enimmäismäärä on 200 000 euroa per valittu hanke. Rahoitettavia hankkeita pyritään valitsemaan 1–3 jokaiselta toimialalta, eli teknologiasektorilta, kemian alalta ja rakennussektorilta. Hakijat voivat tehdä hakemuksen myös konsortiona, jollain yksi hakijoista toimii päävastuullisena hakijana ja jonka kanssa Sitra tekee rahoitussopimuksen. Päävastuullinen hakija on velvollinen tekemään tarvittavat sopimukset muiden konsortion jäsenten kanssa. Kaikkien konsortion jäsenten on kuitenkin täytettävä tämän hakuilmoituksen ehdot.

Vaaditaanko hakijoilta omarahoitusosuutta?

Sitran myöntämän tuen suuruus on 100 % koko hankkeen rahoituksesta. Omarahoitusosuutta ei edellytetä.

Milloin pilotit tulee toteuttaa?

Hankkeiden tulee olla valmiina ja loppuraporttien palautettuna huhtikuun 2022 loppuun mennessä. Hankkeet voivat alkaa aikaisintaan kesäkuussa 2021, kun rahoitussopimukset on allekirjoitettu.

Pitääkö ideoiden olla uusia?

Rahoitettavan pilotin pitää tuoda jotain uutta siihen, millä tavalla kiertotalouden osaamista tällä hetkellä kehitetään kyseisellä toimialalla tai oppilaitoksessa. Idea voi olla ihan uusi, tai se voi olla jo käytössä jossain muussa kontekstissa, esimerkiksi toisella alalla tai toisessa maassa, mutta sitä sovelletaan nyt uudella alalla tai uudella tavalla.

Pitääkö koulutussisältöjen olla kaikkien saatavilla?

Kyllä: Sitra pyrkii levittämään saatuja tuloksia, tietoja ja kokemuksia mahdollisimman laajasti yhteiskunnassa hyödynnettäväksi. Osallistumalla rahoitushakuun hakijaorganisaatio sitoutuu siihen, että kaikki hakijan hakemuksessa kuvatut tiedot ja Sitran järjestämissä työpajoissa sekä prosessin aikana syntyvät ideat ja materiaalit ovat julkisia sekä kaikkien vapaasti käytettävissä. Sitralla ja osapuolilla on vapaa oikeus julkaista ja käyttää tällaista prosessin yhteydessä kertynyttä tietoa. Edellytämme avoimuutta läpi prosessin, jotta prosessista kertyvä tieto ja kokemukset olisivat muun muassa myös tutkimuksellisesti hyödynnettävissä. Sitralla on lisäksi mm. oikeus julkistaa rahoitushakuun osallistuneiden hakijoiden nimet ja ehdotukset sisäisillä sekä ulkoisilla verkkosivuillaan sekä muussa toiminnassaan. Hankkeeseen liittyvät tapaamiset ovat kaikille avoimia.

Onko opetuksen muodolla tai metodilla väliä? Sopiiko esim. työssäoppiminen?

Tärkeimmät kriteerit ovat osaamistarpeen tunnistaminen, siihen tarjottu ratkaisu, yhteistyö ja mahdollisuus luoda jatkuvaa toimintaa. Otamme mielellämme vastaan hakemuksia, joiden toteutukseen liittyy uudenlaisia kekseliäitä tai innovatiivisia toimintatapoja, mutta se ei ole rahoituksen saamisen edellytys. Työssäoppiminen sopii rahoitushakuun mainiosti.

Voiko oppilaitos toteuttaa hankkeen yksin?

Virallista estettä tälle ei ole, mutta käytännössä arviointikriteereissä suositaan hankkeita, joissa on mukana laaja ja monipuolinen sidosryhmäjoukko, joka voi koostua esimerkiksi useammista oppilaitoksista, yrityksistä, yritysten ryhmittymistä, kuntaorganisaatioista tai muista keskeisistä toimijoista.

Voiko sama oppilaitos toimittaa useamman hakemuksen?

Voi, kunhan kullakin hakemuksella käsitellään toisistaan erillistä hanketta.

Voiko sama hakija saada rahoitusta monen pilotin toteutukseen?

Valitsijaraati voi myöntää rahoituksen useammalle hankkeelle samalta hakijalta. Jokaisen hankkeen on pärjättävä arvioinnissa ja täytettävä haun ehdot. Valitsijaraati arvioi muun muassa koulutuspilottien toteutettavuutta, joten hakijan tulee osoittaa, millä tavalla useamman hankkeen toteutus onnistuu käytännössä.

Voinko hakea rahoitusta hankkeelle, jossa kiertotaloutta tuodaan osaksi olemassa olevia opetussisältöjä?

Voit, kunhan pilotoitava sisältö tuo aidosti jotain uutta olemassa olevaan opetussisältöön.

Montako hanketta valitaan rahoitettavaksi ammatillisessa koulutuksessa? Entä jatkuvassa oppimisessa?

Tavoitteena on löytää rahoitettavia hankkeita sekä ammatillisista oppilaitoksista että jatkuvan koulutuksen toimijoista. Hankkeiden tarkat lukumäärät tarkentuvat valintaprosessin edetessä.