EU:n uusi datasääntely tuo hyötyjä yrityksille ja yhteiskunnalle – neljä suositusta mahdollisuuksiin tarttumiseksi

EU:n uusi datalainsäädäntö uudistaa liiketoimintaympäristöä voimakkaasti ja rakentaa pohjaa ja pelisääntöjä tulevaisuuden datavetoiselle yhteiskunnalle ja taloudelle. Eurooppalaisiin arvoihin perustuva uudenlainen datan sisämarkkina voi auttaa datan hyötyjen tavoittamisessa eri puolilla yhteiskuntaa.

Sitran uusi työpaperi EU-sääntely rakentaa reilumpaa datataloutta – Euroopan viiden datalainsäädäntöehdotuksen tarjoamat mahdollisuudet yrityksille, yksilöille ja julkiselle sektorille analysoi komission viittä uutta datalainsäädäntöehdotusta, jotka vievät Euroopan datastrategiaa käytäntöön. Työpaperi on toteutettu yhteistyössä asianajotoimisto Bird & Birdin kanssa.

Samat säännöt isoille ja pienille

Uudet lainsäädäntöehdotukset pyrkivät luomaan erilaisille yrityksille tasavertaiset mahdollisuudet toimia markkinalla, suitsimaan digijättien valtaa ja vahvistamaan kilpailukykyä. Uusi datalainsäädäntö vaikuttaa jokaiseen pienyrityksistä julkiseen sektoriin, yksilöistä organisaatioihin.

”Uutta datasääntelyä voi pitää suomalaisyritysten uutena ”gsm-hetkenä”. Sääntely edellyttää datan liikkumista ottamatta kantaa siihen, miten se tapahtuu. Suomalaiselle edelläkävijyydelle onkin nyt tilausta”, sanoo Sitran Datatalouden tiekartta -projektin johtaja Laura Halenius.

Datan jakamista eri tahojen ja organisaatioiden välillä voikin verrata telemarkkinoiden murrokseen: telemarkkinoilla otettiin aikoinaan vastaavanlainen kehitysloikka, kun tavoitteena oli mahdollistaa, että puhelimen käyttäjä pystyi soittamaan toisen operaattorin liittymää käyttävälle tuttavalleen. Tätä varten otettiin käyttöön gsm-standardi, joka takasi eri operaattoreiden yhteensopivuuden ja esimerkiksi yhteiset rekisterit verkon tilaajista ja vierailijoista. Nyt käsillä on vastaavanlainen murros.

”Mitä enemmän suomalaiset yritykset ovat mukana luomassa uusia pelisääntöjä, sitä suurempi on todennäköisyys, että niistä voi tulla pohja myös EU-tason pelisäännöille ja standardeille. Tämä hyödyttää yrityksiä”, Halenius sanoo.

Uudet lainsäädäntöehdotukset toteuttavat työpaperin mukaan hyvin Euroopan datastrategian tavoitteita, kuten Euroopan teknologisen johtajuuden vahvistamista. Lähtökohtana on, että kaikkiin yrityksiin niiden koosta ja kotimaasta riippumatta pätevät samat säännöt. Tarkoitus on myös tukea unionin digitaalista ja vihreää siirtymää.

Monimutkaisen sääntelyn noudattaminen vaatii yrityksiltä kuitenkin huomattavia ponnisteluja. Yritykset, jotka kykenevät sopeutumaan nopeasti uuteen sääntely-ympäristöön, ovat etulyöntiasemassa.

”Nyt syntyvä sääntely luo mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille. Jotta nämä mahdollisuudet voidaan lunastaa, täytyy erityisesti pk-sektoria tukea”, Halenius painottaa.

Uusia keinoja omien tietojen hallintaan

Työpaperissa pureudutaan seuraaviin EU:n lainsäädäntöprosessissa eteneviin ehdotuksiin:

• datanhallinta-asetus (Data Governance Act),
• digimarkkinasäädös (Digital Markets Act),
• digipalvelusäädös (Digital Services Act),
• tekoälysäädös (Artificial Intelligence Act) ja
• datasäädös (Data Act).

Ehdo­tukset yhden­mukaistavat EU:n tällä hetkellä hajanaista lainsäädäntökehystä. Tarkoituksena on luoda kilpailukykyinen datatalouden sääntelymalli, joka voisi toimia esikuvana muille maille. Näin EU tavoittelee datasääntelyssä vastaavaa vaikutusta kuin mitä tapahtui yleisen tietosuoja-asetuksen GDPR:n kohdalla sen noustua tietosuojalainsäädännön suunnannäyttäjäksi maailmanlaajuisesti. 

Viisi lainsäädäntöehdotusta tuovat yksilöille uusia oikeuksia ja vahvistavat jo olemassa olevia. Samalla kyseessä on merkittävä ajattelutavan muutos nykyiseen ajattelumalliin, jossa ihmiset on nähty pääasiassa datan lähteinä ja liiketoiminnan hyödyttäjinä.

Datasäädös esimerkiksi velvoittaa yritykset toimittamaan esineiden internetiin kytkeytyneiden IoT-laitteiden tuottamaa dataa käyttäjilleen, olivatpa sitten kyseessä yksilöt tai toiset yritykset. Tämä antaisi käyttäjille enemmän valinnanvaraa palveluntarjoajissa ja lisäisi siten kilpailua markkinoilla.

Esimerkiksi autonvalmistajaa voitaisiin edellyttää avaamaan auton käytöstä, kuten ajosta, syntyvää dataa. Auton käyttäjä voisi siirtää tuota dataa ja hyödyntää sitä vaikkapa huoltopalvelua valitessaan.

Nykytilanteessa ongelmallista on ollut datan turvallisen jakamisen sääntelykehyksen puuttuminen, mikä on rajoittanut eri tahoilla kiinnostusta datan jakamiseen. Jos erilaisiin datalähteisiin ei ole mahdollista päästä käsiksi turvallisesti, moni yleishyödyllinenkin hanke voi jäädä toteutumatta. Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi lääketieteen innovaatioiden tai julkisten palvelujen kehittämiseen datan avulla. Tähän uusi sääntely tarjoaa nyt muutosta.

Tasavertainen sopiminen helpottuu, tekoälyn käyttöön uusia pelisääntöjä julkisella sektorilla

Data tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan, mutta pk-yritykset ovat tähän asti olleet dataa koskevissa sopimustilanteissa altavastaajina. Uusi sääntely luo tasavertaisemmat ja oikeudenmukaisemmat sopimusehdot yritysten välisiin suhteisiin. Se tekee myös esimerkiksi pilvipalvelutoimittajan vaihtamisesta helpompaa.

Julkisella sektorilla puolestaan selkeiden sääntöjen ja oikeusperustan puute on rajoittanut tekoälyn hyödyntämistä palveluissa. Uusi lainsäädäntö luo pelisääntöjä sille, mihin tarkoitukseen tekoälyä voi käyttää.

Lisäksi julkisen sektorin keräämän datan jakaminen julkishallinnon ja kansalaisten välillä helpottuu. Tällaista dataa voidaan myös uudelleenkäyttää esimerkiksi yksilöllistetyn lääketieteen kehittämiseksi, tutkimuksen edistämiseksi tai julkisen sektorin palveluiden parantamiseksi.

Työpaperissa tarkastellaan myös, mitä uusia palveluita saatamme kehityksen myötä nähdä ja minkälaisia datataloudessa toimimisen kansalaistaitoja tarvitaan. Entä ovatko yritykset ja julkinen sektori valmiina tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin?

Työpaperi toteaa, että ehdotetun eurooppalaisen datatalouden mallin mahdollisuudet voidaan lunastaa vain, jos sääntelyn tueksi tuodaan investointeja, tutkimusta ja panostuksia osaamiseen.

Neljä suositusta: Näillä eteenpäin Suomessa

Työpaperi esittää joukon suosituksia, jotta Suomessa voitaisiin saada kaikki hyöty irti uudistuvan sääntelyn tarjoamista mahdollisuuksista.

1. Suomi on voitava tunnis­taa houkuttelevana datatalouden malli­maana. Sääntely-ympäristöstä on tehtävä selkeä ja investointien on kannustettava tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin. Keskeisten verrokkimaiden kehitystä on seurattava, jotta parhaat opit saadaan myös Suomeen.
2. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden on jaettava yhteinen visio reilusta datataloudesta. Kansallisella koordinaatiolla on haettava pitkäjänteistä yhteistyötä. Julkisen ja yksityisen sektorin on lähennyttävä edistämään tarvittavia toimenpiteitä.
3. Datasääntelyyn pitäisi vaikuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Datasääntelyn kokonaiskuvaa on seurattava. Julkisen sektorin tiedon avoi­muutta on kehitettävä.
4. Datatalouden perusteiden ymmärtämi­sestä on luotava uusi kansalaistaito ja osaamista on kehitettävä laaja-alaisesti. Yksilöiden on tunnistettava datansa arvo (esimerkiksi henkilödata on rinnastettavissa rahalla maksamiseen) ja oikeutensa datatalouden toimijoina.

Työpaperi kannustaa myös kouluttamaan ammattiosaajia ja data-asiantuntijoita. Osaajapula voi vaarantaa Euroopan datastrategian tavoitteet ja heikentää Suomen asemaa digitaalitaloudessa.

Työpaperi on jatkoa tammikuussa 2022 julkaistulle muistiolle Suomen vahvuudet, haasteet ja mahdollisuudet datatalouden rakentamisessa – Mitä Suomi voi oppia datatalouden edelläkävijämailta? Muistio nosti esiin infrastruktuurin, osaamisen, verkostoissa tapahtuvan yhteistyön, sääntelyn ja vastuullisuuden osa-alueina,  joilla Suomessa on tarvetta kansalliseen yhteistyöhön datatalouden kehittämiseksi.

Työpaperi on laadittu osana Sitran Datatalouden tiekartta -projektia, joka auttaa eri tahoja tunnistamaan mahdollisuuksia dataan pohjautuvassa tulevaisuuden taloudessa. Projektissa laaditut selvitykset rakentavat tilannekuvaa datatalouden kehityksestä ja ne luovat pohjaa projektissa käynnistyvälle kansalliselle tiekarttatyölle.

Sitra esitteli työpaperia 7.6. tilaisuudessaan ”EU-sääntely rakentaa reilua datataloutta – Sitran suositukset mahdollisuuksiin tarttumiseksi Suomessa”.