sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
1. Kestävän talouden aloitteet visioivat taloudelle uutta suuntaa. Mistä uusintava talousajattelu kumpuaa, Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström?
Se kumpuaa ihmiskunnan globaaleista haasteista, kuten ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta, lisääntyvästä eriarvoistumisesta sekä globaalien ilmiöiden mutkikkuudesta ja yllätyksellisyydestä. Nämä haasteet ovat saaneet ajatusjohtajat ympäri maailmaa kyseenalaistamaan nykyisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.
Uusintava talous pyrkii elvyttämään ja elävöittäämään ekologisten ja sosiaalisten järjestelmien elinvoimaa, ja on niistä myös itse viime kädessä riippuvainen. Se auttaa yhteiskuntia uudistumaan ja selviytymään yllättävistä häiriöistä ja shokeista.
2. Mikä on uusintavan talouden ydinajatus? Mitä se pyrkii muuttamaan?
Reilun ja kestävän talouden lähestymistavoissa on eroja. Osa niistä pyrkii pienentämään luonnolle ja ihmisille aiheutuvia haittoja (jalanjälki), osa puolestaan vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia (kädenjälki). Uusintava talousajattelu edustaa jälkimmäistä lähestymistapaa, mutta vie ajattelun astetta pidemmälle. Uusintavassa taloudessa ei riitä, että luontoon ja ihmisiin pyritään ”vaikuttamaan”, vaikka tarkoitus olisi hyväkin. Ideana on toimia ”yhdessä” luonnon ja ihmisten kanssa siten, että molempien elinvoima ja kyky uudistua vahvistuu.
Siinä missä vallitseva talousmalli mielletään usein luontoa rappeuttavaksi (degeneratiivinen), uusintava talous elvyttää ja elävöittää (regeneratiivinen). Taustalla on ajatus, jonka mukaan globaalin talouden keskeisin haaste ei ole se miten talous toimii, vaan pikemminkin se miten ajattelemme taloudesta. Siksi uusintava talous pyrkii muuttamaan tapaamme ajatella taloutta ja etsimään siltä pohjalta uusia tapoja toimia.
3. Miksi Sitra nostaa isosti esiin juuri tämän ajatussunnan?
Sitra tavoittelee reilua ja kestävää tulevaisuutta. Pyrimme hahmottamaan monipuolisesti, mitä erilaiset reilun ja kestävän talouden aloitteet tavoittelevat, millaisiin haasteisiin ne tarttuvat ja miten. Uusintava talous on kiinnostava aloite, josta on jo keskusteltu Maailman talousfoorumissa, joka on noteerattu Euroopan Unionin ohjelmissa ja jota sovelletaan vastuullisuuden edelläkävijäyrityksissä. Myös Sitran megatrendit tunnistavat sen yhtenä tulevaisuuden imua luovana visiona.
Reiluun ja kestävään tulevaisuuteen ei päästä vain yhteen malliin nojaamalla, vaan uteliaalla asenteella erilaisia uusia avauksia kohtaan. Uusintavan talouden ohella Sitra on jo aiemmin kuvannut ja vertaillut muun muassa donitsitaloutta, hyvinvointitaloutta, missiotaloutta ja ekologista jälleenrakennusta. (Lue lisää: Tavoitteena reilu ja kestävä talous)
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
4. Uusintava talous inspiroituu luonnosta ja jäljittelee luonnon järjestelmiä. Tämä kuulostaa melko radikaalilta. Onko biomimiikkaa aiemmin sovellettu talouteen? Entä löytyykö esimerkkejä muilta yhteiskunnan aloilta?
Luonnon toimintatapojen ihannointi ja jäljittely ei ole uutta. Erilaisia moraali- ja oikeusteorioita on aina Aristoteleen ajoista lähtien perusteltu ”luonnonoikeudellisilla” näkökulmilla. Nykyään biomimiikkaa eli luonnon toimintamallien ja prosessien jäljittelyä hyödynnetään laajasti erilaisissa teknologisissa ratkaisuissa, lääketieteessä sekä designissa, kaupunkisuunnittelussa ja taiteessa.
Talousmalliin tai liiketoimintamalleihin biomimiikkaa ei ole tiettävästi aikaisemmin sovellettu, ainakaan yhtä syvällisesti ja systemaattisesti kuin mitä uusintavassa taloudessa tehdään. Biomimiikan hyödyntäminen näihin pohjaa näkemykseen, jonka mukaan sekä luonto että talous ovat avoimia, itseorganisoituvia ja jatkuvasti kehittyviä järjestelmiä, jolloin parempi ymmärrys luonnon toiminnasta voi auttaa suunnittelemaan kestävämpiä taloudellisia järjestelmiä ja toimintamalleja.
5. Miten uusintava talous suhtautuu talouskasvuun? Entä varallisuuteen?
Uusintavan talousajattelun juuret ovat kasvun kritiikissä. Talouden aineellisten virtojen kasvu ei yksinkertaisesti voi jatkua loputtomiin rajallisella planeetallamme.
BKT-kasvun sijaan uusintavassa taloudessa korostetaan regeneratiivisen yritys- ja rahoitustoiminnan kasvun merkitystä sekä yritteliäisyyttä ja innovatiivisuutta. Uusintava talous haastaakin pohtimaan sitä, minkä tulisi kasvaa määrällisesti, minkä laadullisesti ja minkä tulisi pienentyä määrällisesti. Esimerkiksi kiertotaloustoimijoiden parissa sekä Euroopan Unionin ohjelmissa puhutaan uusintavasta kasvusta.
Talouden tehtävänä ei nähdä vain taloudellisen vaurauden kasvattamista, vaan vaurauden vahvistamista kokonaisvaltaisesti. Tuotetun ja aineellisen pääoman ohella on myös muunlaista vaurautta, kuten inhimillistä, teknologista, sosiaalista, kulttuurista sekä henkistä vaurautta. Kaikki pääoman muodot nojaavat viime kädessä luontopääomaan, josta kaikki elämä – taloutemme mukaan lukien – on viime kädessä riippuvainen.
6. Mistä johtuu, että ajattelu resonoi yritysmaailmassa mutta ei niinkään rahoitusalalla tai talouspolitiikassa?
Vastuullisuus on monille yrityksille tänä päivänä suorastaan elinehto. Uusintava talousajattelu nostaa vastuullisuusajattelun seuraavalle tasolle, ja siksi se kiinnostaa etenkin edelläkävijäyrityksiä. Yritysmaailmassa virinneeseen kiinnostukseen voi vaikuttaa sekin, että merkittävä osa uusintavan talouden kehittäjistä on lähtöisin yritysmaailmasta. Liiketoiminnan yhteydessä regeneratiivisuudesta käytetään suomeksi myös termiä uudistava talous. (Käytännön esimerkkejä eri toimialoilta ja yrityksistä löytyy Kohti uusintavaa taloutta -julkaisusta, sivut 68 – 69.)
Yritysrahoituksessa uusintava talous on ottamassa vasta aivan ensiaskelia. Taustalla on useimmiten joko sijoittajan omista arvoista kumpuava pyrkimys tukea tällaista siirtymää tai näkemys siitä, että uusintavan talouden yrityksissä on tuottoisaa liiketoimintapotentiaalia. Suurin osa rahoitusmarkkinoista on kuitenkin siinä määrin irtaantunut reaalitaloudesta, että kosketuspintaa uusintavaan talouteen on tänä päivänä vaikea löytää.
Talouspolitiikalla ja muilla politiikan aloilla voisi olla tärkeä rooli uusintavan talouden edistämisessä, sillä yritykset eivät voi tehdä siirtymää yksin. Sen tueksi tarvitaan kunnianhimoista politiikkaa, joka kannustaa omaksumaan uusintavia toimintamalleja. Reilun ja kestävän talouden ajattelu kehittyy jatkuvasti ja siihen liittyy niin monia tasoja, ettei yksi ainoa lähestymistapa täytä kaikkia reilun ja kestävän talouden tarpeita.
Uusintava talous pyrkii muuttamaan tapaamme ajatella taloutta – ja sitä kautta etsimään uusia toimintatapoja.
7. Jos tähän ajatteluun ei perehdy syvällisesti, voi syntyä väärinkäsityksiä. Oikaise tyypillinen väärinkäsitys!
Uudet ajattelutavat vaativat usein uudenlaista kieltä. Kieli tarttuu kuitenkin ajattelua helpommin. Onkin tyypillistä, että uusintavasta taloudesta kiinnostuneet omaksuvat sen käsitteet ja kielenkäytön, mutta ne jäävät syvällisemmän ymmärryksen puuttuessa ontoiksi. Monet saattavat myös kuvitella, että kun jokin uusintavan talouden periaatteista täytetään, ollaan jo perillä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten osa uusintavassa taloudessa profiloitumaan pyrkivistä yrityksistä rinnastaa uusintavan talouden nettopositiiviseen tai korjaavaan talouteen, vaikka kyse on paljon enemmästä.
Jos aiheeseen ei perehdy riittävässä määrin, uusintava talous voi näyttäytyä teoreettisena ja utopistisena visiona. Silloin unohdetaan, että aihe on herättänyt jo monien vaikutusvaltaisten kansainvälisten organisaatioiden ja yritysten kiinnostuksen. Uusintava talous edustaakin tulevaisuutta, jota tehdään jo tänään.
8. Kenen kannattaisi perehtyä uusintavaan talousajatteluun?
Tähän asti ajattelu on levinnyt ensisijaisesti kestävästä taloudesta ja vastuullisuudesta kiinnostuneiden asiantuntijoiden keskuudessa. Lähestymistapa ei ole näidenkään ryhmien parissa vielä kovin tunnettu, mutta kiinnostusta on ilmassa.
Olisi tärkeää, että erilaisten vastuullisuusasiantuntijoiden ohella yritysten strateginen johto kiinnostuisi aiheesta. Aivan viime vuosina myös tutkimus on tarttunut aiheeseen, joskin sitä on tarkasteltu lähinnä taloustieteiden ulkopuolelta. Jotta muutos kohti uusintavampaa tulevaisuutta olisi mahdollinen, tarvitaan siltaa nykyiseen ja uuden ajattelutavan välille. Tämä edellyttää myös taloustieteiden avautumista uusintavan talouden edellyttämälle moni- ja poikkitieteisyydelle.
9. Nykyinen talousmalli on tullut tiensä päähän. Mikä luo uskoa siihen, etteivät uudet ajatukset jää teorian tasolle?
Yritykset ovat talouden suurin voima ja vipuvarsi. Uskoa tulevaan luo erityisesti se, miten kiinnostus uusintavaa taloutta kohtaan kasvaa yritysmaailmassa. Esimerkiksi yritysvastuuverkosto FIBS:in tuoreessa yritysvastuututkimuksessa kolmas vastaaja kertoo lähestyvänsä vastuullisuustyötä sellaisen ajattelun kautta, jossa luodaan sosiaalisille ja ympäristöjärjestelmille kykyä uudistua. Vaikka ajattelutapa tekee vasta tuloaan, yritykset ovat mestareita viemään teorioita käytäntöön.
Uskoa luo myös se, että ymmärrys nykyisen talousmallin perustan rakoilusta laajenee jatkuvasti, minkä myötä myös vaihtoehtojen etsintä vahvistuu. Kokemukseni mukaan monet toimijat, jotka tavoittavat uusintavan talousajattelun ytimen, kokevat sen ajattelussaan niin olennaisena muutoksessa, etteivät yksinkertaisesti koe voivansa olla toimimatta myös käytännössä.
10. Voiko kyseistä ajattelua soveltaa myös omaan arkeen ja elämään?
Uusintavaa ajattelua voi soveltaa talouden kaikilla tasoilla aina suurista rahoituslaitoksista yksittäisiin kuluttajiin. Omissa valinnoissa – joko päättäjänä, tuottajana tai kuluttajana – itse kukin voi pohtia, aiheuttaako jokin teko vain vähemmän haittaa kuin jokin toinen vai voisiko sen sijaan valita jotain, joka ylläpitää tai vahvistaa luonnon ja ihmisten terveyttä ja elinvoimaa.
Omassa arjessani olen usein ajatellut, että toimin sitä kestävämmin, mitä vähemmän kulutan. Odotan kuitenkin innolla sitä, että voisin vaikuttaa kuluttamiseni kautta maailmaan myönteisesti sen sijaan, että ostaisin vain tuotteita, jotka aiheuttavat hieman muita vähemmän vahinkoa. Jotta tähän päästäisiin, olen sijoittanut hyvin pienimuotoisesti uusintavaan toimintaan tähtäävään liiketoimintaan.
Lue lisää!
- E. Hellström. 2023. Kohti uusintavaa taloutta – Tavoitteena ihmisten ja luonnon elinvoima. Sitran selvityksiä 235
- Ethica Oy. 2023. Uudistavan liiketoiminnan pelikortit.
- Ramm- Schmidt, M. 2023. Miltä uudistava liiketoiminta näyttää ja mistä pitää aloittaa. Blogi yritysvastuuverkosto FIBSin verkkosivuilla.
