Kiertotalous muuttaa lähes jokaista työtä – Kyselyn mukaan työ kiertotalouden parissa kiinnostaa suomalaisia

Talous on suuressa muutoksessa, kun yritykset ja valtiot etsivät keinoja pärjätä ilmastokriisin ja luontokadon haasteissa. Kehitys kohti kiertotaloutta kiertotaloutta , joka taklaa ylikulutuksen ongelmaa, kiihtyy etenkin Euroopassa ja Suomessa.

Yksi asia, joka muuttuu kiertotalouden myötä, on työ: uusia työpaikkoja syntyy, vanhoja töitä katoaa ja monien töiden sisältö muuttuu.

Sitran tuoreessa työpaperissa ”Kiertotalouden vaikutukset työhön ja osaamiseen” tarkastellaan kiertotalouden vaikutuksia neljällä toimialalla, jotka ovat kiertotalouden kehittymisen kannalta keskeisiä: rakennusalalla, tekstiilisektorilla, muovisektorilla ja elektroniikka-alalla. Työpaperia varten haastateltiin kiertotalouden parissa työskenteleviä asiantuntijoita viidessä Euroopan maassa.

”Kiertotalouden periaatteet ja käytännöt vaikuttavat tulevaisuudessa lähes kaikkiin työpaikkoihin jollain tavalla, mikä vaatii osaamisen päivittämistä”, kertoo Sitran kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi.

”Siirtymä kiertotalouteen ei tarkoita valtavaa määrää uusia ammatteja tai toimenkuvia. Sen sijaan lähes kaikki ammatit muuttuvat. Esimerkiksi rakennusalalla töitä todennäköisesti siirtyy uusien rakennusten rakentamisesta vanhojen kunnostamiseen, mikä vaatii uudenlaista osaamista”, jatkaa Herlevi.

Kiertotalous on jo teollisen mittakaavan toimintaa

Kestävien, korjattavien ja kierrätettävien materiaalien ja tuotteiden suunnittelu tai kehittäminen nousivat keskeisiksi kiertotaloudessa tarvittaviksi taidoksi kaikilla Sitran työpaperissa tarkastelluilla toimialoilla. Euroopan komission mukaan 80 prosenttia tuotteiden ympäristövaikutuksista lukitaan jo suunnitteluvaiheessa.

”Viime aikojen positiiviset uutiset tekstiilisektorilta, akkusektorilta ja kemiallisesta kierrätyksestä osoittavat, että kiertotalous on jo teollisen mittakaavan toimintaa, joka työllistää merkittävän määrän ihmisiä. Jotta kehitys jatkuu, tarvitaan lisää panostuksia koulutukseen ja osaamiseen”, jatkaa Kari Herlevi.

Tekstiiliala oli ensimmäinen toimiala Suomessa, joka toteutti kiertotalouskokeiluja Sitran kanssa viime vuosikymmenellä.

Sitran työpaperissa tekstiilialan kiertotaloustyöt jaotellaan kolmeen kategoriaan. Uusia töitä syntyy poistotekstiilien keräämiseen, lajitteluun ja kierrätykseen. Toinen kategoria ovat uudet tekstiilikuituihin liittyvät innovaatiot. Kolmantena ovat työt, joiden tavoitteena on tekstiilien käyttöiän pidentäminen esimerkiksi korjaus- tai vuokrauspalvelujen avulla.

Valtaosa suomalaisista uskoo kiertotalouden luovan Suomeen työtä ja kilpailukykyä

Myös kansalaiset uskovat, että kiertotalous luo Suomeen uusia työmahdollisuuksia. Sitran teettämän kyselyn mukaan 82 % suomalaisesta on sitä mieltä, että kiertotalous luo Suomeen uutta työtä. Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että kiertotalouteen siirtyminen tukee Suomen kilpailukykyä.

Myös kiertotalouden parissa työskentely kiinnosti suomalaisia. 60 % suomalaisista oli kyselytutkimuksen mukaan kiinnostunut työskentelemään kiertotalouteen liittyvissä työtehtävissä, kuten liiketoiminnan palvelumallien, tuotesuunnittelun tai huolto- ja korvauspalveluiden parissa.

Sitra selvitti kyselytutkimuksen avulla, kuinka tuttu käsite kiertotalous on suomalaisille. Samalla kysely kartoitti kansalaisten mielipiteitä kiertotalouteen siirtymisestä ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

Kyselyn mukaan 57 % suomalaisista arvioi kiertotalouden olevan terminä itselleen melko tai erittäin tuttu. Vuonna 2018, jolloin tunnettuustutkimus tehtiin edellisen kerran, vastaava luku oli 46 %.

Nyt 78 % suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi toimia kiertotalouden edistämiseksi, vaikka muuta maat eivät näin toimisi. Vuonna 2018 vastaava luku oli hieman korkeampi, 83 %.

Sitran Kari Herlevi pitää kyselytutkimuksen tuloksia rohkaisevina.

”Kiertotalouteen siirtymisellä on kansalaisten vahva tuki. On hienoa nähdä, että kansalaiset tunnistavat kiertotalouden konkreettiset hyödyt: uusi talousmalli voi luoda edelläkävijämaahan uutta työtä ja lisätä kilpailukykyä”, päättää Herlevi.