sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ketkä Suomessa jäävät sivuun? Miten sivuun jäävät saadaan osallistumaan?
Sitra Lab -tulevaisuuslaboratorion Demokratian kapeikot -koulutusohjelma käynnistettiin viime huhtikuussa.
Kahdeksan kuukautta kestävässä koulutuksessa haluttiin lisätä osallistujien kykyä, halua ja mahdollisuuksia kokeilla kestävän tulevaisuuden ratkaisuja. Osallistumisen kynnyksiä madaltamaan valikoitui kymmenen tiimiä ja 41 muutoksentekijää.
Alta löydät kokeilujen pohjalta koottuja arjen vaikuttamisen ”käyttöliittymiä”.
Käyttöliittymä 1: Tukea edustukselliseen ja suoraan osallistumiseen
Juuri nyt, aluevaalien jälkeen, Suomessa pohditaan, miten tärkeää olisi kehittää ihmisten arkisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Myös Sitra Labin kokeilut osoittavat, että muuttuvissa toimintaympäristöissä demokratian prosesseja, keinoja ja käyttöliittymiä täytyy päivittää toistuvasti.
Noin puolet Demokratian kapeikot -kokeiluista edisti syrjään jäävien osallistumista päätöksentekojärjestelmässä. Osassa kokeiluista taas ideoitiin aivan uudenlaisia, usein nykyistä kevyempiä vaikuttamisen muotoja olemassa olevien rakenteiden ja ihmisten arkisen vuorovaikutuksen väliin.
Uusilla rakenteilla on parhaat onnistumisen mahdollisuudet silloin, kun ne löytävät paikkansa vakiintuneiden päätöksentekorakenteiden rinnalla tai rakentavat siltoja ja keskusteluyhteyksiä päätöksenteon osapuolten välille.
Käyttöliittymä 2: Osallistuminen agendan määrittelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun
Halu osallistua liittyy vahvasti ihmisten kokemuksiin omista vaikutusmahdollisuuksistaan ja kuuluvuuden kokemuksesta yhteiskuntaan.
Yhteistä Sitra Labin kokeiluille oli, että demokratian kapeikoissa olevat haluttiin osallistumaan ja määrittelemään agendansa yhteiskunnallisessa keskustelussa omista lähtökohdistaan – olivatpa kapeikossa olevat sitten koulutettuja maahanmuuttajia, uskonnollisten yhteisöjen jäseniä tai syrjään jääviä nuoria. .
Yhdessä Sitra Labin kokeiluista päätyttiin tekemään kansalaisaloite.
Senkään perimmäinen tavoite ei välttämättä ollut aloitteen eteneminen eduskuntaan, vaan köyhyyden nostaminen julkiseen keskusteluun. Demokratiavajeen ilmiöitä ja taustatekijöitä täytyy tehdä pitkäjänteisesti näkyväksi julkisuudessa
Käyttöliittymä 3: Vaikuttamisrakenteiden kulttuurinen kalibrointi
Monet nykyisistä vaikuttamisen ja päätöksenteon rakenteista palvelevat valtaväestöä, jolloin toisenlaisesta asemasta ponnistavat eivät pääse kiinnittymään yhteiskuntaan. Osassa kokeiluista räätälöitiin rakenteita ja palveluita niin, että niissä olisi paremmin tilaa erilaisille ihmisryhmille. Havaintona oli, että usein jo kokonaisuuden paikallinen räätälöiminen riittää, ei tarvita täysivaltaista muutosta.
Tarkempi tarkastelu osoitti, että eritaustaisten ihmisten huomiointi instituutioissa lisäisi merkittävästi heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan ja vaikuttamisen haluaan.
Johtopäätös: Lisää kokeilevaa demokratiaa
Sitra Labissä huomattiin, kuinka laajaa keinovalikoimaa osallisuus toteutuakseen vaatii.
Tarvitaan erilaisia tapoja osallistua erilaisille ihmisille. Tarvitaan työtä, jotta vaikuttaminen kantaa hedelmää. Tarvitaan kenttätyötä, jotta kapeikkoihin jääneet löydetään. Tarvitaan rakenteita, joiden myötä meillä on pääsy eri ryhmien näkemyksiin ja parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. Tarvitaan kykyä saattaa näkemykset ja tieto päättäjien käyttöön järkevällä tavalla.
Koulutusohjelmassa yksittäistä kokeilua rahoitetaan enintään 8 000 eurolla. Ne kestävät muutamista päivistä muutamiin viikkoihin. Silti väitämme, että uusia osallistumisen tapoja voidaan kokeilla vieläkin tiiviimmässä ajassa, vieläkin matalammalla budjetilla.
Uusia arvokkaita demokratian malleja ja ideoita ”käyttöliittymiksi” syntyy arjessamme päivittäin. Kokeilut tarjoavat yhden merkittävän tavan viedä ideoita lähemmäs ihmisten arkea ja edelleen uusiksi käyttöliittymiksi.
Kokeilujen lisäksi Sitrassa tehdään laajemminkin työtä yhteiskunnallisen osallisuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseksi. Sitran Demokratia- ja osallisuus -teema uudistaa ja vahvistaa demokratiaa sekä kehittää osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja, kuten kansalaisraateja, kansalaisaloitteita tai osallistuvaa budjetointia.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.