sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
”Suomessa rekisteröitiin vuonna 2022 vaatimattomat 107 uutta kliinistä lääketutkimusta, kun parhaina vuosina luku on ollut jopa 285. Koko EU-alueella uusia lääketutkimuksia rekisteröidään noin 3 500 vuodessa. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan lääketutkimusten määrät ovat kaksinkertaiset meihin verrattuna”, sanoo kehittämispäällikkö Pirkko Lepola HUSista.
”Tutkimukset ovat myös ainoa mahdollisuus kehittää uutta hoitoa sairauksiin, joihin ei vielä ole lääkehoitoa ja esimerkiksi lapsille, joilta puuttuu paljon heille soveltuvia turvallisia lääkkeitä”, Lepola kertoo.
HUSin teettämästä selvityksestä ilmeni, että lääkärit eivät aina löydä aikaa päätyönsä ohella kliiniseen tutkimukseen, vaan suurin osa heistä tekee tutkimusta muun työn ohessa. Lääkärit toivovat myös lisätukea työn organisointiin. Täysipäiväisesti tutkimustyötä tekevät tutkimushoitajat kokevat puolestaan koulutuksen ja palkkauksen riittämättömiksi. Molemmat ammattiryhmät ovat kuitenkin kiinnostuneita tekemään enemmän kliinistä lääketutkimusta ja kokevat, että tutkimus parantaa hoidon laatua.
Tutkimustyötä hidastavat muun muassa raskas byrokratia, toimimattomat tietojärjestelmät, puutteet tukipalveluissa sekä tutkimuksen valmisteluun, kuten koulutuksiin ja potilaiden rekrytointiin kuluva aika, jota ei lasketa tutkimustyöhön. Kansallisia yhteistyörakenteita ei vielä ole Suomessa perustettu, toisin kuin esimerkiksi Tanskassa. Lääketeollisuuden näkökulmasta Suomessa on pienet potilasmäärät ja liian vähän akateemisesti ansioituneita tutkijoita.
Kliinisen lääketutkimuksen kriisin ratkaiseminen vaatii muutoksia lääkärien työn järjestämiseen, tutkimuksen prosesseihin ja kansallisen yhteistyörakenteiden kehittämistä yliopistosairaaloiden ja hyvinvointialueiden välillä.
”Lääketutkimusten väheneminen on koko maan kattava ilmiö, eikä siis rajoitu vain HUSiin. Meidän on ripeästi laadittava yhteinen kansallinen yhteistyömalli ja arvioitava, miten tutkijana toimimisen kannustimet saadaan kuntoon. Kansallisesti sovittua TKI-rahoituksen suunnitelmaa on hyödynnettävä toimenpiteissä”, sanoo johtava asiantuntija Petri Lehto Sitrasta.
HUS teetti konsulttiselvityksen kliinisten lääketutkimusten edellytyksistä, pullonkauloista ja halukkuudesta niihin HUSissa ja sen hyvinvointialueilla sekä Tyksissä ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Hanke toteutettiin osana Sitran Terveysdata 2030 -projektia, jossa rakennetaan ratkaisuja ja reiluja pelisääntöjä maiden rata ylittävälle terveysdatan hyödyntämiselle Euroopassa sekä tuetaan alan kilpailukykyä Suomessa.
Lue lisää HUS-yhtymän uutisesta (7.5.2023).
Suosittelemme
Tästä lisää.
