Kestävän hyvinvoinnin turvaaminen on nostettava talouden päämääräksi jo tänään

Suomen menestyksen perusta vaatii uudistumista: ylikulutukseen perustuva talous on tullut tiensä päähän – hyvinvoinnin ja sen rahoituksen turvaaminen kestävästi vaatii ekologisen kestävyyden ottamista tosissaan. Voimme menestyä pitkällä aikavälillä vain, jos kehitämme ratkaisuja suuriin globaaleihin haasteisiin sekä varmistamme, että kaikilla on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Tähän tulee vastata myös jokavuotisessa valtiontalouden suunnittelussa jo nyt.

Suomi tarvitsee muun muassa kokonaisvaltaisen, kestävän kehityksen verosiirtymän vauhdittamista ja kaikkien taloudellisten päätösten arviointia ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Arvioinnissa auttaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen asettaman Kestävä elvytys -työryhmän laatima kriteeristö. Lisäksi Sitra on nyt koonnut suosituksia kestävän budjetin pohjaksi.

”Yksittäisillä pisteveroilla tai niiden muutoksilla yhteiskuntamme ei uusiudu riittävän nopeasti ja Suomelta jäävät saavuttamatta ne merkittävät hyödyt, jotka siirtymisessä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan olisivat tarjolla. Tarvitaan merkittäviä uudistuksia ja polulla kohti niitä tarvitaan aivan uudenlaista otetta myös vuosittaiseen valtion budjetointiin”, sanoo Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar.

Sitran suositukset keskeisistä toimenpiteistä, jotka tukevat kestävän budjetin laatimista:

• Kestävän kehityksen verouudistusta on vietävä eteenpäin reippailla, kokoluokaltaan satojen miljoonien askelilla jo vuoden 2021 budjetissa. Keskeistä on siirtyä haittatuista hyötytukiin, esimerkiksi aloittamalla asteittainen luopuminen energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksesta ja luopumalla asteittain turpeen veroedusta esimerkiksi vuoteen 2025 mennessä.
• Kiertotalouden avulla voidaan elvyttää taloutta, luoda uutta työtä ja hillitä ekologista kriisiä. Merkittäviä hyötyjä toisi 300 miljoonan euron rahoituskokonaisuus, josta tulisi jakaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- sekä demonstraatiotukea, edistää rakennetun ympäristön kehittämistä ja tukea koulujärjestelmän ja elinikäisen oppimisen kehittämistä.
• Vähäpäästöisen liikenteen läpimurtoa voidaan vauhdittaa lisäämällä tukea sähkö- ja biokaasuautojen latausinfrastruktuurille.
• Energiatukivaltuuksia voidaan kasvattaa kokonaisuudessaan 100 miljoonalla eurolla vuodelle 2021. Tämä edistäisi osaltaan kivihiilen ja turpeen korvaamista kaukolämmön tuotannossa.

Koko listaus suosituksista löytyy Sitran verkkosivuilta.

”Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä ja päästöjen vähentämisellä on kiire sekä Suomessa että maailmalla. Emme täysin hahmota ilmastokriisin mittakaavaa, minkä vuoksi myös tähän asti kaavaillut ilmastoteot ja -tavoitteet ovat olleet pääosin riittämättömiä. Verotuksen painopistettä tulisi reippaasti siirtää työn verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen, ja elvytyspanostukset tulee käyttää kestävyyttä edistävällä tavalla”, Pantsar jatkaa.

Pantsarin mukaan budjettiehdotuksessa on kuitenkin jo joitain valopilkkuja, kuten valmistavan teollisuuden II sähköveroluokan laskeminen EU:n minimitasoon sekä merituulivoiman kiinteistöveron alentaminen.

Sitra tukee Suomen uudistumista hiilineutraalin kiertotalouden edelläkävijäksi ja auttaa tekemään siirtymästä uuteen, kestävämpään talouteen mahdollisimman reilun sekä luomaan maailmanluokan kiertotalousratkaisuja, joilla on vientipotentiaalia. Yrityksiä inspiroidakseen Sitra on listannut Suomen kiinnostavimmat kiertotalousratkaisut jo vuodesta 2017. Sitra on palkittu edelläkävijätyöstään maailman parhaana julkisena kiertotaloustoimijana Maailman talousfoorumin yhteydessä Davosissa vuonna 2018.

Muokattu 4.9. klo 13.58: Täydennetty artikkelin alkuun huomiot elinikäisen oppimisen tarpeesta.