sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tietoverkoissa liikkuvan datan määrä kasvaa jatkuvasti huimaa vauhtia. Esimerkiksi pelkästään Suomen mobiiliverkoissa liikkuvan datan määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut liki 40-kertaiseksi.
”Olemme vallankumouksen kynnyksellä, ja tämä seuraava teollinen vallankumous tulee olemaan nimenomaan datan ja tekoälyn vallankumous. Tekoäly tulee viemään monia ammatteja, joihin olemme tottuneet, ihan kuin aiemmatkin teolliset vallankumoukset ”, sanoo startup-yrittäjä, MyData-aktivisti Mikael Rinnetmäki.
Valtaosa kaikesta maailmalla liikkuvasta datasta liikkuu kahteen suuntaan: Kiinaan tai Yhdysvaltojen länsirannikon valtaville teknologiafirmoille kuten Baidulle, Alibaballe ja Tencentille sekä Googlelle, Amazonille ja Facebookin emoyhtiölle Metalle.
”Ja kun data menee niille, siellä myös kehittyy paras tekoäly. Jotta tekoäly kehittyisi oikein hyväksi, se tarvitsee dataa prosessoitavakseen.”
Teknologiajättien valta on kasvanut entisestään, kun ne ovat myyneet asiakkaistaan keräämäänsä dataa edelleen esimerkiksi mainostajille. Tällainen liiketoimintamalli edustaa kuitenkin Rinnetmäen mukaan vanhaa maailmaa. Vielä se on voimissaan, mutta ei enää kauan, hän uskoo.
”Toivon, että jatkossa mahdollisimman suuret datavarannot eivät ole yrityksille hyväksi käytettävää omaisuutta, eli asset, vaan vastuu, eli liability. Se asia, mitä oikeasti pystyy hyödyntämään, olisi lupa käyttää ihmisten tietoa tiettyyn tarkoitukseen.”
Diabeetikot alkoivat auttaa itse itseään
Rinnetmäki on tietojenkäsittelytieteilijä, joka sairastui 23-vuotiaana vuonna 1999 ykköstyypin diabetekseen. Ensimmäiset kymmenen vuotta taudin kanssa hän oli jatkuvasti turhautunut siihen, miten ”80-lukulaisilta” taudin hoidossa käytettävät ohjelmistot tuntuivat. Kun hän sai ensimmäisen jatkuvatoimisen glukoosisensorin, muutos oli mullistava. Hän saattoi seurata jatkuvasti, miten verensokerit vaihtelivat.
”Halusin kuitenkin ymmärtää, miksi verensokerini vaihtelevat tällä tavalla. Rupesin tekemään visualisointeja, jotka käyttivät älykellosta ja puhelimesta saatavaa dataa ja auttoivat ymmärtämään dataa paremmin”, Rinnetmäki kertoo.
”Tein tätä pari vuotta itselleni, kunnes aloin 2010-luvun alun startup-huumassa miettiä, että tästä voisi hyötyä joku muukin.”
Vuonna 2014 Rinnetmäki perusti Sensotrend-yrityksen, joka suunnittelee diabeetikoiden arkea helpottavia sovelluksia. Sensotrendin sovelluksissa on keskeistä avoimen lähdekoodin sovellusten keräämien tietojen siirtäminen terveydenhuollon julkisen Kanta-järjestelmän Omatietovarantoon, jossa tietoa voivat hyödyntää myös lääkärit ja hoitajat.
Digitalisaatio on tehnyt teknologiasta aiempaa halvempaa ja saavutettavampaa. Kun kaupalliset toimijat eivät ole pystyneet tarjoamaan kaivattuja sovelluksia, diabeetikot ovat tehneet ne itse. Ykköstyypin diabeetikot ovat Rinnetmäen mukaan oma heimonsa ja on luonnollista, että kehitetyt ratkaisut jaetaan myös muiden samoja haasteita kohtaavien käyttöön.
”Diabeetikkolasten vanhemmat ovat esimerkiksi kehittäneet järjestelmän, joka siirsi glukoosisensorin lähettämät tiedot pilveen ja sieltä mihin tahansa – vaikka älykelloon tai Teslan keskikonsoliin. Kun sovelluksissa on avoimet rajapinnat, voi itse valita, mistä tiedon näkee. Näin vanhemmat näkevät lapsen verensokerin, kun tämä on koulussa tai kavereiden kanssa tai missä tahansa. Ei tarvitse soitella perään ja kysellä verensokeria.”
Julkinen ja yksityinen sektori turhaan vastakkain
Diabeetikoiden itse itseään varten kehittämissä sovelluksissa olennaista on Rinnetmäen mukaan ollut se, että ihmiset ovat itse hyödyntäneet itseään käsittelevää dataa.
Sensotrendin yrittäjänä hänen pitää olla varovainen puheissaan, sillä yritys ei voi ottaa vastuuta siitä, mitä ihmiset omalla terveysdatallaan tekevät. Yksityishenkilönä hän sen sijaan puhuu avoimesti avoimen datan ja sen hyödyntämisen puolesta.
Hän toimii monen muun luottamustehtävän ohessa aktiivisesti kansainvälisessä My Data Global -järjestössä, joka ajaa ihmisten oikeuksia hallita ja käyttää heitä itseään käsittelevää tietoa. Hän oli myös aluevaaliehdokkaana Pirkanmaalla, ja vaikka ei päässyt läpi, on nyt hyvinvointialueen monipalveluvaliokunnassa valmistelemassa tulevia päätöksiä.
”Olen aina ollut jossain määrin insinööriaivo. Jos jokin on rikki, korjataan se. Ja kun lähdin tekemään yritystä ja huomasin, että yhteiskunnassa on haasteita, pyrin korjaamaan sitäkin.”
Niin yrittäjänä kuin aktivistinakin hän on turhautunut siihen, miten varovaisesti Suomessa on lähdetty avaamaan tietojärjestelmien rajapintoja, eli sitä, miten tietoa voi liikutella eri järjestelmien välillä.
”Suomessa on aivan liian vahva vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen puolen välillä. Kun julkinen puoli pyrkii rakentamaan kaiken itse, yrityksille ei jää oikein mitään roolia.”
Ihmisille vapauksia, yrityksille vähän suitsiakin
Rinnetmäki on tyytyväinen siihen, miten EU on lähtenyt Yhdysvaltojen ja Kiinan puristuksessa edistämään yksilönvapauksia datataloudessa. Näkyvin esimerkki tästä on vuonna 2018 käyttöön otettu EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR.
Hän kuitenkin pelkää, että ”Eurooppa reguloi itsensä tukehduksiin”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että pärjätäkseen Kiinan ja Yhdysvaltojen datajäteille Eurooppa tarvitsisi myös omia innovaatioita ja yrityksiä.
”GDPR:nkin piti tuoda läpinäkyvyyttä siihen, miten dataa käytetään. Nykyään suurin osa ihmisistä kuitenkin vain klikkaa verkkosivuilla ok, ok. Se, että lukisi kaikki käyttöehdot, on vain liian haastavaa.”
Alalle tarvittaisiin Rinnetmäen mukaan yksinkertainen ja ymmärrettävä Reilun kaupan -dataetiketti, jota myös yritykset olisivat luomassa. Jos valtiot tekevät julkisen datan hyödyntämisestä vaikeaa, yritykset eivät pääse kehittymään, ja yhdysvaltalaiset ja aasialaiset firmat jatkavat jyräämistään.
”Amerikassa kuka tahansa voi tehdä terveyssovelluksen, ja luotetaan kansalaisten omaan arvostelukykyyn, että ottavatko he sovelluksen käyttöön. Euroopassa pelätään, ettei kansa tee mitään tyhmää terveystiedoillaan.”
Rinnetmäki ei silti kannata sääntelemätöntä pelikenttää, jolla isot toimijat saavat mellestää, miten tahtovat – kuten tilanne tällä hetkellä monella tapaa on.
”Esimerkiksi Facebookilla ja Twitterillä on yhteiskunnallisessa keskustelussa niin suuri rooli, että pidän perusteltuna, että niitä säännellään paljon enemmän kuin nykyään. Ihan vain sen takia, että niissä on kyse yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista. Ja muutenkin, jos joku saa liian vahvan aseman jossain, on reilua säädellä monopoliasetelmaa vähän pois”, Rinnetmäki sanoo.
Liika ja liian varhainen sääntely tappaa hänen mukaansa kuitenkin innovaation ja kehityksen. Innovaatioihin sekä datan jakamiseen ja hyötykäyttöön pitäisi myös kannustaa.
”Itse näen suuren lupauksen siinä, että pyritään valistamaan ihmisiä hyödyistä ja haitoista mutta lopulta annetaan kunkin yksilön itsensä päättää, mihin tarkoitukseen hänen tietojaan käytetään.”
Tässä juttusarjassa haastattelemme ihmisiä, jotka hahmottavat millaisia erilaisia vaikutuksia megatrendeillä on ja voi olla elämäämme. Toiminnallaan he myös haluavat vaikuttaa niiden suuntaan. Juttusarja liittyy vuoden 2023 megatrendi-päivitykseen.
