sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Ihmisterveys kumpuaa luonnon terveydestä tavoilla, joita olemme vasta oppimassa ymmärtämään. Esimerkiksi luontoympäristöissä oleskelu on liitetty sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyden vähenemiseen.
Luontoympäristöissä oleskelulla on todettu myös monia positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Luonto esimerkiksi laskee stressitasoja ja vähentää masennusta.
Planetaarinen terveys on lähestymistapa, joka tunnistaa ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tilan keskinäisriippuvuuden. Sitran tuore muistio ”Tavoitteena planetaarinen terveys – Ratkaisuja ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi” kertoo tarkemmin, mistä planetaarisessa terveydessä on kyse ja miten sitä voidaan edistää.
”Luonnon monimuotoisuutta katoaa kaikkialla maailmassa. Samaan aikaan luontokosketuksemme heikkenee. Ihmisellä on mahdollisuus terveempään tulevaisuuteen, kun edistämme luonnon ja ympäristön terveyttä ja voimistamme luontoyhteyttämme”, kertoo Liisa Pietola, kestävyysratkaisujen johtava asiantuntija ja toinen muistion ensimmäisen osan kirjoittajista.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää mittaamista ja seurantaa – esimerkiksi ekosysteemien tilasta. Dataa ja mittaamista hyödyntämällä voidaan varmistaa hallittu kestävyyssiirtymä, joka on reilu ja vaikuttava.
”Digitalisaation ja reilun datatalouden avulla voidaan edistää planetaarista terveyttä yhteiskunnan eri sektoreilla. Ehdotammekin, että digitalisaatio ja reilu datatalous voisivat olla kahdeksastoista YK:n kestävän kehityksen tavoite”, toteaa Elina Drakvik, Terveysdata 2030-projektin asiantuntija ja toinen muistion ensimmäisen osan kirjoittajista.
Näkökulmia planetaarisen terveyden eri teemoista
Sitran asiantuntijoiden kirjoittama muistion ensimmäinen osa avaa planetaarisen terveyden tematiikkaa ja aiheesta käytäviä ajankohtaisia keskusteluja. Muistion toisessa osassa viisi asiantuntijaa lähestyvät planetaarista terveyttä eri näkökulmista.
Ihmisen ja luonnon hyvinvointikytkökset ovat varsin monitasoisia, alkaen ihmisen omasta mikrobistosta, kirjoittavat Helsingin yliopiston emeritusprofessori Tari Haahtela ja Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisenprofessori ja lääkäri Tiina Laatikainen.
Ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat systeemisessä yhteydessä toisiinsa. Siksi ekologinen kriisi on myös sen synnyttämän kulttuurin kriisi, joka vaatii meitä muuttamaan tapaamme ymmärtää maailmaa, muistuttaa Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén.
Kun luonto ja maanpäällinen elämä voivat hyvin, kestävä kehitys on mahdollista. Planetaarinen hyvinvointi kuuluukin kaikille tunteville olennoille, kiteyttävät eläinten hyvinvointitieteen tohtorit Satu Raussi ja Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta.
Kasvinterveys kuuluu oleellisena osana planetaariseen terveyteen ja maanpäälliseen elämään. Kasvinterveydestä huolehtiminen on monimutkainen tehtävä, muistuttavat kirjoituksessaan Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marja Jalli ja metsäpatologian professori Jarkko Hantula.
Ruokasektorilla datatalous on planetaarisen terveyden välttämätön mahdollistaja, kirjoittaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen.
”Planetaarista terveyttä voidaan edistää Suomessa laatimalla kansallinen tiekartta sekä aloittamalla kansallinen luontoterveysohjelma kansanterveyden edistämiseksi. Tästä hyötyisivät luonto ja me ihmiset. Myös taloudelliset säästöt olisivat valtavat”, toteavat Sitran Liisa Pietola ja Elina Drakvik.
Lue muistio Tavoitteena planetaarinen terveys – Ratkaisuja ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi. Muistio pohjautuu joulukuussa 2022 järjestettyyn työpajaan, joka kokosi eri alojen asiantuntijoita keskustelemaan planetaarisen terveyden eri osa-alueista.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.