sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Useiden vuosikymmenten ajan länsimaissa totuttiin siihen, että talouskasvu toi mukanaan työpaikkoja ja hyvinvointia. Valtiot tasasivat kehityksen hedelmiä keräämällä veroja sekä järjestämällä sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita. Julkinen valta myös ohjasi yhteiskunnan kehitystä investoimalla koulutukseen, teknologiaan ja infrastruktuuriin.
Näiden toimien seurauksena kasvun tuoma edistys kosketti yhä suurempaa osaa ihmisistä.
”Teollisen yhteiskunnan aikana bruttokansantuote ja sen kasvu toimivat melko hyvinä likiarvoina yhteiskunnan edistykselle siitä huolimatta, että ne eivät määritelmällisesti mittaa ihmisten hyvinvointia”, kertoo Demos Helsingin tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen.
”BKT-tilastot ovat myös mahdollistaneet vertailun muissa maissa tapahtuvaan kehitykseen. Näin BKT:sta tuli eräänlainen yhteinen mittatikku edistykselle”, Neuvonen jatkaa.
Tarvitsemme monimuotoisempaa käsitystä edistyksestä
Jälkiteollisessa yhteiskunnassa edistys on nähtävä talouskasvua monimuotoisemmin ainakin neljästä syystä. Ensiksikin, jälkiteollisissa ja ikääntyvän väestön yhteiskunnissa talous ei välttämättä kasva yhtä nopeasti kuin mihin parhaimmillaan viime vuosikymmeninä totuttiin. Tulevaisuutta ei silti tarvitse nähdä synkkänä, sillä yhteiskunnat voivat uudistua ja kehittyä myös hitaan kasvun aikana.
Toiseksi, digitalisaation muuttaessa palveluiden tuottamisen tapoja ihmisten saamat palvelut voivat parantua, mikä lisää hyvinvointia, vaikka bruttokansantuote ei ainakaan välittömästi kasvaisi.
Kolmanneksi, yhteiskunnan murroksen edetessä tulee luultavasti olemaan maantieteellisiä alueita, joissa talous taantuu. Myös näille alueille tarvitaan toivoa herättäviä näkemyksiä ja uusia keinoja hyvinvoinnin tuottamiseksi.
Neljäntenä syynä on ihmisen toiminnan aiheuttama kuormitus ympäristölle. Koko ihmiskunnan hyvinvoinnin lisääminen länsimaisen teollistumiskehityksen tavoin ei ole mahdollista yhden planeetan rajoissa. Maapallon kantokyvyn rajoihin sopeutuminen on kuitenkin välttämätöntä ihmisten hyvinvoinnin mahdollistamiseksi pitkällä aikavälillä.
”Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä pakottaa uudistamaan tuotannon ja kulutuksen rakenteita, ja osin myös lopettamaan aktiviteetteja, joista lyhyellä aikavälillä olisi voinut syntyä talouskasvua ja työpaikkoja”, Neuvonen kertoo.
Tulevaisuudessa edistys pohjaa ihmisten kyvykkyyksiin, reiluun yhteiskuntaan ja uudistumiskykyiseen talouteen
Sitra ja Demos Helsinki nostavat esiin uuden, moniulotteisen käsityksen edistyksestä 7.6. julkaistussa Edistyksen uusi kytkentä -muistiossa. Mallissa edistys rakentuu kolmelle pilarille, jotka ovat:
- talouden kyky mukautua ja mukauttaa yhteiskuntaa nopeisiin muutoksiin eli talouden resilienssi,
- yhteiskunnan reiluus eli ihmisten kokemus siitä, että yhteiskunnan normit ja instituutiot toteuttavat heidän käsitystään oikeudenmukaisuudesta
- ihmisten kyvykkyydet, jotka viittaavat heidän mahdollisuuksiinsa saavuttaa omassa elämässään arvostamiaan päämääriä.
Lisäksi uusi edistyskäsitys painottaa yhteiskunnan kykyä kehittää yhdessä ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen.
”Talouskasvu on mallissa yksi useasta välineestä, joilla rakennetaan ja arvioidaan edistystä”, kertoo Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Paula Laine.
”Lisäksi tulee arvioida edistyksen muita ulottuvuuksia. Esimerkiksi talouden laadulliseen uudistumiseen tulee kiinnittää huomiota”, Laine jatkaa.
Edistyksen polulle päästään tukemalla kyvykkyyksiä ja kehittämällä ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin
Käytännössä uuden edistyskäsityksen myötä talouspolitiikan agendalle nousee entistä vahvemmin elinvoimaisten ekosysteemien rakentaminen, joissa yliopistot, tutkimislaitokset, yritykset, start-upit ja julkiset organisaatiot tuottavat ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ympäristöongelmien ratkaisemisessa teknologialla, kulutustottumuksilla ja uusilla toimintamalleilla, kuten kiertotaloudella, on tärkeä rooli.
Jälkiteollisessa yhteiskunnassa ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuden epävarmuuteen liittyvät huolet. Näin ollen ihmisten kyvykkyyksiin tulee satsata elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia vahvistamalla.
Sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa siten, että toimeentuloon liittyvät järjestelyt tehtäisiin vähemmän kuormittavaksi. Tällöin merkittävä joukko heikommassa asemassa olevia voisi keskittyä enemmän muihin asioihin kuin toimeentulon käytännön järjestelyihin.
”Avainkysymykseksi yhteiskunnassa nousee, miten uudistamme lupauksen ihmisten kyvykkyyksien kasvusta sekä yhteisestä, reilusta tulevaisuudesta”, esittää Laine.
Edistyksen uusi kytkentä -muistio julkaistiin 7.6. World Circular Economy Forumin yhteydessä. Muistio on osa Sitran ja Demos Helsingin Seuraava erä -visiotyötä, joka tähtää pohjoismaisen mallin uudistamiseen, hyvinvoinnin seuraavaan erään.
Seuraavan erän verkkojulkaisut avaavat yhteiskunnan murrosta. Aiemmin sarjassa ovat ilmestyneet Demokratian ja osallisuuden sekä Työn ja toimeentulon tulevaisuutta avaavat osat.
Artikkelit
Tästä lisää.