sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Poiminta puheenvuorosta:
Perustuslakimme lähtee tavoitteesta muodostaa vaalien jälkeen enemmistöhallitus. Vähemmistöhallitusta ei ole pitkään aikaan edes kokeiltu, vaikka perustuslaki sen mahdollistaa.
Vähemmistöhallitusta on vieroksuttu, koska on pelätty jatkuvia hallituskriisejä ja hallituksen hajoamisia. Monet peloista ovat perusteltuja, mutta perusteet olisi syytä päivittää ja arvioida kriittisesti. Muutoin ajaudumme vaihtoehdottomuuteen ja demokratiamme toimintakyky voi heikentyä.
Vaikka vähemmistöhallitukseen ei tietoisesti pyrittäisi, sekä puolueissa että hallinnossa tulisi varautua sellaisen syntymiseen. Silloin niin valtioneuvostossa kuin eduskunnassakin pitäisi soveltaa erilaisia menettelytapoja kuin nykyisin.
Päätöksentekojärjestelmän kyvykkyyden kannalta enemmistöhallitus ei ole välttämättä sen parempi vaihtoehto kuin vähemmistöhallituskaan. Vähemmistöhallitus voi kuitenkin, oikein tuettuna, tarjota monia sellaisiakin mahdollisuuksia, joita varsinkaan hyvin laajapohjaisella enemmistöhallituksella ei ole.
Sitran selvityksen mukaan vähemmistöhallituksessa valtioneuvoston strateginen ja operatiivinen toiminta tehostuisi. Myös politiikan linja ja tavoitteet kirkastuisivat. Lisäksi eduskunnan ja sen poliittisten ryhmien roolissa tapahtuisi merkittävä muutos. Kansanedustajilla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa politiikan sisältöön läpi vaalikauden, ja silloin eduskunnan voimavarat olisivat nykyistä paremmin käytössä. Poliittinen keskustelu ja toiminta muuttuisivat aiempaa ratkaisuhakuisemmiksi. Tämänkaltaista vuorovaikutusta todistimme viime keväänä Suomen Nato-prosessissa.
Lue tästä Kataisen, Heinosen ja Backmanin koko Vieraskynä-kirjoitus Helsingin Sanomissa.
Sitran muistio: Miten hallituskokoonpano vaikuttaa sen johtamiseen?
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.