sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Johdanto
Ekologinen kestävyyskriisi on ajanut Suomen ja koko maailman suuren murroksen äärelle. Tilanne on vakava, sillä ihmisten hyvinvointi on täysin riippuvainen ilmaston ja luonnon hyvästä tilasta. Kestävyyssiirtymä muokkaa kaikkia yhteiskunnan sektoreita, eikä paluuta entiseen ole.
Ratkaisuja luontokatoon ja ilmastonmuutokseen tarjoaa kiertotalous, joka muuttaa tapaamme tuottaa, käsitellä ja käyttää materiaaleja ja tuotteita. Kun olemassa olevaa hyödynnetään tehokkaammin, tarvitaan uusia luonnonvaroja vähemmän, mikä tarkoittaa vähemmän päästöjä ja vähemmän kuormitusta luonnon monimuotoisuudelle. Siirtyminen kohti kiertotaloutta onkin välttämätöntä. Samalla se on mahdollisuus luoda Suomeen kestävää kasvua, uutta osaamista, vientituloja ja työpaikkoja.
Moni asia on muuttunut lyhyessä ajassa. Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämä hyökkäyssota aiheuttaa valtavaa inhimillistä kärsimystä ja mittavia vahinkoja. Sodalla on myös merkittäviä vaikutuksia Suomen ja Euroopan energiantuotantoon ja -tuontiin ja se vaikeuttaa tiettyjen raaka-aineiden ja tuotteiden saantia. Sota on osoittanut, että energia- ja raaka-aineriippuvuudet ovat monimutkaisia ja vaikeita kysymyksiä etenkin kriisitilanteissa. Tulevaisuudessa näihin haasteisiin on pakko varautua paremmin.
Vaikka koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat laittaneet maailmantilanteen uusiksi, ei ilmastokriisiä ja luontokatoa ole peruttu. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin tuoreen arviointiraportin mukaan ihmisen aiheuttamat ilmastopäästöt ovat korkeammalla kuin koskaan ja ilmastonmuutos näkyy jo nyt monin tavoin, esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden kasvuna (IPCC 2022). Kansainvälinen luontopaneeli on todennut, että luonnon monimuotoisuutta katoaa hälyttävällä vauhdilla. Luonnon tarjoamien ekosysteemipalveluiden romahtaminen uhkaa ihmisiä, elinkeinoja ja hyvinvointia ympäri maailman (IPBES 2021).
Kiertotalouden avulla kestävyyskriisiin on löydettävissä ratkaisuja, jotka pienentävät kulutuksen ja tuotannon aiheuttamaa rasitusta ilmastolle ja luonnolle. Samalla ne parantavat omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, vähentävät neitseellisten luonnonvarojen käyttöä sekä muokkaavat globaaleja toimitusketjuja aiempaa läpinäkyvämmiksi, joustavammiksi ja erilaisiin kriiseihin paremmin mukautuviksi. Omavaraisuuden näkökulmasta siirtyminen kiertotalouteen on välttämättömyys.
Viime aikojen kehityskulut ovat vahvistaneet näkymää, että tulevaisuudessa hyvinvointi ei synny enää lineaaritalouden keinoilla. Nyt tarvitaan systeeminen muutos lineaarisesta ajattelusta kohti kiertotalouteen perustuvaa hiilineutraalia ja luontoa vahvistavaa talousjärjestelmää.
Tässä työpaperissa esitellään Sitran asiantuntijoiden tunnistamia ehdotuksia, joilla voidaan vauhdittaa Suomen siirtymää kohti kestävää kiertotaloutta. Esitämme päätöksentekijöille, ministeriöille ja yksityiselle sektorille ehdotuksia, mihin Suomen kiertotaloustyössä kannattaa keskittyä jatkossa. Tarjoamme myös käytännön toimenpide-ehdotuksia.
Sitra on aiemmin koonnut Suomen päättäjille neljä suurta muutosehdotusta, joiden valitseminen parantaa kestävää taloutta ja kilpailukykyä, kehittää demokratiaa sekä turvaa suomalaisten hyvinvoinnin ja kyvyn toimia muuttuvissa olosuhteissa sekä kohdata häiriöitä ja kriisejä. Vaalikaudet ylittävien strategisten tavoitteiden taustalla on Sitran visio reilusta, kestävästä ja innostavasta tulevaisuudesta. Yksi tavoitteista on ilmastoa ja luontoa vahvistava talous, joka mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin (Sitra 2022). Tämän työpaperin havainnot tarkentavat tätä tavoitetta ja antavat konkreettisia ehdotuksia ilmastoa ja luontoa vahvistavan talouden rakentamiseen kiertotalouden keinoin.
Kiertotalouteen siirtyminen on Suomen etu
Kiertotalous on tehokkaampi ja kestävämpi versio nykyisestä talousmallistamme, joka puuttuu ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen hupenemisen juurisyihin. Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti uusia tavaroita, vaan hyödynnetään käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien arvoa mahdollisimman pitkään.
Siirtymällä kiertotalouteen Suomi voi lisätä hyvinvointia ja ratkaista ekologista kestävyyskriisiä. Kansainvälisen luonnonvarapaneelin mukaan noin 50 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja peräti 90 prosenttia maankäytön muutoksista johtuvasta luontokadosta on seurausta luonnonvarojen käyttöönotosta ja prosessoinnista (IRP 2019). Kiertotalous onkin avainasemassa maailmanlaajuisten ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamisessa. Sitran tuoreen selvityksen mukaan maailmanlaajuinen luontokato voitaisiin pysäyttää ottamalla käyttöön kiertotalousratkaisut neljällä avainsektorilla (Forslund ym. 2022).
Kiertotalous on suuri mahdollisuus luoda kestävää talouskasvua. Siirtyminen hiilineutraaliin ja kiertäviin raaka-aineisiin perustuvaan talousjärjestelmään luo valtavan markkinan ja edellyttää merkittäviä investointeja yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Tämä luo uutta työtä ja kasvumahdollisuuksia kestäville ratkaisuille. Esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kautta kanavoidaan satoja miljardeja euroja vihreän siirtymän toteuttamiseen.
Uudet liiketoimintamallit tarjoavat työkaluja tuottaa enemmän arvoa vähemmillä resursseilla, vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin, vähentää kuluja ja pienentää riskejä. Merkittävin vaikutus työhön ja osaamiseen liittyy työn sisällön muuttumiseen. Uudenlainen liiketoiminta vaatii osaamisen kehittämistä ja päivittämistä.
Suomi on pieni maa, mutta olemme toistuvasti onnistuneet olemaan kokoamme suurempia monessa suhteessa. Tämä on mahdollista myös ilmastokriisin ratkaisemisessa ja luontokadon torjunnassa. Kestävien ratkaisujen kehittäminen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan pitkän päälle kansallisen edun puolustamista (Tynkkynen ym. 2021).
Meillä on siirtymään hyvät edellytykset: Suomessa on tehty konkreettista työtä kiertotalouden edistämiseksi ensimmäisten joukossa. Vuonna 2016 Sitran johdolla laadittiin maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta. Sitra rahoitti yli sataa kiertotaloushanketta osana tiekartan toteuttamista. Suomen hallitusohjelman 2019–2023 mukaisesti Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä vahvistetaan poikkihallinnollisella kiertotalouden strategisella ohjelmalla.
Vuonna 2022 ulkoministeriöön nimettiin maailman ensimmäinen kiertotalouden suurlähettiläs. Suomesta lähtöisin oleva maailman kiertotalousfoorumi WCEF on alan keskeisin globaali foorumi ja suomalaiset kiertotalousratkaisut kiinnostavat maailmalla. Monet suomalaiset yritykset ovat jo nyt tarttuneet kiertotalouden toimintamalleihin. Esimerkiksi teknologiateollisuuden alan yrityksistä 57 prosenttia näkee kiertotalouden merkittävänä mahdollisuutena liiketoiminnalle (Teknologiateollisuus 2022).
Myös kansainvälisesti on nähtävissä, että kiertotalous on viimeinkin nousemassa valtavirtaan. Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma ja siihen sisältyvä kiertotalouden toimintasuunnitelma kirittävät Euroopan kiertotaloutta, joka voi vaikuttaa valumisefektin kautta laajemmin globaalisti. Kiertotalous kiinnostaa Euroopan ulkopuolellakin. Aktiivisia kiertotalousmaita löytyy lähes joka mantereelta. Viime vuosien aikana erityisesti Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta on kantautunut vahvoja signaaleja kiertotalouden edistymisestä: Afrikan kehityspankki on perustanut kiertotalousrahaston ja African Circular Economy Alliance edistää kiertotaloutta koko mantereella
Vaikka Suomessa on tehty hyvää työtä, meillä ei ole varaa jäädä lepäämään laakereilla. Maailmalla kiertotalous etenee kovaa vauhtia. Jos haluamme pysyä kelkassa mukana, on meidänkin lisättävä vauhtia.
10 keinoa kiertotalouden edistämiseksi Suomessa
1. Metallit ja mineraalit tehokkaammin kiertoon resilienssin ja kilpailukyvyn parantamiseksi
EU ja Suomi ovat riippuvaisia monien kriittisten raaka-aineiden ja metallien, kuten fosforin ja strontiumin tuonnista (Euroopan komissio 2020a). Monet vihreässä siirtymässä tarvittavat teknologiat, kuten teollisuuden ja liikenteen sähköistäminen, uusiutuvan energian tuotanto ja digitalisaatio kilpailevat samoista niukoista ja arvokkaista raaka-aineista (Granvik ym. 2021; Eerola ym. 2021). Esimerkiksi ennusteet kriittisten metallien kysynnän kasvunopeudesta nousevat eikä metallien nykyvarantojen saatavuus ehtine kehittyä samaan tahtiin kasvavan kysynnän kanssa (Granvik ym. 2021). Lisäksi uusien luonnonvarojen käyttöönotto ja prosessointi aiheuttavat lisää negatiivisia ympäristövaikutuksia. Uudet esiintymät ovat usein vaikeammin saavutettavissa, minkä vuoksi niiden hyödyntäminen voi kuormittaa ympäristöä jopa entistä enemmän.
Käytössä olevien kriittisten raaka-aineiden ja metallien tehokkaammalla käytöllä voidaan vähentää tarvetta neitseellisten raaka-aineiden käytölle, edesauttaa materiaalien saatavuutta kotimaassa ja parantaa huoltovarmuutta vähentämällä tuontiriippuvuutta. Olennaista on edistää tuote- ja materiaalisuunnittelua siten, että tuotteet ja niiden sisältämät raaka-aineet saadaan kierrätettyä ja otettua uudelleen käyttöön elinkaaren lopussa.
2. Lisää omavaraisuutta maatalouteen ravinteiden kierrätyksellä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut globaalin ruokakriisin. Myös Suomessa maatalouden tuotantopanoksista erityisesti energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Maailmanlaajuisten maatalouden tuotantopanosten saatavuusongelmien ja hinnan nousun lisäksi sota vähentää Venäjällä ja Ukrainassa tuotettujen raaka-aineiden ja tuotteiden tuontia, mikä entisestään lisää tarjonnan niukkuutta ja nostaa hintoja.
EU:n ja Suomen ruokaketjut ovat hyvin riippuvaisia globaalien maatalouden tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden, tuonnista. Lisäksi tuotantopanosten hintojen nousu koko maailmassa kiristää Suomen maataloussektorin kustannuskriisiä entisestään. Ravinteiden kierrätystä lisäämällä voidaan parantaa Suomen maatalouden ravinneomavaraisuutta ja siten huoltovarmuutta sekä tukea samalla kestävämpää ruuantuotantoa (Pietola, Luostarinen, Seppälä, Lindell & Pantsar 2022). Uudistavalla maataloudella voidaan tehostaa maaperän kykyä sitoa vettä, typpeä ja muita ravinteita sekä hiiltä, jolloin riippuvuus ulkoisista tuotantopanoksista pienenee, huoltovarmuus paranee ja negatiiviset ympäristövaikutukset vähenevät.
3. Luontokadolle stoppi kiertotalousratkaisuilla
Luonnon monimuotoisuus katoaa hälyttävää vauhtia kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Tilanne on vakava, sillä terveytemme, taloutemme ja hyvinvointimme ovat täysin riippuvaisia luonnosta. Luontokadon pysäyttäminen on mahdollista, mutta se vaatii muutosta tapaamme tuottaa, käsitellä ja käyttää materiaaleja ja tuotteita.
Kiertotalous on avainasemassa luontokadon pysäyttämisessä. Kun jo olemassa olevaa hyödynnetään tehokkaammin, tarve ottaa käyttöön uusia luonnonvaroja vähenee ja luonnolle jää enemmän tilaa. Sitran tuoreen ”Tackling root causes – Halting biodiversity loss through the circular economy” -selvityksen mukaan maailmanlaajuinen luontokato voidaan pysäyttää neljän avainsektorin kiertotalousratkaisuilla (Forslund ym. 2022). Esimerkiksi kiertotaloustoimet, jotka vähentävät maankäytön painetta, ovat keskeisiä luontokadon pysäyttämisessä. Selvitys vahvistaa viestiä, että Suomessa kannattaa vauhdittaa kiertotaloutta myös luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.
4. Kiertotaloudessa tarvittava osaaminen kaikille
Kestävyysmurros ja vihreä siirtymä edellyttävät työvoiman koulutuksen ja osaamisen päivittämistä. Koulutus ja työssä olevien osaaminen on päivitettävä vastaamaan muuttuvia tarpeita, sillä kiertotalouteen siirtyminen tulee muokkaamaan yhä useamman työnkuvaa. Kaikkien alojen osaajien kouluttaminen kiertotalouteen on tärkeää.
Yritykset tarvitsevat monialaista kiertotalousosaamista. Sitra on kartoittanut kiertotalousyhteiskunnassa tarvittavia taitoja sekä osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeita eri hankkeissa. Tarvittavia taitoja ovat esimerkiksi tuotteiden ja materiaalien elinkaarien suunnittelu ja hallinta, toiminnan kokonaiskestävyyden arviointi, materiaali- ja prosessitekniikka, korjaus ja uudelleenkäyttö sekä uusien liiketoimintamallien suunnittelu ja markkinointi (Jalava ym. 2021).
Koulujärjestelmässä ja jatkuvassa oppimisessa on otettu huomattavia harppauksia eteenpäin, mutta systemaattinen kiertotalousmuutos kaikilla koulutusasteilla on vielä kesken. Kiertotalouskoulutus monipuolistaa oppilaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden osaamista sekä parantaa siten Suomen kilpailukykyä.
5. Vauhtia kiertotalouteen digitaalisilla ratkaisuilla
Digitalisaation ja datan hyödyntäminen kiertotalouden vauhdittamiseksi auttaa Suomea parantamaan kilpailukykyä, edistämään energia- ja materiaalitehokkuutta sekä kehittämään uusia kestävyyssiirtymässä tarvittavia ratkaisuja. Digitalisaatio tukee kiertotalouteen siirtymistä erityisesti energia-alalla, rakentamisessa, maataloudessa, vähittäiskaupassa, teollisuudessa, logistiikassa ja liikenteessä. Digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan lisätä materiaalien kierrätystä, pidentää tuotteiden käyttöikää ja nostaa niiden käyttöastetta.
Digitalisaatio ja datan hyödyntäminen vaativat energiaa, mineraaleja ja kriittisiä raaka-aineita. Digitalisaatio on tärkeä työkalu kiertotalouden edistämiseksi, mutta myös sen ympäristöjalanjälki tulee minimoida. Onkin huolehdittava, että digitaaliset ratkaisut suunnitellaan resurssitehokkaiksi ja niitä käytetään tarkoituksenmukaisesti.
6. Sitoudutaan kiertotalouden edistämiseen yli hallituskausien
Vuoden 2021 valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta tavoittelee muutosta, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmassa asetetaan tavoitteet ja mittarit, määritellään tarvittavat toimet ja varataan resurssit kiertotalouden edistämiseksi ja systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi. Tavoite on vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.
Kiertotalouden strateginen ohjelma ulottuu yli hallituskausien, joten on tärkeää huolehtia kunnianhimoisen toimeenpanon jatkumisesta, riittävästä rahoituksesta sekä ohjelman edistämisestä yli hallitus- ja ohjelmakausien.
7. Kiertotaloutta vauhdittavat taloudelliset ohjauskeinot käyttöön
Taloudellisia ohjauskeinoja tulee kehittää tukemaan luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, vähentämään ilmastopäästöjä, pysäyttämään luontokatoa ja edistämään kiertotalouden markkinoita. Taloudellisten ohjauskeinojen perusperiaatteena tulee olla, että ne tukevat kestävyyskriisin ratkaisuja eivätkä aiheuta haittoja. Verojärjestelmän, julkisten hankintojen ja muiden kannustimien tulee vauhdittaa kiertotalouden mukaisia investointeja niin, että siirtymä vahvistaa kestävyysratkaisujen lisäksi taloutta ja työllisyyttä.
Yksi kiertotalouden edistymisen pullonkaula on hintojen heikko ohjausvaikutus. Neitseellisten luonnonvarojen käytön haitalliset ulkoisvaikutukset tulisikin sisäistää hintoihin taloudellisten ohjauskeinojen avulla, ja samalla parantaa esimerkiksi kunnostettujen tuotteiden, sekundääristen raaka-aineiden ja materiaalien sekä niistä valmistettujen tuotteiden markkina-asemaa ja kilpailukykyä. Taloudellisten ohjauskeinojen ja yritystukien tulisi parantaa kiertotalouteen pohjautuvien arvoketjujen, komponenttien ja tuotteiden asemaa suhteessa lineaaritalouteen ja lisätä kannusteita kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönottamiseksi.
8. Investointeja ja rahoitusta kiertotalouden kannalta tärkeille sektoreille
Julkiset investoinnit tulee suunnata siten, että ne edistävät siirtymää kiertotalouteen eivätkä ohjaa ympäristölle haitallisiin toimiin. Yksityisiä investointeja tulee ohjata samaan. Suomen taloutta ja työllisyystilanteen kohentamista suunniteltaessa tulee huomioida, että toimet edistävät vähähiilisiä, luonnonvaroja säästäviä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja. Investointien suuntaaminen kiertotalouteen luo Suomelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahva kotimarkkina antaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia menestyä myös kansainvälisesti.
Julkisten toimenpiteiden avulla voidaan saada liikkeelle yksityistä pääomaa ja yritysten investointeja. Siirtymään tarvittavat investoinnit ovat niin suuria, että valtaosa näistä tulee yksityisestä pääomasta. Yksinään julkinen pääoma ei riitä, sillä sen osuus on tyypillisesti paljon pienempi yhteiskuntien kokonaispääomasta. Valtiolla on merkittävä rooli tukea sektoreita, joiden kiertotalouspotentiaali on suuri, ja joilla on globaalia vientipotentiaalia sekä suuri ympäristökädenjälki.
9. Kiertotalous valtavirraksi koko EU:ssa
Vahvistuva EU:n markkinaregulaatio ajaa kiertotaloutta eteenpäin Euroopan sisämarkkinoilla ja koko maailmassa. EU:n sisämarkkinoiden vahvuus näkyy niin sanotun Bryssel-efektin kautta: tietyillä osa-alueilla kansainväliset yritykset ovat olleet valmiita noudattamaan EU:n asettamaa tiukempaa sääntelyä myös EU:n ulkopuolella. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja sen keskiössä olevassa EU:n uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa on tunnistettu, että EU:n tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä edellyttää siirtymää kiertotalouteen.
EU:n uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma yhdistää monia kestävän kehityksen osa-alueita. Sen tavoitteena on luoda uusi talouden perusta. Toimintasuunnitelman yksi keskeisistä politiikkatoimista on kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetusehdotus (ent. kestävän tuotepolitiikan uudistus), joka asettaa puitteet kiertotalouden mukaisille tuotteille mukaan lukien tuotesuunnittelun, sillä yli 80 prosenttia kaikista tuotteisiin liittyvistä ympäristövaikutuksista määritetään tuotteen suunnitteluvaiheessa (Euroopan komissio 2014).
Suomen tulee edistää kiertotaloutta EU:ssa vaikuttamalla aktiivisesti kiertotaloutta tukevien ohjauskeinojen kehittämiseen sekä kirittää ja tukea kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetusehdotuksen kunnianhimoa. Näin edistetään kiertotalouden markkinaa muun muassa tuotteiden korjattavuuden ja käyttöiän lisäämiseksi, kierrätysmateriaalien ja sivuvirtojen käytön sekä tuotetietojen digitalisaation edistämiseksi.
10. Kauppapolitiikka ja kansainvälinen kauppa kiertotalouden mukaiseksi
Kansainvälinen kauppa kytkee taloudet yhteen. Globaali siirtymä kiertotalouteen edellyttääkin muutoksia kaupan pelisääntöihin. Suomen tulee edistää kiertotalouden toimintaperiaatteita myös kansainvälisesti. Vain yhdessä samanmielisten maiden kanssa EU voi olla globaali edelläkävijä ja siten asettaa maailmanlaajuisia kiertotalousstandardeja sekä edistää kansainvälisiä markkinoita kiertotalousteknologioille, -palveluille ja -tuotteille.
Venäjän hyökkäyssodan myötä muuttunut maailmantilanne on tuonut kansainväliselle kaupalle ja globaaleille toimitusketjuille entistä enemmän huomiota. Tästäkin syystä EU:n on kauppapolitiikassaan vahvistettava kiertotalouden ja kriittisten raaka-aineiden tuotantoketjujen kohdalla yhteistyötä kauppakumppaneiden kanssa.
Sitra on selvittänyt kiertotalouden mukaisen kauppapolitiikan mahdollisuuksia muun muassa rahoittamalla ajatuspaja IEEP:n hanketta, jossa selvitetään, kuinka EU:n ja Kanadan, Kiinan, Nigerian ja Mercosurin kahdenvälisillä kauppasuhteilla voidaan edistää kiertotaloutta kohdemaissa. Uraauurtava työ on lisännyt ymmärrystä kiertotalouden ja kauppapolitiikan mahdollisuuksista, mutta muutos on vielä kesken.
Nyt on aika toimia
Terveytemme, taloutemme ja hyvinvointimme ovat täysin riippuvaisia luonnosta ja vakaasta ilmastosta. Viime aikojen kehityskulut ovat vahvistaneet, että tulevaisuuden hyvinvointi ei synny lineaaritalouden keinoilla. Mikäli haluamme turvata hyvinvointimme tulevaisuudessa, on siirryttävä ripeästi kiertotalouteen perustuvaan hiilineutraaliin talousjärjestelmään, joka mahtuu maapallon kantokyvyn rajoihin.
Tässä työpaperissa esiteltyihin ratkaisuihin tarttumalla Suomi voi vauhdittaa kestävyysmurrosta, turvata ihmisten, ympäristön ja talouden kestävän hyvinvoinnin sekä parantaa huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttään. Kymmenen kohdan lista ei ole valmis tai kaikenkattava. Toivomme, että ehdotukset herättävät keskustelua ja innostavat eri toimijoita myös kehittämään myös uusia ideoita ja ratkaisuja.
Tulevaisuudessa tarvitaan pitkäjänteistä, rohkeaa ja eteenpäin katsovaa yhteiskunnan kehittämistä, jonka suuta on luontoa vahvistavaa ja hiilineutraalia kiertotalous. Kestävän tulevaisuuden näkökulmasta lineaarinen talousjärjestelmä ei ole vaihtoehto.
Muutos on siis välttämätön. Jo nyt olemassa on paljon hyviä ratkaisuja ja toimintatapoja, joita voidaan ottaa käyttöön. Ratkaisun avaimet ovat käsissämme. Nyt on aika toimia ja rakentaa yhdessä kestävää tulevaisuutta.
Ekologinen kestävyyskriisi on ajanut Suomen ja koko maailman suuren murroksen äärelle. Tilanne on vakava, sillä ihmisten hyvinvointi on täysin riippuvainen ilmaston ja luonnon hyvästä tilasta. Kestävyyssiirtymä muokkaa kaikkia yhteiskunnan sektoreita, eikä paluuta entiseen ole.
Ratkaisuja luontokatoon ja ilmastonmuutokseen tarjoaa kiertotalous, joka muuttaa tapaamme tuottaa, käsitellä ja käyttää materiaaleja ja tuotteita. Kun olemassa olevaa hyödynnetään tehokkaammin, tarvitaan uusia luonnonvaroja vähemmän, mikä tarkoittaa vähemmän päästöjä ja vähemmän kuormitusta luonnon monimuotoisuudelle. Siirtyminen kohti kiertotaloutta onkin välttämätöntä. Samalla se on mahdollisuus luoda Suomeen kestävää kasvua, uutta osaamista, vientituloja ja työpaikkoja.
Tiivistelmä
Tässä työpaperissa esitellään 10 Sitran asiantuntijoiden kokoamaa ehdotusta, joilla voidaan vauhdittaa Suomen siirtymää kohti kestävää kiertotaloutta.
- Metallit ja mineraalit tehokkaammin kiertoon resilienssin ja kilpailukyvyn parantamiseksi
- Lisää omavaraisuutta maatalouteen ravinteiden kierrätyksellä
- Luontokadolle stoppi kiertotalousratkaisuilla
- Kiertotaloudessa tarvittava osaaminen kaikille
- Vauhtia kiertotalouteen digitaalisilla ratkaisuilla
- Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma kunnianhimoisesti toimeenpanoon yli hallituskausien
- Kiertotaloutta vauhdittavat taloudelliset ohjauskeinot käyttöön
- Investointeja ja rahoitusta kiertotalouden kannalta tärkeille sektoreille
- Kiertotalous valtavirraksi koko EU:ssa
- Kauppapolitiikka ja kansainvälinen kauppa kiertotalouden mukaiseksi
Meillä on hyvät edellytykset kiertotaloussiirtymään: Suomessa on tehty konkreettista työtä kiertotalouden edistämiseksi ensimmäisten joukossa. Jo nyt käytössä on paljon hyviä ratkaisuja ja toimintatapoja, joita voidaan ottaa käyttöön. Ratkaisun avaimet ovat käsissämme. Nyt on aika toimia ja rakentaa yhdessä kestävää tulevaisuutta.
Sammanfattning
Finland och hela världen står inför en stor brytningstid på grund av den ekologiska hållbarhetskrisen. Läget är allvarligt eftersom människors välbefinnande är helt beroende av ett stabilt klimat och en välmående natur. Omställningen till en mer hållbar värld inverkar på alla samhällssektorer och det går inte att återgå till det som varit.
Cirkulär ekonomi erbjuder lösningar på naturförlusten och klimatförändringen genom att förändra vårt sätt att utvinna, tillverka och använda material och produkter. En omställning till en cirkulär ekonomi är nödvändig. Samtidigt är det en möjlighet att skapa hållbar tillväxt, ny kompetens, exportinkomster och arbetsplatser i Finland.
I detta arbetsdokument presenteras 10 förslag som sammanställts av Sitras experter om hur det går att påskynda Finlands omställning till en hållbar cirkulär ekonomi.
- Effektivare återvinning av metaller och mineraler för att stärka vår resiliens och konkurrenskraft
- Öka självförsörjningen inom jordbruket med hjälp av slutna kretslopp för näringsämnena
- Stoppa utarmningen av biologisk mångfald med lösningar från den cirkulära ekonomin
- Stärk kompetensen inom cirkulär ekonomi för alla
- Få fart på den cirkulära ekonomin med hjälp av digitala lösningar
- Gör omställningen till en cirkulär ekonomi bindande över mandatperioderna
- Införande av ekonomiska styrmedel för att stimulera den cirkulära omställningen
- Investeringar och finansiering inom nyckelsektorer för den cirkulära ekonomin
- Bidra till en cirkulär omställning som genomsyrar hela EU
- Handelspolitik och internationell handel som följer principerna för cirkulär ekonomi
Vi har goda förutsättningar att ställa om till en cirkulär ekonomi: Finland är bland de första som har arbetat konkret för att främja den cirkulära ekonomin. Redan nu finns många anmärkningsvärda lösningar och verksamhetssätt som kan tas i bruk mer brett. Nyckeln till lösningen ligger i våra händer. Nu är det dags att gå från ord till handling och tillsammans bygga en hållbar framtid.
Summary
Finland – indeed, the entire world – is facing an ecological sustainability crisis that calls for major change in our societies. The situation is serious because our well-being is utterly dependent on a stable climate and a diverse natural world. A sustainability transition is underway, affecting all sectors of society.
Solutions to the climate crisis and biodiversity loss can be found in a circular economy. The circular economy is an economic model that changes the way materials and products are produced, processed and used. Transitioning to a circular economy is crucial, but it also provides an opportunity to create sustainable growth and build new competence, as well as increase exports and create new jobs in Finland.
This working paper includes 10 proposals aimed at speeding up Finland’s transition to a circular economy. The proposals have been compiled by Sitra’s circular economy specialists.
- Create a circular economy for metals and minerals to build resilience and competitiveness
- Make agriculture more resilient through nutrient recycling
- Halt biodiversity loss through the circular economy
- Equip everyone with the skills required for a circular economy
- Speed up circularity with digital solutions
- Secure the long-term implementation of Finland’s strategic programme to promote a circular economy
- Introduce steering measures to speed up circularity
- Secure investments and funding for key circular economy sectors
- Mainstream circularity throughout the European Union
- Adopt circular trade policies and advance circular trade
Finland is in a good position to be able to speed up the transition to a circular economy. A lot of tangible pioneering work has already been done. Many solutions and practices already exist and can be scaled up. We have all it takes to succeed and now is the time to work together for a sustainable future.
Lähteet
Eerola, T. (toim.), Eilu, P. (toim.), Hanski, J., Horn, S., Judl, J., Karhu, M., Kivikytö-Reponen, P., Lintinen, P. & Långbacka, B. 2021. Digitalisaatio ja luonnonvarat. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimustyöraportti 53/2021.
Forslund, T., Gorst, A., Briggs, C., Azevedo, D. & Smale, R. Tackling root causes – Halting biodiversity loss through the circular economy.
Granvik, P., Klemettinen, L., Avarmaa, K., Jokilaakso, A., Toivonen, L. & Pajunen, N. 2021. Liikkumisen sähköistämisessä sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä tarvittavat metallit ja niiden riittävyys.
Euroopan komissio 2014. Ecodesign your future: how ecodesign can help the environment by making products smarter.
Euroopan komissio 2020a. Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä.
Euroopan komissio 2020b. Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta.
Euroopan komissio 2022. Kestävien tuotteiden suunnittelua koskeva asetusehdotus.
Jalava, E. ym. 2021. Kiertotalouden vaikutukset työhön ja osaamiseen – Osaamista kehittämällä kohti reilua siirtymää.
Orasmaa, A., Laurila, L. & Liimatainen, H. Omistamisen muutos kiertotaloudessa.
Pietola, L., Luostarinen, S., Seppälä, T., Lindell, P. & Pantsar, M. 2022. Venäjän sodan seuraukset – ratkaisuja maatalouden ravinteiden riittävyyden suojaamiseksi.
Sitra 2016. Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025.
Tamminen, S., Honkatukia, J., Leinonen, T. & Haanperä, O. 2019. Kestävän kehityksen verouudistus – Kohti päästötöntä Suomea.
Teknologiateollisuus 2022. Teknologiateollisuuden kiertotalousohjelma: kasvua, mainetta ja kilpailuetua kiertotaloudesta.
Tynkkynen, O., Pantsar, M., Sfakiotakis, A. & Sihvonen, R. 2021. Pieni suuri maamme – Miten Suomen ilmastojohtajuus voisi hyödyttää meitä ja muita.
Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö 2021. Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.