Innovaatiojohtamisen pelikirja – kohti vähähiilisyyttä

Miten ja millä aikajänteellä vähähiilisyyteen perustuva kasvutavoite tulisi sisällyttää yrityksen strategiaan? Millaisella johtamistyylillä varmistetaan, että liiketoiminnan muutos johtaa innovatiiviseen ja menestykselliseen vähähiilisyystarjoomaan? Miten henkilöstön lisäksi myös asiakkaat ja kumppanit innostetaan ja sitoutetaan vähähiilisyysmuutoksen taakse?

Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia viime viikolla Sitran järjestämässä innovaatiojohtamisen työpajassa, jonka vetivät Tommi Lampikoski ja Heidi Blanz Ramse Consultingista. Työpaja oli osa Sitran Hiilineutraali teollisuus -avainalueen kehitysprojektia Innovaatiojohtamisen pelikirja. Sen tavoitteena on luoda yrityksille innovaatioiden ja jatkuvan parantamisen johtamismalli, joka luo edellytykset ja raamit uusien mahdollisuuksien tunnistamiseen, systemaattiseen luovuuteen sekä oman toiminnan jatkuvaan parantamiseen pyrkimyksissä kohti vähähiilistä liiketoimintaa ja innovaatioita.

Työpajaan osallistui innostunut innovaatioammattilaisten joukko eri toimialojen yrityksistä. Yhteistä osallistujille oli näkemys siitä, että hiilineutraalius, digitalisaatio, puhdas teknologia ja kiertotalous ovat seuraavan talouskasvun moottoreita. Osa kuitenkin kertoi, että ideointiin käytettyä aikaa ei yksinkertaisesti ole tai että rohkeat yksilöt joutuvat ideoimaan ”salassa”. Lisäksi tuotekehityshankkeisiin ryhdytään vain, jos ne tuottavat heti valmistuttuaan vähintään nollatulosta.

Osallistujat pitävät asiakkaita, omistajia ja henkilöstöä yrityksen tärkeimpinä sidosryhminä, jotka tulee saada hiilineutraaliusmuutoksen taakse. Erityisesti tulee varmistaa, että yrityksen hallituksen jäsenet ovat sitoutuneita hiilineutraaliusmuutokseen ja vaativat muutoksen toteuttamista yrityksen johdolta. Muita näkyviä muutosagentteja tai ydinryhmiä yrityksen sisällä ovat luonnollisesti tutkimus- ja kehitys, markkinointi sekä viestintä.

Johto voi parhaiten tukea muutosta luomalla ja ylläpitämällä kokeilukulttuuria, jossa annetaan aikaa ideoinnille ja sallitaan virheet, kunhan niistä opitaan. Onkin tärkeää juhlistaa ja jakaa sekä onnistumiset että epäonnistumiset. Asiakkaat ja kumppanit kannattaa ottaa mukaan kehittämiseen jo varhaisessa vaiheessa ja kohdistaa voimavarat asiasta jo entuudestaan innostuneisiin. Avoin tiedonvaihto luo luottamuksen ilmapiiriä.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Epävarmuuden kanssa on siis opittava elämään ja hallittua riskinottoa opittava rakastamaan. Muutos tulisi sisällyttää yrityksen strategian ytimeen ja sitten implementoida, implementoida, implementoida…

Vähähiilisyysideointiin ja projektien toteutukseen tarvitaan tyypillisesti eri puolilta organisaatiota erilaisia ihmisiä, joiden vahvuudet täydentävät toisiaan. Tarvitaan sekä konkareita että tulokkaita, liiketaloudellisesti ja teknisesti suuntautuneita henkilöitä, käyttäjiä ja suunnittelijoita. Ennen kaikkea projektin vetäjillä on oltava rohkeutta ja sitkeyttä, jopa peräänantamattomuutta ja kompromissittomuutta, jotta ideat viedään suunnitelmiin, hankintoihin ja toteutukseen ”aitoina ja alkuperäisinä”. Aitoudella innostetaan ja sitoutetaan myös avainpelaajat, oheisen kaavion periaatteita noudattaen.