sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
20–30-vuotiaat nuoret aikuiset kokevat vanhempia kansalaisia useammin, että heidän osaamisensa ja tietonsa ovat puutteellisia yhteiskunnalliseen osallistumiseen. He kokevat kaksi kertaa useammin iäkkäämpiin verrattuna, että yhteiskunnallinen osallistuminen on monimutkaista ja vaatii liikaa vastuunkantoa.
Tiedot käyvät ilmi Sitran selvityksestä, jossa kartoitettiin nuorten aikuisten kokemuksia yhteiskunnallisen osallistumisen esteistä. Yhteiskunnalliseen osallistumiseen luettiin selvityksessä sekä vaaleissa äänestäminen että arkinen toiminta, kuten vastuurooli harrastusseurassa, aktiivisuus järjestöissä tai vaikkapa taloyhtiön hallituksen jäsenyys.
”Nuorten aikuisten täytyisi uskoa, että he riittävät omana itsenään”
Sitran johtavan asiantuntijan Kirsi Hantulan mukaan monet nuoret aikuiset kokevat, etteivät heidän omat taitonsa johtaa tai verkostoitua riitä osallistumiseen. Myöskään rohkeutta tai sosiaalisia taitoja ei koeta olevan tarpeeksi.
”Monet näyttävät vertaavan itseään jonkinlaiseen politiikasta tuttuun ihannevaikuttajaan. Jos haluamme, että nuoret aikuiset osallistuvat aktiivisemmin yhteiskunnassa, on meidän vahvistettava heidän uskoaan, että he riittävät omana itsenään”, Hantula sanoo.
Nuoret aikuiset olisivat kuitenkin vanhempia ikäluokkia halukkaampia toimimaan yhteiskunnassa nykyistä aktiivisemmin, etenkin jos he saisivat tukea ja rohkaisua. He toivoivat kyselyssä esimerkiksi avoimien ovien tilaisuuksia tai muita matalan kynnyksen tapoja, jotka helpottaisivat heidän pääsyään mukaan toimintaan.
Äänestysikärajan laskeminen voisi kasvattaa aktiivisuutta
Hantula perää yhteiskunnalta pitkäjänteisiä toimia, jotka vahvistaisivat 20–30-vuotiaiden ja heitä nuorempien luottamusta siihen, että yhteiskunnallinen osallistuminen ei ole liian vaikeaa eikä kuormittavaa. Selvitys vahvistaa Sitran näkemystä siitä, että esimerkiksi äänestysikärajan laskeminen kunta- ja aluevaaleissa voisi tukea nuorten aikuisten aktivisuutta.
”Nuoret, jotka tulevat äänestysikään ollessaan yhä koulussa, äänestävät tutkimusten mukaan todennäköisemmin myös jatkossa”, Hantula toteaa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Nuorten aikuisten äänestysaktiivisuus on ollut Suomessa pitkään vanhempia ikäluokkia alemmalla tasolla. Sitran selvitystä varten teettämässä kyselytutkimuksessa vain hieman yli puolet nuorista aikuisista kertoo käyttäneensä viime vuosien aikana äänioikeuttaan aina, kun siihen on ollut mahdollisuus. Yli 30-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa vastaava osuus on 75 prosenttia. Äänestämisen esteiksi nuoret aikuiset mainitsevat esimerkiksi kyynistymisen tai riittävien tietojen puutteen.
Digitaaliset ratkaisut eivät riitä
Hantulan mukaan on myös tärkeää kehittää lasten ja nuorten demokratiakasvatusta. Demokratiakasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä demokratiasta ja demokratian periaatteista sekä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Koulujen lisäksi avaintoimijoita tässä voivat olla esimerkiksi kirjastot, järjestöt tai urheiluseurat, jotka tavoittavat toiminnassaan lapsia ja nuoria.
“Digitaaliset sovellukset nähdään usein ratkaisuna nuorten aikuisten osallistumisen haasteisiin. Ne eivät kuitenkaan ole mikään taikakeino, jos nuoret eivät luota kykyihinsä tai vaikutusmahdollisuuksiinsa”, Hantula summaa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.